Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Juustokeittoa, slurp!


Keitinpä taas juustokeittoa, kuten minun lapsuudenkodissa opin kutsumaan tätä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun juhannusherkkua. Rakkaalla lapsellahan on monta nimeä, niinpä jotkut tuntevat tämän makianajuustona, juhannusjuustona tai punaisena herana, liekö vielä muitakin nimiä.








Ensin hulautin kahdeksan litraa maitoa 10. litran kattilaan. Maitoa lämmitettään hitaasti kädenlämpöiseksi ja sitten siihen lisätään juustonjuoksutinta. Tähän annokseen panin yhden ruokalusikallisen ja hämmentelin hiljalleen minuutin verran äidin neuvon mukaan.

Vanhanajan maito on mielestäni parasta, kun sitä ei ole homogenoitu. Se juoksettuu isommiksi kokkareiksi ja sitä on siksi mukavampi syödä.  Eikä sen tarvitse olla Arkan maitoa, muutkin käyvät aivan yhtä hyvin. Nyt vain satuin ostamaan Arlaa.



Seuraavaksi maito jätetään juoksettumaan lämpimään paikkaan. Minä peittelen kattilan yleensä jollakin huovalla, että lämpö pysyisi tasaisena. 


Noin puolen tunnin kuluttua maito on juustoutunut ja siihen leikataan leikkuuveitsellä muutamia viiltoja. Näin hera pääsee erottumaan juustomassasta paremmin.



Sitten keitosta lämmitetään pikku hiljaa kunnes se alkaa kiehua. Sekoitellaan silloin tällöin. Tässä keitto jo poreilee pikku hiljaa. Heraa erottuu niin runsaasti, että minä poistan siitä osan jo keittämisen alkuvaiheessa. (Purkitan ja pakastan käytettäväksi myöhemmin leivonnassa.) Ripautan suolan mukaan, tähän annokseen panin n. 1 tl.  Nyt keitto keitellään tuntikausia, mitä pidempään keittää, sen makeampaa on. Ja ruskeampaa.



Ja sitten nauttimaan!  Onpas hyvää, varsinkin, jos ripsauttaa päälle hiukan sokeria ja kanelia.


Ei tästä juhannuksesta tainnutkaan tulla niin sateinen ja kolea kuin ennusteissa luvattiin. Tänään ei ole satanut ollenkaan ja on jopa aurinko paistanut ja pihalla on tarennut T-paidassa ja hamosessa. Huomiseksikin luvattiin äskeuisessä ennusteessa kohtalaisen hyvää säätä ja +18 astetta.  Mutta yksi riesa on kuitenkin, nimittäin sääskiä on vallan mahdottomasti täällä meidän mäntykankaallakin, jossa ei tavallisesti ole niistä isoa riesaa. Mutta kesäisestä suven tunnusta nautitaan. Ja nyt lähden juhannussaunaan.





23 kommenttia:

  1. Minun äiti tuosta tykkäsi vaan minä en oppinut siihen. Nyt sinä herkuttelet juhannus ruuankera .♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, eihän kaikesta tarvii tykätäkään, niinhän se on. :)

      Poista
  2. Huomenta ja hyvää juhannusta !
    Meillä kyllä satoi eilen koko päivän, pikkuisen aikaa oli päivällä poutaa. Onneksi se kova tuuli on kuitenkin loppunut ja on lämpimämpää. Nytkin tosi harmaata - meneeköhän tämäkin päivä hypistelymuhveja tehden ;)
    Äitini ja anoppini keittävät tuota juhannusjuustoa, mutta en ole sitä oppinut syömään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eija, ai sinä teet muhveja! :) Minä olen vasta katsellut niitä ja miettinyt, lähtisinkö siihen(kin) mukaan.

      Poista
    2. Lähde vaan mukaan ! Kymmenen muhvia olen jo lahjoittanut eteenpäin ja juhannuksen aikana valmistui kaksi lisää. Jos/kun näillä saa muistisairaille iloa, niin olen mielelläni mukana :)

      Poista
    3. Eija, vahvasti "olen kallellaan" siihen suuntaan, että jonain päivänä niitä teenkin vielä. :) Mihin sinä lahjoitat ne?

      Poista
    4. Kaksi ensimmäistä annoin työkavereiden äideille, loput vein viime viikolla kunnan muistiyksikköön (otin ensin yhteyttä esimieheen). Kyselen jos vaikka haluavat kotipalveluun niitä ottaa, niin vien sitten sinnekin. Mutta voin lähettääkin jonnekin johon niitä on toivottu, siellä muhvien facebook-sivullahan oli monesta paikasta pyyntö niitä lahjoittaa.

      Pistin sukkapuikot vähäksi aikaa jäähtymään ja teen näitä nyt muutaman niin kauan kuin lankoja ja innostusta riittää :)

      Poista
  3. Minulle ihan uusi ruoka, en ole koskaan nähnyt tuota, ei ilmeisesti kuulu sitten satakuntalaiseen ruokaperintöön.
    Oikein hyvää ja toivottavasti sateetonta juhannuspäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, minun käsittääkseni juustokeittoa on tehty pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, Satakunnan perinneruoista minulla ei ole tietoa. :)

      Poista
  4. Minä olen lapsena tuota saanut Kalajoella. Oli ihanan makuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lezzie, aika monet tykkäävät tästä! :)

      Poista
  5. Punaiseksi juustokeitoksi sanottiin ja juhannusjuustokeitoksi myös, koska sitä usein tehtiin juhannuksen aikaan. En oppinut siitä pitämään. Muistaakseni sitä maitoa lisättiin keittämisen aikana ja keittoaika oli pitkä, 8-10 tuntia.

    Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anitta, juhannuksen lisäksi meillä tehtiin tätä herkkua joskus muulloinkin. Äitini ei lisännyt maitoa enää keittämisen aikana, mutta tiedän joidenkin niin tekevän. Itse olen kerran kokeillut sitä tapaa, mutta en huomannut juurikaan muutosta maussa. Minä keitän joskus pitkään 6-8 tuntia, mutta joskus vain tunnin verran. Pitkään keitetyssä keitossa on voimakkaampi maku kuin lyhyen aikaa keitetyssä, molemmat mielestäni omalla tavallaan hyviä.

      Poista
  6. Minulle aivan uusi ruoka; ilmeisesti Hämeessä ei tuota ruokaa ole tunnettu. Hyvää juhannuksen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjut, niin taitaa olla, ettei kuulu Hämeen perinneruokiin tämä keitto.

      Poista
  7. Tykkään juustokeitoista, mutta tämä oli ihan uusi ja kokeilematon versio!
    Joskus lapsena sain Pohjanmaalla leipäjuustosta tehtyä keittoa, se oli aika eksoottinen kokemus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. satunNainen Paula, leipäjuustosta tehtyä keittoa minä en olekaan maistanut. Pitäisiköhän kokeilla! ;)

      Poista
  8. Makiahera on niiin ihanaa. Keittäminen on vaan niin kova urakka, että ihan pienellä ajalla sitä ei viitsi lähteä tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prusiluska, keittäminen vie paljon aikaa, mutta vain alussa tarvii olla läsnä ja tekemässä jotain, sitten voi antaa pienellä lämmöllä poreilla hiljalleen kaikessa rauhassa. :)

      Poista
  9. Varmasti maukasta noin hyvistä aineista! Olispä jännä nähdä minkälainen piikki sähkönkulutuksessa näkyy keittopäivänä ;D

    VastaaPoista
  10. Lea P, jaa-a, eipä ole koskaan tullut tarkistettua juustokeiton keittämiseen menevää sähkömäärää. Ehkä se ei aivan järisyttävä ole, kun suurimman osan ajasta keitto vain hiljalleen poreilee. Ja ylimääräistä heraa vähennän jo keittämisen alkuvaiheessa juuri sähkönmenekin takia. Leivonnassa käytettävän heranhan ei tarvii olla ylikypsää. :)

    VastaaPoista
  11. Koko päivä tuon keitossa menee. Mie aloitin kymmeneltä neljällä kattilalla ja kun sain yhden kattilan tyhjennetyksi toisiin heran vähentyessä, niin laitoin vielä viidennen kattilan kiehumaan. Tasan kuudelta sammutin hellan ja laitoin keiton jäähtymään. 18 litraa tuli valmista ja kunnon punaista ja hyvää oli. Samalla kun istuin hellan ääressä, neuloin vauvan norjalaisia myssyjä. Teinit laitoin tietysti siivoamaan, kun en itse voinut lähteä keitoksen äärestä minnekään. Niin ja aatonaattona tuon keitin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvikirsikka, olipa kiva kuulla, että sinäkin keittelet juustokeittoa. :) Tosin vähän isompia määriä keität kuin minä ja taidat tehdä "omasta maidosta". No, onhan siellä syöjiäkin hiukan enemmän kuin meillä yleensä, tänäkin juhannuksena meitä oli vain kolme. Sain muuten pojalta toivomuksen, että kun hän seuraavan kerran tulee kotona käymään, niin saisi juustokeittoa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.