Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Päättyneet on päivät...

Tulipa mieleeni Sukkasadon päättymistä ajatellessani Tapani Kansan laulu Päättyneet on päivät.  Ei se laulu mitenkään yhdisty Sukkasatoon, mutta nuo sanat kai sopivat näin lopettajaistunnelmiin.


Johan tässä on kaksi kuukautta sukkia Sukkasatoon väsättykin, niin tuntuu ihan mukavalta päästä tekemään vaihteeksi muuta. Ja kuten moni varmaan arvaa, niin siirryn lapasten tekoon.  Mutta palaan takuuvarmasti sukkien pariin, ehkä jo piankin. Minähän tykkään tehdä sukkia ja nyt on mielessä monta kivaa mallia, jotka haluaisin tehdä. Ja muutamat sukat olen luvannutkin tehdä.


Mutta Sukkasadon ja lokakuun viimeisimmiksi töikseni jäivät seuraavat sukat.

Kurttuvarsisukat kokoa 37-38, lankana Novitan Polkua väri Punajuuri, jota kului 55 g. Ja tänään vielä tikuttelin minit "junasukat" virolaisesta G-B Sprint -langasta, jonka menekki oli 25 g.
 
Minä olen aikoinaan tehnyt kasapäin noita kurttuvarsi- eli makkarasukkia. Ne olivat aikoinaan tykättyjä. Eräs tyttären entinen työkaveri on niihin luullakseni kovin ihastunut, kun olen jo monet tällaiset tehnyt hänelle. Lankaa ja väriä on aina vain vaihdettu, nyt oli vuorossa Punajuuri-väriset.  Kurttuvarsien ohje löytyy blogistanikin täältä
 
Minikokoiset junasukat tein muuten ohjeen mukaan, mutta vähensin silmukat 36:een ja samoin kerroksia tein vähemmän. Ai niin, sekä kantapään että käsrkikavennukset sävelsin omasta päästä.  Nämä sukat menevät OYS:n keskolaan lahjoituksena. 

Minä ostin kaksi kerää tuota Polku-lankaa.  Ensimmäisen kerän jouduin panemaan jäähylle, kun siinä oli niin epätasaista lankaa: väliin paksuja hahtuvatupsuja ja väliin sitten melkein pelkkää vahvikesäiettä.  Toinen kerä oli sentään tasalaatuisempaa, mutta taitaa minun Polku-kerät olla tässä.  Ehkä lähetän sen ensimmäisen kerän Novitalle.  Harmi, kun Polun värit ovat minusta niin kauniita. Ja tykkään myös, kun väriraidoista tulee reilun mittaisia.  Sukkia en siitä kuitenkaan enempää aio tehdä.


Nyt lähden valmistautumaan Lapaskuuhun.  Ensimmäisten lapasten malli on jo tiedossa, langan ja puikot vielä etsin valmiiksi, niin aamulla pääsen heti aloittamaan.


sunnuntai 30. lokakuuta 2011


Ensiksi pari tiedotusasiaa.

Ensinnäkin TiiQ kertoo blogissaan, että paljon ihastusta saaneiden Frekdrika-sukkien ohje on nyt julkaistu.
Suomenkielinen ohje on lisättyTiiQ:n  blogisivuksi, mutta se on saatavilla myös helpommin printattavassa pdf-muodossa Ravelryssa.

Ja toiseksi nyt kaikki tutustumaan tuoreeseen blogiin Missä neuloimme kerran ja kokeilemaan arpaonneaan.  Se on mahdollista täällä.  Minä jo osallistuin, entä sinä?



Ja sitten kässäesittelyyn. Pienen virkkausyön sain valmiiksi hetki sitten.  Syyskuun alussa kerroin virkanneeni bonchon pienelle tytölle, täällähän  siitä kerroin.  Lankaa jäi pahimmoilleen, ettei siitä mitään oikein saisi tehtyä. Niinpä mieleeni juolahti, että nuken bonchoon lanka riittää ja sehän valmistukin äkkiä.  Ensin muutama kerros neuloen 2 o, 2 n -resoria ja sitten virkkaamalla ketjusilmukkakaaria ja lopuksi hapsut. 

Mannekiiniksi sain Uppiksen, mutta oletan ja toivon bonchon olevan sopivaa kokoa myös Baby Born -nukelle.  Lankaa kului 15 g, mikäli vaakaani on luottamista näin pieniä määriä punnitessa.  Tämä boncho menee aikanaan samaan taloon kuin edeltäjänsäkin.

Nyt tätä bonchoa tehdessä tuli mieleeni, että eikö ne bonchotkin lasketa HHV:een.  Mitä mieltä te muut hulluttelijat olette?  Minä ainakin ajattelen näin ja lisäänkin nyt kaksi bonchoa hullutteluihin, kun en sitä aiempaa hokannut laskea mukaan. Siis HHV-määräni onkin 11, kun vielä eilen se oli 9.


lauantai 29. lokakuuta 2011

Lacy Baktus

Minulla on ollut yksi ihanan värinen lankakerä jo kaksi vuotta. Kerran olin käymässä Kemissä ja poikkesin tietenkin Pieneen Lankapuotiinkin. Näin  siellä lankakerän, jossa oli kertakaikkisen kauniit värit. Ja pakkohan minun oli ostaa sitä edes yksi kerä, vaikka ei ollut mitään hajua, miksi ja milloin se haluaa muuttua.  Kerä on ollut minulla esillä siitä saakka ja olen sitä aina hiplaillut ja ihaillen silitellyt. 

Päivänä muutamana joku aika sitten kerä alkoi yht'äkkiä puhua minulle ja sanoi haluavansa minun ikiomaksi huiviksi.  Enkä minä olisi sitä huivia suostunut muille luovuttamaankaan.  Ja olipa se kerä osannut valita itselleen mukavan huivimallinkin, joten puikoillehan sen piti päästä.


Malli Lacy Baktus
Koko 38 x 162 cm
Lanka HjerteGarn Kunstgarn 65 g (75% Wool Superwash, 25% Nylon), jota kului 65 g
Puikot 4 mm

Uusi huivini sopii niin väriensä kuin mallinkin puolesta siniseen takkiini, johon pukeutuneena kävin tänään ulkoiluttamassa ensi kerran huivia.  Värit lienevät lähinnä oikeaa tuossa alimmassa kuvassa, jossa huivi lojuu kässätuolina päällä.


Täytyy tunnustaa, että en ole ollut mikään Baktus-huivien ihailija, muistaakseni olen tehnyt yhden tavallisen Baktuksen aiemmin ja nyt tämän ensimmäisen Lacyni. Mutta nyt tämä malli viehättää kovin, johtuu ehkä kauniista langasta. Joten näitä Lacyja saattaa putkahtaa lisääkin, vaikkapa Novitan Polku-lanka voisi sopia tarkoitukseen.

Kuten kuvasta huomaat, minulla on Polkua Punajuuri-väreissä puikoilla. Sukkia siitä teen, mutta sukkalangaksi se ei ole mielestäni oikein hyvä, mutta siihen asiaan palaamme myöhemmin. Kaunis huivi  Polusta varmaan kuitenkin tulisi, kun se raidoittuu niin mukavasti ja värit ovat minun ainakin silmiini kauniit.



Tämä on minun HHV-huivini no 9.  HHV on lyhenne sanoista Hullu Huivi Vuosi, johon osallistujat tekevät valitsemansa määrän (yleensä 12 - 52)  huiveja kuluvan vuoden aikana.  Mammutti on idean äiti ja kaikki osallistujat näet täältä hänen blogistaan.



Viime päivinä olen valitellut täälläkin sään harmautta ja ankeuttta, mutta tänään pitää tasapuolisuuden nimissä kehua hienoa päivää.  Aurinko on paistanut kauniisti ja mittari on kivunnut jopa +7 asteeseen.  Minusta syksyinen sää parhaimmillaan.


 Ja huomenna alkaa sitten talviaika, joten muistetaanpa siirtää kelloja tunti taakse päin. Saadaankin nukkua ensi yönä yksi tunti pidempään.


Hullunhauskaa Halloweenia niille, jotka sitä viettävät.  Minä en, mutta olen varautunut namuilla, jos naapurien lapset poikkeavat.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Se alkaa sittenkin

Lapaskuu alkaa sittenkin! 



Vielä joku aika sitten näytti uhkaavasti siltä, että yhteinen Lapaskuu saattaa tänä vuonna jäädä toteutumatta emon kiireiden vuoksi.  Mutta onneksi löytyi Maame ja LeenaK, jotka lupautuivat emoilemaan.  Niinpä nyt lähettämään osallistumisilmottautumisia kaikki ne, jotka haluavat mukaan.  Minä ilmottaudduin jo.

Lisätietoja täältä!



keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Koukuttava sukkaohje

Edit. 30.10.11 klo 16.45:  
 TiiQ kertoo blogissaan, että paljon ihastusta saaneiden Frekdrikasukkien ohje on nyt julkaistu.
Suomenkielinen ohje on lisättyTiiQ:n  blogisivuksi, mutta se on saatavilla myös helpommin printattavassa pdf-muodossa Ravelryssa.
 
 
 Viime viikolla näin niin ihanat sukat, että olisin siitä paikasta halunnut saada ne puikoille.  TiiQ esitteli blogissaan Käsistä karannut kehittelemänsä sukkamallin prototyypin.  Ja se kolahti minuun täysin. Ohje ei ole vielä aivan valmis, mutta minä keksin tyrkyttää itseni koeneulojaksi ja pääsinkin.  Ja nyt voin esitellä valmiit sukat.

 Malli TiiQ:n Fredrika, joka on julkaistaan luultavasti marraskuussa
Koko 38-39
Lanka Gjestal Janne, menekki 115 g
 Puikot 4 mm:t sukkapuikot

 Ohje on kirjoitettu pitkällä pyöröpuikolla tehtäväksi, mutta teko onnistuu hyvin myös sukkapuikoilla, kuten minä tein.  Muuten noudatinkin sitten ohjetta aivan sukan päättelyyn asti.  Sen tein silmukoinnin sijasta kolmen puikon päättelynä. Ja voin sanoa, että ohje on hyvä ja selkeä.  Suosittelen sitä, jos haluat tehdä hiukan paksummasta langasta nätit sukat, joissa on jotain pintaneuletta.

TiiQ kertoi, että suunnittelee laittavansa ohjeen Ravelryyn ja myös omaan blogiinsa, joten se on helposti kaikkien saatavilla.  KiitänTiiQ:ta hyvästä ja selkeästä ohjeesta, jolla sain aikaan kauniit sukat. Nämä muuten menevät lahjaksi eräälle minulle tärkeälle henkilölle.


Kantapään teossa käytettiin shadow wraps -tekniikkaa, joka oli minulle uusi tuttavuus.  Mutta hyvin siitä selvisin TiiQ:n kirjoittamalla ohjeella.  Näin tehty kantapää on hiukan pulleroinen muodoltaan, kun sukka ei ole jalassa.


 Mutta jalassa kannan pyöreys häviää ja sukka istuu hyvin jalkaan.


 Sukkien etupuolella ei ole kuvioa vaan se on yksinkertaisesti resoria, tosin oikeat silmukat tehdään kiertäen. Tuo resorin ja sileän neuleen rajaaminen palmikonkierroin on kiva idea.



Näitä sukkia oli tosi mukava tehdä.  Kapeat  kahden silmukan muodostamat palmikonkierrot tehdään joka kerroksella,  joten koko ajan tapahtuu jotain ja saa olla skarppina. Tulipa taas tutuksi ajatus "teen vielä tämän kerroksen".  Voisin vaikka heti aloittaa toiset sukat samalla ohjeella, mutta minulla on muutamia lupauksia toteuttamatta, joten taidan tehdä ne ensin.


TiiQ on tehnyt muitakin ohjeita, joista osa löytyy nettineulelehti Ullasta (uusin numero). Uusimmasta Ullassa on Merenkulkija-sukkien ohje, jotka nekin ovat minulla tehtävien listalla. Myös sytomyssyihin olemme  saaneet häneltä kivoja ohjeita. 


tiistai 25. lokakuuta 2011

Harmaata on

Päivä on tosi harmaa, mutta ajankohtaan nähden lämmin.  Kävin tarkistamassa ja mittari näytti +7 astetta.  Paksuja pilviä tasainen kerros taivaalla.  Päivän piristykseksi olemme sytytelleet kynttilöitä ja...


...leivinuuniinkin pantiin tuli.  Se jos mikä lämmittää ja tekee mukavan kodikkaan tunnelman, kun tuli humisee uunisssa.  Ja pullan ihana tuoksukin valtasi talon tuossa joku aika sitten.  Minä "karppina" nautin vain siitä tuoksusta, pulliin en koske eikä nykyisin enää edes tee mielikään.


Tätä lehtikaktusta olen ihmetellyt kesästä saakka. (Kuva otettu muutama päivä sitten aurinkoisempana päivänä, siksi valojuovat liinalla)

Keväällä otin samasta emokasvista oksia ja istutin tähän kuvassa olevaan ruukkuun kaksi oksaa. Siinä ne ovat sulassa sovussa kasvaneet, mutta jossain vaiheessa toinen muuttui tuollaiseksi punaruskeaksi.  Alun alkaen ne olivat siis tuollaisia tavallisen lehtikaktuksen vihreitä molemmat oksat kuten emokasvikin.  Toiseen ruukkuun istuttamani oksat ovat pysyneet vihreinä. Kaikki ovat hyvinvoivia ja vaikuttavat terveiltä, ainoa ero on vain tuo väri. 

Olisi mukava tietää, mistä moinen värin muutos johtuu.  Ja onko muilla vastaavaa kokemusta? En muista tällaista tapahtuneen minun lehtikaktuksilleni ennen, vaikka pitkään minulla on niitä ollut hoidossani.




sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Aamun rusko...


Aamun rusko, päivän pasko; iltarusko, päivän paiste.  Oletko kuullut tätä ennen.
Vuosien ja vuosikymmenten saatossa olen oppinut tämän ja monia muitakin sanontoja, joita varsininkin äitini käytti paljon. Voisi jopa sanoa, että minut ja veljeni on kasvatettu sananparsilla.

Eilen aamulla minua ilahdutti upea aamurusko, josta nappasin muutaman kuvankin. En tosin onnistunut  -tietenkään-   tallentamaan kuvaan sitä upeaa taivaallista väriloistoa, jonka näin.  Mutta päätin tarkistaa, pitääkö tuo alun sanonta paikkansa.  Ja pitihän se, iltapäivällä alkoi vesisade, joka jatkui iltaan asti.  Kyllä vanha kansa siis tiesi!
 Tänä aamuna nukuin niin pitkään, etten voinut havannoida mahdollista aamuruskoa, mutta herättyäni mukava kirkas aurinkoinen paistoi muutaman asteen pakkasessa. Oli muuten muistaakseni tämän syksyn toinen aamu, jolloin maa oli kuurassa.  Lokakuun alkpupuolella onkin sää ollut Oulun seudulla tavallista lämpimämpää, siitä uutisoi sanomalehti Kaleva mm. täällä.


Eilinen postaukseni polvisukista on saanut yllättävän monia kommetteja, kiitos niistä jokaisesta!
Eilen illalla sukat matkasivat saaajilleen ja pääsivät heti koekäyttöön. Mukavaa oli kuulla, että olin osannut toteuttaa tyttöjen toiveet ja nähdä, että sukat olivat sopivia.  Paitsi, että Marian sukkia pitää hiukan lyhentää, varpailla oli hiukan liikaa tilaa.

Kun sananlaskusta aloitin, niin taidanpa sellaiseen lopettaakin. Tuli nimittäin yllä olevaa kuvaa katsoessa mieleeni Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.  Entä sitten ne seitsemän vuotta, jotka ovat tämän kuvan ja eilisen postauksen kuvien välissä.  Millaisethan muutokset minussa on tapahtunut ko. aikana. Huh!  Mutta sellaista elämä on.



lauantai 22. lokakuuta 2011

Polvisukkia

 Sukkasadon korjuu jatkuu vielä reilun viikon ajan. Aika monet sukat olen jo valmiiksi saanut, mutta paljon on vielä tekemättä.  Monet toisten toiveet ja omat haaveet ovat toteuttamatta.  Aina löytyy uusia ihania sukkamalleja, jotka haluaisin tehdä. Varsinkin nyt niitä löytyy, kun seuraan silmä tarkkana muiden aikaansaannoksia Sukkasadossa. Onneksi sukkia voi tehdä sadonkorjuun loputtuakin ihan omaan piikkiin. 


Kahdet polvisukat olen kutonut tämän viikon aikana, veljentyttären kaksosille, jotka kasvavat hurjaa vauhtia ja alkavat olla jo naisen mitoissa ainakin sukkien osalta.

Kuvassa kaksoset 5-vuotiaina isotätilässä, jossa pidettiin ekstrasynttärit, varsinaiset juhlat oli juhlittu jo kotona.  Isotäti kun ei ollut päässyt sinne mukaan.



 Mutta näistä sukistahan minun piti kertoa eikä muistella vanhoja.  Mutta sallittakoon sekin tällaiselle vanhalle naisihmiselle, josta tuntuu niin haikealta, kun noista pienistä tytöistä ja pojista kasvaa niin nopeasti isoja.


 Tytöt itse valitsivat mallit ja langat niihin, toteutus jäi sitten minulle.  Annalla oli malli ja langatkin jo valmiina, mutta Maria löysi sopivan mallin Novitan vastailmestyneestä Sukkalehdestä.  Näistä sukista aloitin, kun tämä malli houkutti minua. 


 Malli Pystyraitasukat Novitan sukkalehdestä omana versionani kokoa 41
Silmukoita alussa 68, joita vähensin tasavälein 4s. kolmannen, neljännen ja viidennen kuvioraidan jälkeen ja jalkaterässä vielä 4 silmukkaa ylimääräisinä kiilakavennuksina 
Lanka 7 Veljestä vihreänä ja beigenä, joita kului yhteensä 220 g
Puikot 3.5 mm

Tämä oli tuosta lehdestä ensimmäinen ohje, jota käytin.  Muista ohjeista en osaa sanoa vielä mitään, mutta hiukan oli mielestäni hutaisten tehty ohje.  Ohjeen mukaan sama koko käy 38-44 jalkoihin, mikä ei minusta ole kyllä ollenkaan hyvä asia.  Sitä myös ihmettelin, että sukan varressa ei ohjeen mukaan tehdä kavennuksia ollenkaa vaan samoilla 68:lla silmukalla mennään nilkkaan  asti.  Niinpä pohkeen peittyessä unohdin ohjeen silmukkamäärät ja kaventelin oman mieleni mukaan.  Samoin kantapään tein katsomatta ohjetta.  Siis oikeastaan otin vain aloitussilmukkamäärän ja kirjoneulekuvion ohjesta ja muuten tein oman pääni mukaan.



 Mukavat näin varret kurtussakin.  Kuvassa mannekiinina minun pari numeroa pienemmät jalkani, joten ylimäärräistä löysää löytyy. Kamerakin toimi näitä sukkia kuvatessani aika kiltisti ja tallensi väritkin suht' oikein.



 Malli oma Annan toiveita toteuttaen ( "polvisukat näistä langoista tasalevein 3-4 cm:n raidoin" )
Koko 41
Lanka Gjestalin Jannea, jota kului 210 g
Puikot 3.5 mm

Sileää neuletta resorin 2o 2n jälkeen. Raidat 10 krs:n korkuisia. Näissä  kavensin 6 x 2s takana pohkeen alapuolella j. 5 krs.



 Näitä kuvatessa sen sijaan kamera ei suostunut tallentamaan värejä oikein, tuossa ylemmässä kuvassa ne ovat lähinnä oikeita.  Itse en olisi arvannut näistä väreistä tehdä tasaraitaisia sukkia, mutta olin turhan ennakkoluuloinen, sillä näistä tuli mielestäni kivat ja pirteät ja sopivat saajansa tyyliin.



 Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!

maanantai 17. lokakuuta 2011

Yhdet pienet

Yhdet pienet sukat sain valmiiksi viikonloppuna.  Nyt on kahdet vähän isommat puikoilla, jospa saisin ne valmiiksi ensi viikonlopuksi. 

Perussukat kokoa 26-27, luulisin. 

Minulla oli yksi kerä kauniin väristä Maija-lankaa, mistä ja milloin lie minulle tullut, en muista enää. Mutta ihailin tätä väriä ja harmittelin langan vähyyttä.  Mutta eipä tarvii enää harmitella, kun lanka muovautui näiksi sukiksi.  Koko kerä meni, oiskohan metrin pätkä jäänyt.
 
Sukat on jo viety myös Perunalaaria täyttämään.  Pian onkin Sukkasadon korjuu lopussa, enää pari viikkoa ja sen siinä.

 

perjantai 14. lokakuuta 2011

Lämmikettä syyskoleisiin ja talven tuiskuihin

Taas alkaa yksi syksyinen viikko olla pulkassa ainakin, jos lasketaan vain arkipäivät.  Sää on ollut syksyisen koleaa, väliin on paistanut aurinko ja väliin taas satanut vettä. Lämpömittari on näyttänyt plusasteita paitsi viime yönä oli laskenut jo pakkaselle. Aamulla seitsemän jälkeen oli vielä -3 astetta.  Mutta pian aurinko sulatti kuuran nurmikolta ja sai vesipisarat näyttämään helmiltä, joita turhaan yritin saada vangittua kameralla.

Mutta sitten viikon käsitöihin.  Valmiiksi olen saanut yhdet sukat ja tuubikaulurin. Keskeneräisistä en halua kertoa nyt, palaan niihin kun/jos saan ne valmiiksi.


Sukkasatoa kun kerätään, niin sukkia tikutellaan.  Nyt tein miesten perussukat vaaleahkosta ruskeasta 7Veljestä-langasta.  Lankaa kului 145 g ja 3.5 mm:n puikoilla mentiin. Sukat on tarkoitettu 42. numeroiseen jalkaan. Vartta 21 cm ennen kantalappua. Nämä ovat tilaussukat ja lähtevät piakkoin tilaajalle.



Tämä tuubikauluri veikin sitten valtaosan kässäajastani tällä viikolla. Lanka on teeteen Cacao lenkkialpakkaa (89% alpakkaa, 11% polyamidia), josta en muistakaan ennen kutoneeni mitään.  Mukavampaakin kudottavaa lankaa löytyy, mutta ei tämä sentään pahin neulomiskokemukseni ollut.  Mutta oli aika tihkasta neulottavaa ja langan lenkit haittasivat neuleen näkemistä.  En siis pysynyt erottamaan edes oikeaa ja nurjaa silmukkaa toisistaaan. 


Tässä huivi edelleen minun takkini seurassa ja yksinkerroin.  Tein huivin tasona, työssä 75 silmukkaa, joita tikutin 6 mm:n pyöröllä.  Mallineule on resoria 3o, 3n ja päät yhdistin kolmen puikon päättelyllä.  Lankaa  oli 100 g:n vyyhti, jonka kudoin kokonaan.  Olisiko metrin pätkä jäänyt päättelyn jälkeen, en mitaannut sitä.  Huivin leveys pingottamattomana on 53 cm ja pituus 130 cm.  Kannattaakohan tälläista pingottaa?  Kertokaapa, jos on kokemuksia.


Kyllä huivi yltää kaulaan kaksinkin kerroin.

 Huivi menee veljentyttäreni  kaksostytöistä toiselle.  Kun veljentytär kertoi ostaneensa langat ja tekevänsä 12-vuotiaille tytöilleen tuubikaulurit, minä tarjouduin jouduttamaan hänen urakkaansa, kun arvelin tyttöjen malttamattomina odottavan huivejaan.  Yhteen tahtiin sitten saatiinkin huivit tehtyä, joten ei tarvitse toisen tytön odottaa kauan omaansa. 

Alunperin ajattelin tehdä huivin pyörönä, mutta kun en osannut arvioida tarkoin, millä silmukkamäärällä se kannattaisi tehdä, niin päätin tehdä samoilla ohjeilla, joilla veljentytärkin teki.  Ymmärtääkseni hän oli saanut suulliset ohjeet langat myyneestä liikkeestä.  Mutta, jos vielä tuubikaulurin teen varsinkin ko. langasta, niin eiköhän se tapahdu pyörönä.

Ai niin meinasi unohtua yksi tärkeä asia!  Tämä on HHV:ni  eli Hullun Huivi Vuoteni huivi numero 8. Jäljessä olen aikataulustani, mutta meinaan vielä kiriä sen kiinni ennen vuodenvaihdetta.


 Huivin kuvaussession aikana tein löydön meidän terassin nurkasta! Kyllä minä itse olin nämä amaryllikset vienyt tuohon nurkkaaa keväällä ja muutaman kerran niitä varmaan kesän aikana siirtänytkin lattiaa siivotessa, mutta muuta en varmaan niille. Ymmärtääkseni sipulit olisi ollut hyvä ottaa jossain vaiheessa pois purkeistaan ja panna lepoon, mutta tuossa varjoisessaa nurkassa ne ovat olla jököttäneet. Ei niitä olee varmaan kasteltukaan koko kesänä, en ainakaan minä, jos ei joku muu avulias henkilö. Kutakuinkin vihreinä lehdet ovat säilyneet. Nyt kaipaan neuvoja, miten kannattaa menetellä, jos haluaisin saada nämä kukkimaan tulevana talvena.

Hyvää viikonloppua kaikille Lankapirtin vieraille!

maanantai 10. lokakuuta 2011

Kävijäennätys



Tämän päivän sanomalehti Kaleva uutisoi Kädentaitomessuilla kävijäennätys! 

(Kuvan pitäisi suurentua klikkaamalla)

Tänä vuonna kävijöitä 9000, viime vuonna 6000.  Ei siis mikään ihme, että meistäkin tungosta tuntui olevan aiempaa enemmän.



lauantai 8. lokakuuta 2011

Messuterveiset

Oulun kädentaitomessut tuli tänään koluttua.  Kälyn ja tyttären kanssa sinne mentiin puoli tuntia lipunmyynnin avautumisen jälkeen. Ajateltiin, että vältytään jonottamiselta, mutta eipä se niin käynytkään.  Jono lippukassalta ylsi porttien ulkopuolelle asti.  Huh huh ehdittiin jo ajatella, mutta ripeästi jono eteni. Eikä siinä seisoessa tullut aika pitkäksi, kun voitiin seurata hämmästyneitä ilmeitä. Muutkin nääs ihmettelivät jonon pituutta.


 Sisällä riitti ihmisiä aivan tungokseen asti.  Iltapäivällä oli jo huomattavasti väljempää, kun teimme pois lähtöä.

Minä kiertelin kälyn kanssa ja tytär ystävättärensä kanssa.  Oikeastaan voi sanoa, että tavanomaiset messut tavanomaisine esittelyineen.  Yhtäkkiä ei mieleeni tule mitään uutta ja ihmeellistä, mutta mukavahan messuilla on aina kierrellä ja katsella.  Ja hiplaillakin ainakin lankoja.

Useita tuttavia tapasin niin blogimaailmasta kuin oikeastakin elämästä.  Sekin on mukavaa messujen antia, joka tulee siinä ikään kuin kylkiäisinä.  


 Tuttuja myyjiä

 Tunnettuja myyjiä


Oman seudun myyjiä


Lopuksi omat vaatimattomat ostokseni. Ja totuuden nimissä tunnustan, että kuvassa on enemmänkin kuin omat ostokseni.  Nimittäin nuo kaksi Mambo-huivilankakerää ovat kälyn ostoksia, mutta päätyivät minulle tehtäväksi.  Siis omiani on tuo pusero, kaksi kerää Step-lankaa ja kaksi paistinlastaa. Pusero on ennestään tuttua ja hyväksi havaittua KUUTOSET "miten vain"  -laatua ja sattui vielä olemaan tarjouksessa, niin lähti tietenkin mukaani.  Ainahan niitä T-paitoja tarvii samoin kuin sukkalankojakin.  Siksi nuo Step-kerät, nekin olivat tarjouksessa.  ;DD  Sopivan jämäköitä, mutta kuitenkin joustavia paistinlastoja olen etsiskellyt jonkin aikaa ja nyt ne osuivat kohdalle.

Ai niin nyt muistui mieleeni yksi uusi näkemäni asia messuilta, se oli kaksipäisellä virkkauskoukulla virkkaaminen  eli tunisialainen virkkaus.  Olinhan lukenut siitä jo aiemmin muutamista blogeista, mutta en ollut perehtynyt asiaan tarkemmin.  Niin hauskalta ja mielenkiintoiselta näytti, että varmaan joskus sekin tulee ihan omin käsin kokeiltua.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Myssykakkua myrskyssä, olepa hyvä

Kova myrskytuuli riepottelee parhaillaan ainakin täällä Oulun seudulla.  Yöllä satoi niin kovasti vettä, että minäkin siihen heräsin, vaikka yleensä en herää edes ukonilmaan. Nyt ei enää varsinaisesti sada, joskus pienen kuuron  vain nakkaa. Mutta tuuli kyllä tuivertaa ja ujeltaa nurkissa.


Meidän pihakeinu lensi nurin muutaman metrin päähän, mutta ei särkynyt onneksi.  Eikä ainakaan vielä ole tietoa pahemmista tuhoista, mutta puita on kaatuillut eri puolilla ainakin Kalevan mukaan.


Mutta sitten otsikon lupaamaan myssykakkuun!  Oikein somaa kerroskakkua onkin.


Tällaisen pussillisen sain sytomyssyjä Kardemummalta, joka ohikulkumatkallaan poikkesi tuomaan minulle nämä 36 myssyä. 


Parijonoon järjesty!  Ei kyllä tullut kovin suorat jonot, mutta eihän me olla siitä kovin pikkutarkkoja.

Neulottuja, raidallisia ja...

...pitsineuletta.

Virkattuja,

virkattuja (ai onpa joukkoon eksynyt yksi kirjoneulemyssykin)  ja


vieläkin virkattuja.

Myssyt ovat lähest tulkoon kaikki erilaisia ja niissä on erilaisia koristeitakin.  Kuva on huono, mutta jos tarkastit katsot, näet paria myssyä koristavan liskonkin.  Kardemumma on tehnyt myssyt pääasiassa lahjoituslangoista ja käyttänyt langat viimeistä metriä myöden. Langanpätkistä hän on väsännyt näitä koristeita.

Eivätkä nämä ole suinkaan ainoat Kardemummam tekemät myssyt Sytomyssykeräykseemme.  Elokuussa hän toi jo 30 myssyä (niistä kerroin täällä) ja nyt siis lisää 36, yhteensä 66 kaunista myssyä. Voin muuten tunnustaa, että olipa näitä myssyjä mukava hiplailla, kun levitin ne tuohon sämnkyni päähän. Melkein kuin lankoja lankakaupan hyllyssä!  Omasta puolestani kiitän Kardemummaa ja uskon, että jokainen myssyn saaja haluaa osallistua kiitoksiini, siis Kiitos Kardemumma!

Täällä Kardemumma itse esittelee sytomyssynsä.

Nämä myssyt matkaavat tämän syksyn aikana Rovaniemelle Lapin keskussairaalan Syöpätautien poliklinikalle jaettavaksi siellä edelleen sytostaattihoitojen takia hiuksensa menettäneille kanssaihmisillemme.

Täällä kerrotaan tästä kampanjasta enemmän.  Ja kuten yleisesti on tiedossa, syöpäsairaudet ovat lisääntymässä ja sen myötä myssyjen tarvitsijatkin.  Kampanjahan on vapaaehtoistyötä ja siihen kaivataan lisää osallistujia, joten kaikki myssyt ovat tervetulleita. Osallistua voi yhdelläkin myssyllä.


Nyt toivottelen hyvää viikonloppua kaikille!  Itse aion viettää ainakin toisen päivistä Oulun kädentaitomessuilla, mutta vielä en tiedä kumman päivän.  Jos satut olemaan siellä samaan aikaan ja tunnistat minut, nappaa hihasta kiinni ja tule moikkaamaan. Olisi kiva tavata.  :)