Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Vanhat ajat mielessä



Minä olen sitä ikäluokkaa, jonka nuoret naiset  ja jo tyttösetkin virkkasivat lakanoihin pitsejä. Tehtiin väli- ja reunapitsejä lakanoihin ja tyynyliinoihin vähän kapeampia. Kapioita piti olla odottamassa omaan huusholliin pääsyä.  Osa omista pitsilakanoista on edelleen tallessa, tosin ovat olleet jo vuosikymmenet käyttämättä, kun siirryttiin pussilakanoihin. Vanhat ajat muistuivat elävästi mieleen, kun virkkasin tyttären toivomia pöytäliinan pitsejä.



Reunapitsit  kaksi 45 cm pitkää pätkää
Malli on n:o 121 Mary Oljen Kauneimmat pitsit -kirjasta pienin muunnelmin
 Lanka Puppets Eldorado, jonka menekki n. 20 g
Virkkuukoukku  1 mm


Tytär halusi liinan tumman, melkein mustan, TV-tason päälle ja pitsit vain liinan päihin. Itse liina on valkoista pellavaa ja peräisin vanhoista lakanoista.  Kauniilta näytti, kun mallasimme liinaa eilen viedessämme muuttokuorman hänen tulevaan kotiinsa.

Liina on oikeasti puhtaan valkoinen, kuva valehtelee sen siniseksi värjääntyneeksi.





Muuttoa varten vuokrasimme pakettiauton, josta löytyi oikein sopiva hylly lankakerille. Alkumatkasta langat olivat kässypussissani, mutta kahdelta kerältä kudottaessa lanka ei oikein hyvin juossut. Mutta pian huomasin, että tyhjänä ollut hylly oli kuin suunniteltu minun tarpeitani varten. Niinpä noista purkulankakeristä muotoutui hyvä kissamuhvin alku.




16 kommenttia:

  1. Kauniita pitsejä! Itsellä on pitsivirkkuu vielä kokeilematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjut, vielä ehdit kokeilla senkin, jos kiinnostusta on. :)

      Poista
  2. Minullakin on noita itse tehtyjä lakanan pitsejä, osa vielä lakanoissa kiinni, osan lakanoista päädyttyä ties minne, olem ottanut pitsit talteen. Voi niitä aikoja, kaikki lakanat ja pyyhkeet, tyynyliinat sun muut nimikoitiin kauniisti. Omista kapioajoistani alkaa olla 60 vuotta. Voihan hirmu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, se oli sellaista aikaa, illat istuttiin pitsiä nyhertäen, kun ei ollut telkkariakaan aikaa kuluttamassa. :) Minun kapioajoistani on muuten kymmenkunta vuotta vähemmän.

      Poista
  3. Suloisia pitsejä! Mulla kun ei koukku pysy kädessä niin ihailen vaan muiden tekemiä.
    Muutama vuosi sitten pelastin äidiltä (niiden pussilakanoiden vuoksi) käyttämättä jääneitä lakanoita. Niissä on upeita pitsejä ja kirjottuja nimikirjaimia. Lisäksi aarrearkussani on isoäidin ja äidin virkkamia pitsejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu, sinulla onkin sitten oikea aarre pelastettuna. ;) Nimikirjaimet kuuluivat muuten ilman muuta kaikkiin kodin tekstiileihin niiden pitsien lisäksi. Kaikille oli tarkoin myös määrätyt kohdat, johon ne kirjottiin. Ja kyllä minua harmitti, kun olin astiapyyhkeisiin kirjonut epähuomiossa nimikirjaimet ylälaitaan alalaiidan asemesta. Mutta en purkanu! :D Pyyhkeet taitavat olla muuten vieläkin meillä käytössä.

      Poista
  4. Minulla oli myös pitsilakanoita vaan ovat meille liian lyhyitä. Pussilakanoihin olemme täysin tyytyväisiä ja pitsit olen kerännyt talteen ja käytän niitä tuunaustöihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, liian lyhyitä ja kapeitakin sen ajan lakanat ovat nykyisiin sänkyihin. On ne pussilakanat kätevämpiä käyttääkin. Minulla pitsit vielä kiinni niissä lakanoissa ja taitaapa olla joku kiinnittämätön pitsikin jossain jemmassa. ;)

      Poista
  5. Voi ihanuus, mitä muistoja tuleekaan mieleen. Minulla on jossakin, mummon, tädin ja omiakin virkkaamiani lakanan pitsejä. Rakastin tuota pitsinvirkkausta ja kirjailua. Pitääkin kokeilla vieläkö sormet taipuisivat edes pienee pitsiseen työhön. Kiitos Matleena tästä ja mukavaa nmipäivää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuula, kiitos onnitteluista! :) Eikös olekin kiva muistella vanhoja juttuja, kuten pitsin virkkuuta ja kirjontaa.

      Poista
  6. Hyvää Matleenan -päivää!
    ihanat tutut pitsit!
    Olin noin 14 vuotias, kun aamuisin punarinta herätti vintin kesähuoneessa nukkujan ja oli mukava virkata. Äidin varastoissa oli kauniita irrallisia pitsejä, joista otin mallia.
    Rakkaudella noita itse tehtyjä pitsilakanoita olen säästänyt, mutta tänä kesänä tein niistä sänkyyni helmalakanan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heleena, ai sinulla ja punarinnalla on ollut tuollainen kesädiili! ;) Ei yhtään hassumpi. Minulla vanhat pitsilakanat ovat tallessa yläkaapissa, pitäisikin joskus katsastaa ne. Milloin lienen niitä edes katsonut
      Kiitos onnitteluista! :)

      Poista
  7. Ihanat pitsit. Vaikka itse olekin vielä nuori, niin kyllä hyvin tehdyt pitsiliinat vaan on se juttu. Hyvää kesää!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.