Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

lauantai 30. toukokuuta 2009

Kiitokset empatiasta

Lämmin kiitos kaikille teille rakkaat kanssabloggaajat, jotka olette osoittaneet myötätuntoa tälle kompuroijalle! Olette ihania ja lämminsydämisiä ihmisiä! *Jos ihmettelet, mistä kompuroinnista on kyse, kurkkaapa eilistä päivitystäni!*



Tämän orkidean oksan haluan näin virtuaalisesti antaa teille kaikille! Ja kiitos kysymästä, jalkani voi jo paremmin. Voin jo kävellä ilman tukea ja särkylääkettäkään en ole nyt päivällä enää ottanut. Turvotusta on vielä vähän, mutta tilanne on huomattavasti parempi kuin eilen, joten uskon päätelleeni oikein, että kyseessä on vain rajunpuoleinen nyrjähdys.



Virkkausta olen jatkanut istuskellessani. Kesälaukkuni odottelee vuoria ja höyrytystä, on siis virkkauksen osalta valmis. Ehkä huomenna pystyn jo ompelemaan vuorin verran tai saan apua lomalle jääneeltä tyttäreltäni. *En osaa painaa ompelukoneen poljinta vasemmalla jalalla ja oikealla ei nyt kärsi painaa sattuneesta syystä! ;D* Laukun esittelen täällä sitten valmiina, mutta on täällä valmistunut muutakin. Tänään ihanassa auringonpaisteessa istuskelin terassilla ja virkkasin kännykkäpussin itselleni.


Tällainen siitä tuli ja heti pääsi käyttöön. *Muuten on itse ottamani kuva ja onnistui mielestäni aika hyvin! ;) Itseähän on tunnetusti aika hankala kuvata!* Aiemminkin on mielessä käynyt, että pitäisi tehdä kännykälle joku mukava, pehmeä pussukka, joka kulkisi vaivatta mukana eikä olisi haittana. Ja nythän semmoisen tarve tuli hyvin akuutiksi, kun puhelin tietenkin soi aina toisessa päässä taloa kuin minun sen hetkinen sijaintini oli. Känkkääpä sitten sinne, jos ei mies sattunut olemaan komennettavissa puhelinta juoksuttamaan.



Samaisesta Tenneseestä virkkasin kuin sen laukkuni. Pussiosa ristikkäisin pylväin ja niiden päälle reikäkerros, johon pujotan pyöreää mustaa kuminauhaa kiristämään pussin suun, ettei känny putoa kumarrellessa. Ja lopuksi nirkkokerros reunaan. Vyön tein pylväillä ja reunustin kiintein silmukoin. Kiinnittimeksi ajattelin jotain kaunista nappia, mutta varastostani löytyi ainoastaan tuo musta nappi, joka oli riittävän iso. No sehän on helppo vaihtaa myöhemminkin.

Pussi on tuntuu miellyttävältä vyötäröllä eikä paina niin kuin jotkut nahkaiset ovat tehneet. Ja mikä tärkeintä, känny on ainakin vielä pysynyt hyvin pussissa. Kunhan jalkani paranee niin paljon, että pääsen kukkapenkkejä tonkimaan, niin nähdään, pysyykö puhelin vielä sittenkin mukana menossa. Mutta siihen mennessä pujotan sen kuminauhan. Tiedän nimittäin meillä olevan sitä, vaikka nyt en vielä löytänytkään.


16 kommenttia:

  1. Nätti kännypussukka.
    Tuossa aiemmassa ajattelin heti, että haa, nyt paljastui sinun lankalaatikkosi.. ;oD

    VastaaPoista
  2. Pirjo-Riitta: Pitkän harkinnan jälkeen päätin todella paljastaa lankalaatikkonikin! ;D Pikku hiljaa taitaa kaikki tulla ilmi! ;DDD

    VastaaPoista
  3. Kätevä ja oikein sieväkin kännykkäpussukka!

    VastaaPoista
  4. Tuohan onkin kiva kännypussukka. :)
    Niin ja kuka ei ole virkkaaja? :)

    Olen miettinyt itsellenikin, mutta kaulaan. Saa nähdä mitä syntyy, vaiko mitään.

    VastaaPoista
  5. Hieno ja kätevä pussukka.
    HYvä, että jalkasi lähti nopeaan paranemiseen. Meillä viimeviikonloppuna vartiolainen leirillä nyrjäytti nilkkansa ja kulki kepin kanssa melkein viikon. Nyt jo alkaa olla jalka parempi ja vauhti päällä muutenkin. Ja alkoihan tytöillä tänään loma ja kehaisenpa vielä, että hyvät todistukset saivat.
    Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
  6. Luovalle ihmiselle vastoinkäymisetkin kääntyvät usein myönteisiksi; sinä "juutuit" paikallesi ja kehittelit tilanteeseen sopivan avun - näppärän ja tyylikkään kännykkäpussin. Toivon paranemisesi jatkuvan; itsekin olin pari viikoa toipilaana, eikä pötköttely pitkän päälle ole hyväksi.

    VastaaPoista
  7. Samalla linjalla kuin edellinen kommentoija. Nyt jää aikaa harrastuksille. paranemisia.

    VastaaPoista
  8. Mukava,että jalkasi voi jo paremmin.
    Kiva kännykkäpussi! Kesällä varsinkaan ei tahdo keksiä,miten saisi kännyn kulkemaan mukana. Ainahan ei viitsi edes pikkulaukkua ottaa mukaan! Tai pitäis laittaa joku taskullinen vaatekappale päälle! Kiva väri pussukassa!

    VastaaPoista
  9. En ole taas oikein seurannut blogimaailmaa. Autsis näytti ikävältä tuo jalka. Toivottavasti on jo parempi. Kiva pussukka, oikein sievä!

    VastaaPoista
  10. Toipumista! Kyllä luuvian melkein itse tunnistaa, joten toivottavasti kyse on "vain" venähdyksestä tms.

    VastaaPoista
  11. Kylläpä olet virkannut kauniin kännykkäpussukan. Minäkin tarvitsisin jonkun tuollaisen, kun joka vaatteessa ei ole taskuja.

    Pikaista toipumista jalallesi!

    VastaaPoista
  12. Nätti kännypussukka!
    Nytpä helteellä voit hyvällä omallatunnolla lepuuttaa jalkaasi:)

    VastaaPoista
  13. Seijasisko: Pussukka tuntuu todella kätevältä käytössäkin! :)

    Tupuna: Minä halusin tällaisen vyötärömallin, kun se kaulassa roikkuva pussi kolahtelee kumartuessa helposti johonkin. :)

    Mammutti: Ja minä tarvitsin yhden päivän keppiä! ;)
    Mukavaa, kun lapset saavat hyviä todistuksia. Ovat sikälikin lomansa ansainneet! :)

    Pirle: Pussukka on pikku hiljaa aatoksissani pyörinyt, mutta tämä antoi vauhtia hankkeelle! ;)

    Kirsi: Näin on! ;)

    Irina: Tämä pussukka kyllä tuntuu nyt tosi hyvältä ja uskon käyttäväni tätä muuallakin kuin täällä kotosalla. Suunnittelen jo tekeväni muunkin värisiä! ;)


    Tiina: Hyvin on jalka paranemassa! ;)

    Kaisa: Niin minäkin ajattelen enkä halua tarpeettomasti käydä lääkäreillä! ;)

    Palaga: Tämä on hyvä siihen tarkoitukseen ja mallia saa mielellään "matkia", jos kiinnostaa. ;)

    Eila: Tuolla terassilla olenkin istuksinut ja virkannut! Varjoa vain tarvii jo katsella. Eilen sain jo hyvät aurinkorajat. ;D

    VastaaPoista
  14. Oi ja voi sinun jalkaa!!! Onneksi jalka on jo paranemaan päin ja onneksi et satuttanut itseäsi pahemmin kuin kaaduit.

    Helteistä sunnuntai päivää!!!

    VastaaPoista
  15. Teetä ja sympatiaa jalkavaivaiselle tulee täältäkin! Olitpa melko oivaltavan säilytysjutun tehnyt. Niin, ja kysyn sinulta joskus sitä ET-kassia, jos tarvetta tulee, kiitos! Ja kiitos viime kommentistasi blogissani. Äidiltä ja mummoltahan sitä on jotain kädentaitoja peritty, myönnetään. Noiden äidin opintojen myötä taisin itsekin innostua taas käsitöistä pitkästä aikaa ja sitten viimeistään kun oli itsellä opinnoissa tekstiilityötä.

    VastaaPoista
  16. Villa Lankala: Sitähän sitä on itsekin miettinyt, että olisi pahemminkin voinut käydä, niin rumasti keikahdin. Voi sanoa hyvällä syyllä, että "Onni onnettomuudessa!"

    Päivä on ollut tosi ihana! Suloinen, ihanainen suvi! Ja tytär kotona passannut meitä vanhuksia! ;D

    Tiina: Kiitos teestä ja sympatiasta! ;) Juu palataan ET-laukkuun, jos päätät tarvita ohjetta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.