Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvista suurenee klikkaamalla niitä.

5.10.2009

Maa jo valkoisena


Tätä kirjoittaessani näyttää siltä kuten kuvastakin voi päätellä, että syksy on muuttumassa talveksi hyvää vauhtia. Meillä nimittäin sataa lunta isoina riekaleina ja maa on jo valkoinen. Mittari näyttää kyllä +1, joten luultavasti tämä lumi ei pysy kovin kauan. Mutta mukavasti talviselta alkaa jo näyttää.







Viikonloppu vietettiin taas mökillä. Siellä nautittiin mm. kynttilän valosta ja upeasta kuutamosta ja tähtitaivaasta. Käsittämättömän kirkas on kuutamon valo pimeässä yössä. Käsittämättömän paljon on tähtiä yötaivaalla. Ja ne ovat käsittämättömän kaukana.





Tässä mökkiaskareitani sillä aikaa, kun mies oli hirvimetsällä. Kahta kirjaa luin, kumpikin vielä kesken. Parit sukat ja pesin valmistuivat, niistä kerron tarkemmin myöhemmin, kunhan saan viimeisteltyä. Kirjat ovat Kuiskauksia enkelten kertomaa ja Lankakaupan tyttö.




Villa Lankalaan lähettämäni ja siellä esitellyt tuppelot ovat herättäneet kiinnostusta yllättävn paljon, niinpä kerron muutaman sanasen niiden taustasta. Jo aikoinaan kirjoitin täällä tästä apuvälineestäni, jonka kehitin kipeään tarpeeseeni. Minä nimittäin puristan oikealla nimettömälläni sukkapuikkoa en muita puikkoja niin paljon, että sormeen tulee niin kipeä kyhmy, että kutominen on hankalaa. Ja siihen tarpeeseen keksijäminäni päätti hankkia apuvälineen ja mikäs se kutojalla siis neulojalla olisi muu kuin itse tehty tuppelo sormeen. Kuvassa ensimmäinen versio, joka on edelleen minulla käytössä. Se on tehty pehmeästä puuvillalangasta, myöhemmin olen tehnyt niitä erilaisista ohuista villalangoista esim. Austerman Stepistä ja bampulangasta. Tuppelo on mukavan pehmeä eikä kokemukseni mukaan häiritse kutomista. Muutaman kerran olen käyttänyt tuppeloa myös vasemmassa etusormessani tehdessäni jotain niin karheasta tai kovasta langasta, että etusormen iho langan juoksun alla on meinannut mennä rikki.


Laitanpa tähän lyhykäisesti ohjettakin, vaikka tuollaisen kyllä jokainen neuloja pystyy tekemään ilman ohjettakin. Yleensä luon 15-18 silmukkaa. Niillä ensin suljettuna neuleena pari kerrosta nurin, sitten 4-5 s oikein ja 1 nurin kunnes yltää kynnen puoliväliin. Kavennus joka puikon lopussa 2 o yhteen ja lopetus kuin lapasen kärjessä. Lopuksi lankojen päättely ja niin on tuppelo valmis käyttöön.

6 kommenttia:

  1. No jo on talvinen maisema! Meillä nuorin on jo muutaman viikon kysellyt, koska lunta sataa ja sitten kun lunta on maassa, ei tyttöä pidä sisällä enää mikään. Täällä menossa kova syysmyrsky, lehdet lähtee puista ja puut näyttää kaatuvan.
    Hyvää viikonalkua!

    VastaaPoista
  2. Hei, mie olen lukemassa tuota samaa kirjaa - Lankakaupan tyttöä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tuppelovinkistä! Just tuohon etusormeen joskus tarvitsisi jonkin pehmusteen, ja tuohan on just se mitä olen kaivannut :) Nerokasta!

    Teillä on siellä todellakin talvinen maisema, saas nähdä kuin pian lumet häipyy. Ja kiva naapuri, kun huolehti teillekin oman lumiukon ;D
    Täällä sateli vähän lunta viikonloppuna, mutta sulivat samantien. Nyt on tuullut ja satanut vettä, syksy on tullut koko voimallaan. Töissä SISÄLLÄ oli aamulla mitattu +16 astetta (ja siihen vielä kova veto päälle), eli on olleet iltavuorolaisella ahkerassa käytössä palmikkotakki, säärystimet ja pöllökämmekkäät :)

    VastaaPoista
  4. Mammutti: Täällä olis nyt lunta, lähetäpä tyttö tänne! ;DD Tosin lumi on märkää, oikein loskaista.
    Hyvää viikonalkua sinnekin!

    Päivikki: Hauska sattuma! ;D

    Päivi: Kiva, jos tästä pikkuideastani on hyötyä sinullekin! ;)
    On tosi mukavaa, kun tämä meidän pikkunaapuri käy usein meitä tervehtimässä. :)

    VastaaPoista
  5. Onko hyvä kirja tuo Lankakaupan tyttö? Itse olen toivonut sitä joululahjaksi. Olisi ihanaa lukea se joululomalla :).

    VastaaPoista
  6. Omppumato: Kirja on ihan kelvollinen, vaikka en minä kauheasti siitä kyllä tykkää. Jotenkin tuntuu pitkäveteiseltä jaarittelulta. On vielä vähän kesken ja tuntuu, että loppua kohden paranee.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.