Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Lapaset Ursus-kuviolla

Adventtiaika alkoi ja Lapaskuu päättyy tänään. Rauhallisissa tunnelmissa sujui aamuni, radiota kuuntelin ja peukalot tikuttelin muuten valmiisiin lapasiin. Päättelin langanpäitä ja ajattelin aloittavani saman tien pienet lapaset pian puolitoistavuotiaalle Veeralle. Ehkä ehtisin tikutella ne vielä tänään, niin saisin Tummputupaan nekin. Ensin kuitenkin piti juuri valmistuneet höyryttää. Ja silloin se jysähti tajuntaani! Jaa, mikäkö?!


No tämä! KAKSI vasemman käden lapasta! No voihan.....! Ja langatkin päättelin. Argh!!! Pikainen pohdinta, mitä minä nyt teen. Loppulanka ei riitä enää kahteen oikean käden lapaseen enkä minä osta sitä kyllä lisääkään. Eikä ole tietoa, kenelle antaisin ne toiset lapaset. Ei siis muuta mahdollisuutta kuin purkaa toista peukaloon saakka.


Tuumasta toimeen saman tien. Tässä se purkulanka sitten on.


Nyt lanka jo nätisti kerittynäkin, ei muuta kuin kutomaan uudestaan. Nyt tarkistin muutamia kertoja, että peukalo on varmasti oikealla paikallaan. Pianhan se lopulta valmistuikin, mutta sen verran verotti aikaa ja kutomisintoa, etten sitten aloittanutkaan niitä pikkulapasia.

Malli perinteiset lapaset selkämyksessä Ursus-kämmekkäiden kuvio, miehen koko
Lanka Novitan 7 veljestä tumman harmaana, kulutus 75 g
Puikot 3 mm, 56 s

Mukavasti tuntui tuo Ursus-kuvio istuvan lapasiinkin. Kokoa mietin kovasti enkä vieläkään ole varmaa, ovatko nämä sopivat 16-vuotiaalle Laurille. Mutta sehän nähdään piakkoin ja samalla kuulen, mitä nuori mies itse tykkää tästä mallista. Tuonikäisethän ovat tunnetusti tarkkoja, millaisia vaatteita haluavat käyttää.

Olen tässä muistellut, mitenhän olen nuorempana suhtautunut tällaiseen. Luulenpa, että harmitus ainakin olisi ollut suurempi ja olisipa työkin saattanut lentää kaapin nurkkaan odottamaan parempia fiiliksiä. Nyt moka kyllä harmitti, mutta ei se niin kamalalta tuntunut. Ja heti halusin erheeni korjata. Olisikohan se niin, että sanonta "vanhuus ja viisaus" tarkoittaakin viisautta kohdata vastoinkäymiset tyynemmin kuin nuorena. Mutta tuossa hetken aikaa TV:ta katsoessani loin silmukat sukkaa varten!

Tumpputupaanhan minä vielä kiikutan nämä Ursus-lapaset. Huomenna yritän tehdä yhteenvedon lapastelustani.

7 kommenttia:

  1. Komiat lapaset ovat syntyneet:)
    Täytyy sanoa aivan samaa, ettei purkaminen tunnu miltään entisaikaan verrattuna.

    VastaaPoista
  2. Miten niin ei voi käyttää kahta samankäden lapasta?! Jos jollain olisi vaikka peukalo keskellä kämmentä, menis sellaisessa käytössä ihan hyvin =)
    Vaatii kyllä hiukan itsekuria alkaa purkamaan valmis neule.

    VastaaPoista
  3. Voin kyllä kertoa, että minulla neule olisi luultavasti ollut nurkassa häpeämässä ainakin muutaman hetken ennen purkuun joutumista. Vanhuutta ja viisautta odotellessa.. ;)

    VastaaPoista
  4. Voi, onpa sinulla kärsivälllisyys ollut koetuksella! Kiva tosiaan tuo Ursuspalmikko noissa lapasissa.

    VastaaPoista
  5. Purkaminen kehittää kärsivällisyyttä! Voin kertoa tämän ihan kokemuksen rintaäänellä....

    Hienot lapaset tuli!

    VastaaPoista
  6. Tekevälle sattuu :)

    On niin kivat tumput,että varmaan kannatti purkaa.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kaikille teille kommenteillanne kannustaneille! Kun seuraavan mokan aikana puran jotain, muistan teitä kaikkia! ;D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.