Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Siitä on jo aikaa

Tänään juuri tällä hetkellä, kun tämän postauksen pitäisi ajastettuna ponnahtaa esiin täällä blogissani, on kulunut tasan 40. vuotta siitä, kun esikoisemme näki päivänvalon. Meille syntyi pieni 2730 g ja 50 cm ja pirteä tyttölapsi. Nyt tuosta pienestä kääröstä on kehkeytynyt jo aikuinen nainen, mitä juhlimme tänään ja huomenna sukulaisten ja ystävien kanssa.



Tein tyttärelle lahjaksi huivin, kuten on tapanani ollut muidenkin pyöreitä vuosia muistaa sellaisella. Kauan pähkäilin mallia ja lopulta päätin kysyä häneltä itseltään, haluaako ja millaisen. Ja sain muuten hauskan vastauksen: " Itseasiassa olen jo valinnut mallinkin siihen huiviin!" Eipä siinä sitten muuta kuin lankakauppaan hakemaan sopivaa lankaa, kun värikin oli tyttärellä jo mielessä valmiin.




Malli Kotiliedestä n:o 11/2010 Suklaapilvi, koko n. 180 x 60 cm

Lanka Teeteen Primavera, 75 % merinovillaa ja 25 % silkkiä, väri n:o 1025. Menekki pikkuista vajaa 350 g

Puikot (pyörö-) ja virkkauskoukku 4.5 mm



Huivi on herkullisen ruskea, sellainen suklaan värinen, ja kuvassa väri on aika lähelle oikea. Ohje oli selkeä ja helppo ja työ joutui nopeaan. Kuvio muistuttaa minusta tulppaania tai jotain kellokukkaa. Ja mikä tärkeintä, juhlakalu tykkää huivistaan, kun pääsi sitä jo vähän etukäteen mallailemaan kuvaamisen aikana.


On muuten ollut hiukan lämmintä valmistella juhlia. Nytkin torstaina tätä kirjoittaessani koko päivän varjossa ollut mittari näyttää +33 astetta, sisällä +28. Tytär on kyllä itse kantanut päävastuuun valmisteluista, minä olen ollut vain avustajan roolissa. Meillä on ollut aina tapana valmistaa kaikki juhlatarjottavat itse, mutta nyt päätimme hankkia jotain valmiina, esim. karjalan piirakat, ettei niiden paistaminen lämmitä taloa lisää. Lämpöä kun on riittämiin ilman lisälämmitystäkin.

Hyvää viikonloppua kaikille!


sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Vielä virkattua



Lopultakin sain rutistettua itseni tärkkäyspuuhiin. Kiitos potkusta Marille, kun haastoi minut kertomaan kauneimmasta virkkuustaani. Niinpä edellistä postausta valmistellessani sain puhtia myös tämän työn loppuunsaattamiseen.


Liinahan on ollut virkattuna jo reilun kuukauden ja odottanut tätä päivää. Kesäkuussa jo kerroin liinasta täällä. Ei minulla mitään erityistä syytä ollut, mutta jotenkin vain tämä työ jäi aina toiseksi, kun käsitöihini tartuin.


Tässä liina on jo päässyt paikalleen meidän olohuoneeseen sohvapöydälle. Tuli aivan sopivan kokoinen ja näyttää ihan mukavalta ainakin minusta itsestäni. Mallin otin lehdestä Lea Virkkausideoita n:o 3. Lankana minulla oli Eldorado Puppets, jota kului 100 g. Ja 1.5 mm:n koukulla virkkasin. Liinan koko pingotettuna on 83 x 43 cm.




Kukkasten toisiinsa kiinnittäminen oli haastavaa. Monen yrityksen jälkeen onnistuin joten kuten, mutta en tiedä onko täysin oikein tehty. Ohje ei oikein avautunut minulle, vaan kokeilemalla päädyin tällaiseen malliin.



Sokerivedellä tärkkäsin taas, kuten yleensäkin tärkkään liinani. Tavallisesti olen keitellyt sokeriliemen palasokerista, mutta nyt kokeilin hienoa sokeria. Kirjoitanpa tähän muistiin itselleni ja vinkiksi muillekin tämän kertaisen kokemukseni.


Keitin sokeriliemeen käyttäen siihen 2 dl vettä ja 1.5 dl sokeria. Kiehui muutaman minuutin. Kun se oli jäähtynyt kädenlämpöiseksi, kastelin *liinojen pitää kastua kunnolla ja läpikotaisin* kaksi tärkättävää liinaa ja puristin ne mahdollisimman kuivaksi. Liemi riitti sopivasti näille kahdelle liinalle, vain tippa jäi jäljelle. Sitten pingotin ne styrokslevyn päälle päällekkäin, kun eivät mahdu siihen vierekkäin. Liinoista tuli hiukan kovahkot, joten seuraavalla kerralla hiukan vähemmän sokeria.


Tämä päällekkäin pingottaminen oli myös kokeilu ja onnistui hyvin. Tosin hidastaa kuivumista ja jatkaa siten pingotusaikaa. Minä ole havainnut hyväksi pingotusalustaksi liinoille yms. tämän kuljetussuojan, joka kotiutui meille talvella uuden kuivausrummun mukana.


Se muuten alkaa heinäkuun viimeinen viikko! Jaakkokin heitti tänään kylmän kivensä järveen, mutta sääennustaja TV:ssa kyllä lupasi, että vielä vedet lämpenevät. On kuulemma tulossa niin lämmin viikko. Joten saamme nauttia edelleeen lämpimistä kesäpäivistä muutaman viileämmän jälkeen. Siispä hyvää alkavaaa viikkoa kaikille!


torstai 22. heinäkuuta 2010

Kaunein virkkaukseni

Ensinnäkin kiitän kaikkia kommenteista ja kehuista, joita sain eilen esittelemästäni February Ladysta! Kuten tunnettua, tämä neuleblogien maailma on siitä mukavaa, että aina saa kauniita sanoja ja kehuja, kun esittelee töitään. Ja sehän on mannaa ihmismielelle ja siksi kai tämä bloggailu on niin antoisaa. Siis kiitos teille kaikille oikein halien kera! Ja niille, jotka ovat minun laillani jo pitkään mietineet Ladyn tekoa, niin ei muuta kuin Lady puikoille vain. Sitä on mukava tehdä Kristiinan hyvän ja selkeän ohjeen mukaan.



Joku aika sitten Mari haastoi minut esittelemään kauneimman virkkaustyöni. Ei, en ole sitä unohtanut, vaikka Mari ehkä on ehtinyt jo niin luullakin. Olen vain perusteellisesti miettinyt ja pohdiskellut, mikä olisi kaunein virkkaustyöni. Vieläkään en ole siitä oikein varma, mutta tämän kirjoituksen edetessä nostan jonkun muutamista ehdolle kaivamistani töistä tuolle "jalustalle".


Haasteessaan Mari kirjoitti minulle näin: "...pieni haaste virkkaamiseen liittyen, vaikka tiedän, ettet kovin paljon virkkaamisesta tykkääkään... ". Mari onkin näköjään tarkoin lukenut tekstejäni. Olen nimittäin joskus kertonut täällä, etten pidä virkkaamisesta oikeastaan ollenkaan, mutta silti virkkaan. On hiukan sellainen ambivalentti tilanne. Siis se virkkaaminen on jostakin syystä minulle vastenmielinen tekniikkana, mutta niistä virkkaamisen tuloksista minä pidän niin paljon, että virkkaan.

Ja nyt itse asiaan, siis siihen kauneimman virkkaustyöni valintaaan. Päätin aloittaa katselmuksen vanhimmista käsillä olevista virkkaustöistäni. Ne ovat lakanan pitsejä 1960-luvulta, jolloin vielä käytettiin pussilakanan asemesta päällyslakanoita ja niihin virkattiin koristeeeksi pitsit. Niitä lakanoita minulla on joku jäljellä, olleet käyttämättöminä kymmeniä vuosia. En hävitä niitä, koska voin tarvita niitä joskus. ;DD Yhdessä olisi kyllä oikein nättiä pitsiä, mutta lakana pitäisi vähintään silittää ennen kuin sen voisi täällä esitellä enkä nyt viitsi alkaa siihen.





Seuraavaksi vanhin tallessa oleva virkkuuni taitaa olla tyttäreni boncho luultavasti vuodelta 1975. Tämä oli minusta silloin kaunis ja on edelleen. Tehtyy hyvästä villalangasta ja on kestänyt muutaman muunkin pikkuneidin käytön hyvin. Hiukan on vain nukkaaantunut pinta, muuten aiva OK.








Tämä joulunpunainen mitä ei kyllä kuvasta uskoisi, koska kuva vääristää värin pahasti liina on myös jo aika vanha, mutta varmaan vasta 1990-luvulta tai 2000-luvun alusta. Tästä tykkään kovasti ja tämä on käytössä meillä yleensä joka joulu.





Blogiajan virkkauksista kauneimpia taitavat olla muutamat liinat, kuten nämä kuluneen kevään aikana tekemäni pikkuliinat. Tai se yhä tärkkäämistä odottava vähän isompi liina, mutta sitä en nyt laske, kun on vielä siis hiukan keskeneräinen.




Mutta taidanpa nimetä kauneimmaksi virkkauksekseni tämän liinan, jollaisia virkkasin kaksi viime kesänä odottaessani mieleisiä vieraita tänne Lankapirttiin. Annoin liinat siis Eilalle ja Katjalle "menijäisslahjaksi". Silloin syksyllä ajattelin, että pitäisi tehdä vielä itsellekin tuollainen. Se ajatus on jäänyt välillä unohduksiin, mutta nyt tuli taas mieleeni kuvasta liinaa katsoessani.


Ja haastettahan ruukataan jatkaa eteen päin. Ensin ajattelin haastaa innokkan virkkaajan Intsun, mutta Seijasisko ehti ensin, joten haastanpa vaikkapa Irinan blogista Yksi kaikkien ja kaikki yhden langoissa, että saadaan nähdä useampia kauniita virkkuita! En kyllä nyt yhtäkkiä muista, onko Irina esitellyt virkkuitaan, mutta uskon tämän taitavan ja pitkän käsityöuran omaavan naisen tehneen niitäkin.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Ladyni valmis



Se on nyt sitten valmis, minun ensimmäinen February Ladyni! Kauan minä olenkin sen tekoa suunnitellut. Pidempään kuin huhtikuusta 2009 se on ollut mielessäni. Ajatukseni olen dokumentoinut ainakin Kristiinan sivulla kommenttiin, jossa sanon suunnitelleeni ladyn tekoa. Tämän teko tuntui helpolta ja sujui nopeasti ongelmitta, johtuneeko sitten hyvästä suunnittelusta vai Kristiinan hyvästä ohjeen suomennoksesta. ;DD Kallistun kyllä jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja niiaan Kristiinalle kiitokseksi!


Eilen illalla sen tikuttelin valmiiksi ja päättelin langanpäätkin. Tänään sitten höyrytin. Ai niin, nappien puutteen verran on keskeneräinen. Kuvausta varten ompelin nappilaatikostani lähinnä sopivat, mutta nappikauppaan vievät askeleeeni lähiaikoina.



Aika sopivan kokoinen tuli, kun M-koon silmukkamäärillä tein. Halusin tuollaiset puolipitkät hihat. Olen ladyyni ihan tyytyväinen, tosin jotain pieniä muutoksia voisin tehdä tämän kokemukseni perusteella. Ainakin hihat voisivat olla hiukan kapeammat, vaikka olkavarteni ovat melko paksut.




Malli February Lady Sweater koko M
Lanka nimetöntä purkulankaa, luultavasti Novitan Tenneseetä tai vastaavaa, kulutus 425 g
Puikot 4.5 mm pyörö- ja sukkapuikot


Kaula-aukon ympärille virkkasin Mammutin vinkin mukaan rapuvirkkausta, ettei se venyisi käytössä. Kiitokset sinnekin suuntaan!




Joku aika sitten kerroinkin jo täällä tämän langan taustaa ja sen vähyyttä. Kutoessani tätä emmin moneen kertaan, riittääkö lanka vai pitääkö minun keksiä jotain lisäksi. Siksipä tein ensin miehustaa toivomaani minimipituuteen ja jätin silmukat odottamaan. Ja sitten hihaa tekemään. Kun sain ensimmäisen hihan mieleiseeni pituuteen ja laskin langat, huomasin sen riittävän hyvin. Siispä sain rauhassaa tehdä helmaosan valmiiksi lankaa säästelemättä ja sitten vasta toisen hihan teko. Ja lankaa muuten jäikin vielä n. 100 grammaa. Mitähän minä siitä tekisin!


On muuten harvinainen teko, että kudoin itselleni jotain ylävartalon suojaksi. Eikä huiveja lasketa nyt näihin, vaikka nekin hartioita ja yläselkää lämmittävät. Edellisestä kerrasta on niin kauan, etten edes muista sitä. Uskon kuitenkin joskus nuorena kutoneeni itsellenikin, kun kerran muillekin tein puseroita ja villatakkeja. Mutta siitä on vähintään 30. vuotta. Nyt tämä ohje tuntui niin mukavalta, että houkuttelee kokeilemaan sitä ohuemmalle langalle. Saattaapi siis olla, että näitä syntyy täällä jokunen lisääkin! ;D

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Muutama sananen vain ja yksi kuva

Suloinen suvi jatkuu! Väliin on satanut vettä ja ukkostanutkin, mutta sitten on taas palattu suveen. Ai niin, olihan se eilen aika vilpoinen päivä, mittari taisi näyttää vain +15. Minä olen nauttinut lämmöstä ja aion nauttia koko lämpimän ajan. Istun keinussa ja kudon. Välillä käyn nyppäsemässä jonkun rikkaruohon kukkapenkistä.



Kutonut olen hiljalleen. Aiemmin olen maininnut tekeväni huivia. Se on nyt kudottu ja langanpäätkin päätelty.


Tällaisena epämääräisenä myttynä se odottaa pingotukseen pääsyä. Jonain päivänä minä sen teen. Loppukuusta tämän pitää olla valmis.

Viikko sitten kerroin täällä purkaneeni liivin ja tekeväni siitä jotain uutta itselleni. Nyt langat ovat muotoutumassa February Ladyksi. Pitkään olen suunnitellut tekeeväni Ladyn itselle, mutta jostakin syystä se on aina jäänyt. Nyt se on siis puikoilla ja toivon vain langan riittävän. Vähän jänskättää! ;D

Hyvää viikonloppua kaikkille!


keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Sytomyssyjä luovutettu

Tulin vain kertomaan, että 473 sytomyssyä on luovutettu Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Asiasta tarkemmin kertoo Taivaanrannan maalari blogissaan. Ja myssykeräyshän jatkuu siellä vielä. Asiasta on uutisoinut myös MTV3 täällä sivullaan ja Yle.fi täällä. Käyhän lukemassa!

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Ihailtavaa myssyilyä


Heinäkuu jatkuu edelleen helteisenä täälläkin. Lämpömittarin lukema kipuaa yhä korkeammalle, tänään iltapäivällä meilläkin varjossa koko päivän olleessa mittarissa oli +31. Sisälle olen minäkin siirtynyt kutimeni kanssa, koska sisällä on selvästi viileämpää (vain +26). Vaikka lämpimästä ja auringosta tykkäänkin, haeskelen siis jo viileämpää paikkaa.


Omia käsitöitä ei ole valmistunut. Huivi on tekeillä ja sen esittelen sitten aikanaan. Ja yhdet sukatkin aloitin, nekin valmistunevat joskus. Nyt ei vain niiden teko innosta ollenkaan. Mutta muistatko sadan myssyn Tainan? Hänestä oli juttua aiemmin blogissani täällä. Ja nyt haluan kertoa lisää ja olen saanut siihen luvankin.



Tainahan siis teki OYS:n sytomyssykeräykseen yhteensä 125 virkattua myssyä. Kuva Taina ikuistettuna noiden myssyjen kanssa. Jo myssyjä tuodessaan hän aikoi jatkaa myssyjen tekoa ja hymyssä suin heitti tekevänsä jatkossa 50 myssyä/vuosi. Mutta arvaapa miten siinä kävi! Nyt aikaa on kulunut pari kuukautta ja Taina on virkannut 50 myssyä. Siis yhteensä jo 175 myssyä! Ja tämä tieto on peräisin viime viikolta ja uskon, että joku myssy on valmistunut senkin jälkeen. Taina nimittäin aikoo yhäkin jatkaa sytomyssyjen tekoa. Aivan uskomattoman ihailtava nainen, että tekee ja lahjoittaa näin paljon myssyjä tuntemattomille kanssaihmisille! Siis ilman mitään korvausta! Itse hän on muuten ostanut suurimman osan langoistakin näihin myssyihin, vaikka osa keräyksemme saamista langoista onkin mennyt hänelle.

Alla muutamia Tainalta saamiani kuvia viimeisimmistä myssyistä.

MammaMyyn mallilla Minttu-myssyjä naisille ja...


... Minttuja tytöillekin.


Viuhkaa naisille ja...



... Viuhkaa tytöille.

Taina on nimennyt Modassa 3/2010 virkatun myssyn n:o 44 viuhkaksi, koska viuhkahan tuo myssyn kuvio ilmiselvästi on.



Ja vielä Viuhkaa Janan mallilla, jossa päälaki on tehty eri lailla kuin Modan ohjeessa. Se ei ole niin reikäinen ja se ohje löytyy Seijasiskon kokoamista myssyohjeista täältä.


On tosi monta mukavaa, yllättävää ja mielenkiintoista asiaa mahtunut tähän sytomyssyjuttuumme. Eipä arvattu puoliakaan, kun kampanja polkaistiin käytiin tammikuussa Seijasiskon kanssa. Ja myssyjähän kerätään edelleen, halutessasi lisätietoja, löydät niitä klikkaamalla tuosta oikeasta reunasta haluamasi alueeen kampanjan kohdalta.


sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Heinäkuun ensimmäiset valmistuneet


Hellesää on jatkunut täällä kuten kai muuallakin Suomessa. Edelleen jaksan sen lämmöstä nauttia, vaikka eihän silloin viitsi juurikaan touhuta. Vain välttämättömät. Ja käsityöthän ovat välttämättömiä, eikö! ;D Eläkeläisenähän olen etuoikeutetussa asemassa, kun saan itse valita, mitä ja milloin teen. Mutta kyllä vielä muistan toisenlaisetkin ajat.



Pari sytomyssyä olen viikolla saanut valmiiksi. Nämä ovat sytomyssyni numerot 43 ja 44. Näitä olen tikutellut huivityön lomassa. Huivin mallikuvio vaatii keskittymistä ja siksipä on pitänyt olla käsiin otettavaksi muutakin. Ja näiden 2o, 4n ei ole kovin vaativa.



Ensin valmistui tämä keltainen vihrein raidoin. Yksinkertainen resoripipo, jota somistamaan tein 4. silmukan i-cordilla pienen saparon. Nappivarastosta aion vielä tarkistaa, sattuuko sieltä löytymään joku kiva somiste.




Eilen illalla tangokuningasta valittaessa tein sitten tämän raitamyssyn. Värit eivät pääse kuvassa esiin, kuvaaja ei onnistunut niiden tallentamisessa. Mutta sellaiset hiekan väriset ja vaaleat lähes limen vihreät raidat siinä on.

Molemmissa on lankana OYS:n keräykseen saamaamme Fanny Katiaa, joka lopulta päätyi minulle neulottavaksi. Nyt olen tämän ottamani urakan suorittanut loppuun. Laskin juuri, että 12 myssyä Fanny Katiasta valmistuikin.




Tänäänkin piti saada sellainen käsityö, jossa ei kuvioa tarvitse miettiä. Ja kun myssyt oli tehty, piti keksiä jotain muuta. Niinpä päädyin purkamaan erään neuleliivin. Äitini sen minulle tikutteli 1990-luvun alkupuolella, jolloin oli muotia sellaiset pitkät neuleliivit. Jostakin syystä minulla ei tullut tätä liiviä käytettyä ollenkaan, vaan se on vain kaapin perällä lojunut. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin näin radikaaliin tekoon, kun lanka on hyvää puuvillalankaa. Jotain Tenneseen paksuista, saattaa ollakin Tenneseetä. Onkohan sitä ollut jo tuolloin. Koska äitini kutoi liivin minulle, niin taidan tehdä tästä jotain itselleni.




525 grammaa vihreää puuvillalankaa. Mitähän siitä saisin itselleni? Ehdotuksia otetaan vastaan mielihyvin. Vielä langat pitäisi vyyhdittää ja kastella, että ne suoristuvat. Nythän olisi muuten ihan mukava kuivausilmakin.




Neulojan varpaat lämpimässä! Tossukat ovat mukavat näin lämpimällä ilmalla. Ne kun lämmittävät jalkateriä, mutta eivät kuumota nilkkoja.


perjantai 9. heinäkuuta 2010

Riemukasta yhteisneulontaa



Olipas hauska juttu ja kivoja kuvia Mallin lykyissä! Pitkän tovin katselin kuvia ja luin tekstiä uudestaankin. Juttu kertoo Kaisa-ystävällemme, joka viettää pian häitään. Mallin ideasta ja pyynnöstä monet neulebloggaajat tekivät ja lähettivät Mallille tiskirättejä, jotka Malli kokosi viitaksi. Ja nyt tuo viitta on luovutettu Kaisalle, joten käykäähän katsomassa. Siis täällä!


Onnen päiviä, ilon hetkiä
elämä tielleen tuokoon.
Ruusujen tuoksua, valonsäteitä
rakkauden aurinko suokoon.


Onnea ja siunausta Kaisalle ja Samille!



torstai 8. heinäkuuta 2010

Synttäreillä käytiin

Eilen meillä satoi vettä pitkin päivää, mikä sinällään oli aivan tervetullut kastelemaan ja puhdistamaan luontoa. Minä vain pelkäsin, että sade kaikottaa tämän suloisen kesälämmön. Mutta eipä onneksi tehnyt niin vaan tänään olemme saaneet taas nauttia auringosta ja lämmöstä.


Meidän iltapäivämme sujui mukavasti juhliessamme veljentyttäreni kaksostyttöjen synttäreitä. Meitä oli kokoontunut yhteen sukulaisia ja pari tuttavaperhettä. Yhteensä meitä oli yli 20 henkilöä onnittelemassa tyttösiä. Ja puheensorinaa riitti ympäri ison talon, kun vesisateen takia jouduttiin olemaan sisällä.



Monenlaista herkkua oli tarjolla upean horsmakimpun katveessa. Toisessa maljakossa tyttöjen saamia onnittelukukkia.


Tässä poseeraavat uusien laukkujensa kanssa nämä ihanat tyttöset, jotka ovat olleet jo 11.vuotta ilonamme. Laukut ovat lahja tyttäreltämme. Pitemmän aikaa blogiani seuranneet ovat nähneetkin tyttöjen aina silloin tällöin vilahtavan täällä Lankapirtissäkin.


Tässä laukut vielä odottavat meillä kotona pakkaamista. Tytär ompeli ne Marimekon markiisikankaasta.


tiistai 6. heinäkuuta 2010

Tulin vain...

Tulin vain sanomaan, että Taivaanrannana maalari kirjoitti Etelä-Karjalan Keskussairaalan Sytomyssykampanja jatkaa 31.12.2010 saakka! Hyvä hyvä, se tietää lisää myssyjä tarvitseville.

Kesä jatkuu


Ah tätä suven suloisuutta! On ollut jo monta päivää, neljäköhän, hellettä. Tai ainakin ihan hellerajan tuntumassa ollaan oltu. Ja minä olen istunut pihalla kutomassa ja nauttinut lämmöstä. No pitää kyllä myöntää, että varjopaikkoihin olen etsiytynyt. Siinä samalla olen ihaillut kesäistä luontoa. Huivia olen tikutellut, mutta siitä sitten myöhemmin tarkemmin. Loppukuusta pitäisi olla valmis ilahduttamaan erästä syntymäpäiviään viettävää.


Minun kesävarpaani ne kuvassa nauttivat sametinpehmeästä nurmesta. Ja apilan kukista, joita on niin paljon, ettei niitä tallaamatta voi kävellä nurmella.


Valkoapilat ovat pihanurmessa innostuneet kukkimaan oikein laajana mattona. Puna-apilaa on joukossa vain muutamassa kohtaa eikä se kuki yhtä rehevänä. Kuvassa näkyy vain osa kukkamerestä. Melkein koko nurmikkoalue on samanlaisena.



Ja mikä ihana tuoksu näistä lähtee. Varsinkin illan alkaessa viilentyä se tuntuu selkeästi.



Kukka-asioissa pysytään edelleenkin, mutta siirrytään sisäkasveihin. Nimittäin yksi orkideani kasvattaa ymmärtääkseni kukkavartta, joka on hiukan erinäköinen kuin yleensä. Muut näkemieni perhosorkideojen kukkavarret ovat olleet lehdettömiä, mutta tässä niitä on. Sain tämän yksilön reilu vuosi sitten, jolloin siinä oli kaksi kukkavartta. Ja niissä molemmissa oli muutamia pikkulehtiä. Onko muilla käynyt näin tai muuten tietoa? Mielelläni kuulisin asiasta.



Tämän varsi on muuten samanlainen tummanvihreä ja kiinteä kuin kukkavarret yleensäkin. Nuppuja ei vielä ainakaan näy, mutta varsi onkin vasta vain vajaat 10 cm pitkä.

Ne vanhat kukkavarret muuten olivat vielä jäljellä, kun tämä uusi alkoi työntyä esiin. Katkaisin ne vanhat ja toisen jätin kokeillakseni, saanko siitä kenties uuden orkidean alun. Yritän pitää sen kosteana, jospa se houkuttelisi juuria kasvamaan. Kerron kyllä sitten täällä, jos onnistun.





maanantai 5. heinäkuuta 2010

Mitähän minä teinkään



Minulla on kuukausiraportti käsitöistäni tekemättä niin touko- kuin kesäkuultakin. Miksi sitten pidän sen tekeimstä tärkeänä? Olen huomannut, että en muista kaikkia tekemiäni käsitöitä edes kuukauden kuluttua, siksi minusta on mukavaa koota työt kuukausittain yhteen. Ikään kuin niputtaa ne. Ja nyt siis kahden kuukauden nippu. Ehkä en muista niitä sen paremmin niputtamisen jälkeenkään, mutta voinhan käydä täältä sitten katsomassa.


Toukokuussa olin kai jonkin verran väsynyt sytomyssykampanjan jälkeen eikä käsityöt erityisemmin maittaneet. Luulen, ettei minua rasittanut niinkään varsinainen myssyjen teko vaan se muu työ, mitä kampanjasta aiheutui. Silloin valmistui vain viisi pinehköä työtä:

2.5. sytomyssy n:o 35 virkattu raitamyssy Kokon ja puuvilla 50 g
16.5. sytomyssy n:o 36 virkattu viuhkamalli Mandarin Petit+reuna Kokon 45 g
21.5. perussukat koko 42 7veikkaa 150 g
26.5. sytomyssy n:o 37 ”Viuhka” Tennesee 75 g
27.5. sytomyssy n:o 38 Minttu-myssyä mukaillen Tennesee 70 g.


Lanka kului toukokuussa vain 390 g. Lienee pohjanoteeraus vuosikausiin. Ainakaan viime ja tämän vuoden aikana en ole minään muuna kuukautena pärjännyt noin pienellä lankamäärällä.



Kuvakoosteessa touko- ja kesäkuun sytomyssyjä

Kesäkuussa lankaa kuluikin jo ihan normaali määrä ja lukumäärältäänkin töitä valmistui tavanomainen määrä.

2.6. tiskirättejä 4 kpl erilaisia BC Garnin Allinoa 80 g
3.6. pesimiä 4 kpl Puro Batikista 80 g
4.6. sytomyssy n:o 39 Tähdellinen vihreä Kokon 30 g
8.6. ylipolvensukat koko 41 Marjaretki puolukka ja lakka 190 g
8.6. tiskirätti BC Garnin Allino ja nimetön puuvillalanka 25 g
9.6. pesin pieni Puro Batikista 15 g
10.6. sukat koko 38 Tainan mallilla pinkistä Nallesta 85 g
13.6. kurttuvarret koko 38 Marjaretki lakkaa 75 g
14.6. pöytäliina virkattu, soikea Puppets Eldorado –lankaa 100 g
15.6. sytomyssy n:o 39 kelttiläistä palmikkoa eteen Fanny Katia 55 g
17.6. kaksi virkattua pikkuliinaa Puppets-lankaa 25 g
24.6. sukat n:o 39 Tainan mallilla ruskeasta Nallesta 90 g
24-29.6 sytomyssyt n:o 40 ja 42 kelttiläistä palmikkoa Fanny Katia 110 g
30.6 sytomyssy n:o 42 sydänmallilla Fanny Katia 55 g
Lankaa kesäkuussa kului yhteensä 1115 g.



Kyseisenä aikana valmistuneet sukat ja...



... muita töitä. Mainittakoon, että kaikista valmistuneista ei ole kuvia.



On muuten ihana kesäpäivä. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja hellii lämmöllään meitä, jotka pidämme ja nautimme siitä. Onhan niitäkin, jotka eivät pidä lämpimästä tai kärsivät siitä vaikkapa sairauden takia. Mutta tämä on meillä niin harvinaista herkkua, että se meille suotakoon. Niitä viileitä päiviä on paljon enemmän. Nyt minä lähden taas pihalle huivia kutomaan.


sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Sytomyssyuutinen


Edit samana päivänä klo 20.45: Huomasin juuri, että on kulunut tasan puoli vuotta siitä, kun käynnistimme Seijasiskon kanssa Suomen ensimmäisen sytomyssykeräyksen. Ja tämän postauksen lopussa on puolen vuoden myssyjen kokonaismäärä.





Pitkästä aikaa uutinen sytomyssyrintamalta. Hepsi kertoo blogissaan perjantaina olleesta myssyjen luovutustilaisuudesta. Käyhän lukemassa ja katsomassa kuvia. Samalla hän kertoo, että Kymenlaakson alueen kampanja jatkuu ajalla 1.7. – 31.12.2010.





Meidän, Seijasiskon ja minun ideoima ja järjestämä Oulun Yliopistollisen Sairaalan kampanjammehan päättyi jo pari kuukautta sitten, mutta myssyjä voi ja kannattaa tehdä OYS:aan yhä. Myssyjen tarvehan on jatkuva, koska aina uusia ja taas uusia ihmisiä sairastuu syöpätauteihin. Ja isokin myssykasa hupenee aika pian. Mainittakoon myös, että OYS on jakanut myssyjä myös muihin alueen sytostaattihoitoja antaviin yksiköihin esimerkiksi Kemiin, Rovaniemelle ja Kajaaniin.





Paljon olemme saaneet myssyn saaneilta hyvää ja kiittävää palautetta. He ovat kokeneet myssyn saannin hyvin arvokkaaksi ja iloa tuottvaksi asiaksi. Jotkut saajat tai saajien omaiset ovat halunneet lahjoittaa lankaa meille uusien myssyjen tekoon. Näin siis hyvä kulkee eteen päin.

Nyt OYS:aan tarkoitetut myssyt toimitetaan suoraan joko postitse tai viemällä ne itse sairaalaan.

Postitusosoite on

OYS, Syöpätautien pkl
PL 229
90029 OYS

Viitteeksi voi laittaa "Sytomyssyjä"


Käyntiosoite, johon myssyt voi viedä on 25.8.2010 asti

Syöpätautien poliklinikka, sisäänkäynti A4 tai B3, osasto 39 4.krs.

Mikäli käynnissä oleva remontti valmistuu aikataulussa, palaa poliklinikka entisiin mutta uudistettuihin tiloihin 30.8.2010, sisäänkäynti A 3:1 tai B 3 rinnekerros.


Sytomyssyistä ennestään tietämättömille ja kertauksena muille muutamia asioita. Sytomyssy on tarkoitettu syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneille ihmisille. Kampanjassa keräsimme ja lahjoitimme myssyjä hoitoja antaviin sairaaloihin, jotka lahjoittavat myssyt edelleen hoidoissa oleville potilailleen.

Sytomyssyssä ratkaisevinta on materiaali, ettei se kutita eikä hiosta hiuksettomassa päässä. Monet luonnonkuidut esim. puuvilla, bambu ja merinovilla ovat tällaisia. Kukat, perhoset ym. koristelut ovat kivoja, mutta eivät pakollisia. On hyvä, jos tehdään monenlaisia myssyjä, että jokainen tarvitsija löytäisi mieleisensä. Voi siis tehdä myssyjä naisille, miehille, nuorille, lapsille... Jos et tiedä, minkä kokoisen myssyn tekisit, voit tehdä vaikka omaan päähän sopivan.

Seijasisko on koonnut tänne blogiinsa linkkejä sytomyssyiksi sopiviin myssyohjeisiin.

Myssyihin on hyvä liittää pieni pahvilappu, jossa on myssyn materiaalitiedot ja pesuohjeet sekä mahdollisesti myssyn koko, mutta ne eivät ole välttämättömiä.
Tähän keräykseen ei tarvitse ilmoittautua, vaan riittää, kun tekee myssyn/myssyjä ja toimittaa annettuun osoitteeseen haluamallaan tavalla. Yksikin myssy riittää, sen avulla joku sairastunut kanssaihminen saa helpotusta arkeensa ja ehkä hiukan lohtua vaikean sairauden aikana. Jos et jostakin syystä voi tehdä myssyä, mutta haluat tukea kampanjaa, voit tehdä sen mainostamalla kampanjaa tai vaikka lahjoittamalla lankaa tekeville käsille. Ota vain yhteys puuhanaisiin (blogeista löytyy yleensä s-postiosoite) ja sovi asiasta.


Tuossa oikealla sivupalkissa on luettelo eri sairaaloiden keräyksistä. Monet niistä ovat jo päättyneet, mutta useimmissa on jatkokeräys järjestetty. Jos haluat lahjoittaa johonkin niistä, niin klikkaa ko. keräyksen kohdalla, niin saat tietoa sen alueen keräyksestä. Yritän pitää sen ajan tasalla, että linkistä pääsisi tuoreinta tietoa antavaan päivitykseen.






Lopuksi vielä mukava uutinen: Sytomyssyjä on Suomessa lahjoitettu sairaaloille jo yli 10000 (kymmenentuhatta)!



Minä olen yrittänyt pitää kirjaa keräyksiin saaduista myssyistä ja viimeisen tarkistuksen mukaan niitä on 10797. myssyä. Uskon, että kaikista myssyistä minulla ei ole edes tietoa, joten todellinen määrä on tuotakin suurempi. Minusta on tuo määrä on mahtavan suuri!



Uusille keräyksille on muuten tarvetta. Kaikkiin sytostaattihoitoja antaviin sairaaloihin ei ole kerätty myssyjä, joten jos asut sellaisen sairaalan alueella ja tunnet asian omaksesi, idea on vapaasti käytettävissä. Varsinaisesti et tarvitse mitään lupaakaan asialle, kunhan sovit asiasta ko. sairaalan kanssa. Mikäli olet asiasta kiinnostunut ja haluat tarkempia tietoja, miten me aikoinaan toimimme, ota yhteyttä s-postilla (osoite oikealla esittelyn lopussa) minuun. Neuvon kaikessa, missä osaan, ja autan siten alkuun.



P.s. Postauksen kuvat ovat jo aiemmin täällä blogissani esitettyjä.



perjantai 2. heinäkuuta 2010

Sukat ja muutama myssy


Eilen kerroin hiukan juhannuksen vietostamme vain ohimennen käsityöni mainiten. Nyt siis on niiden esittelyn vuoro. Tänään oli muuten sovelias päivä niiden höyryttämiseenkin, kun mittari näytti eilisen ukkosilman jäähdyttämänä vain +13 astetta. Pilvistä on olllut, vain hiukan aurinko pilkisteli tuossa iltapäivällä. Tänään ei ole sentään satanut.


Mutta siis niistä käsitöistähän minun piti puhua eikä säästä jaaritella. Matkakäsityönä menomatkalla tikuttelin sukkia, joista toinen oli jo valmiina matkaan lähdettäessä ja toinenkin valmistui pian perille päästyämme.


Malli Tainalta saatu, joka taitaa kiertääainakin täällä Pohjois-Suomessa yleisesti
Koko 39:n jalkaan
Lanka Novitan Nalle, jota kului 90 g
Puikot 3.5 mm


Edelliset tällä mallilla tekemäni sukat tein 3 mm:n puikoilla lopputuloksena liian tiukat sukat. Nämä 3.5 mm:n puikoilla tehdyt ovat sopivat.




Nämä kolme sytomyssyä valmistuivat myös mökillä. Tai oikeastaan tuon päällimmäisen sain valmiiksi paluumatkalla. Mehän saatiin OYS:n sytomyssykeräykseen lahjoituksena Fanny Katia-lankaa (50% silkkiä, 50% viskoosia), josta virkkaamalla ei tullut hyviä myssyjä. Ja kun muut eivät oikein innostuneet kutomalla siitä tekemään, niin minä otin homman hoitaakseni. Aika monta myssyä olen siitä jo väsännyt ja yksi on nytkin puikoilla. Lankaa on jäljellä kai ainakin yhteen myssyyn vielä.




Tässä myssyssä on sama malli, jonka esittelin jo täällä. Nyt sain kuvaan oikeamman värin kuin viimeksi. Näitä tein nyt kaksi kappaletta.




Päälaen kavennukset tein periaatteella kahdeksan kavennusta kerroksella. Aluksi tein yhden välikerroksen ilman kavennuksia, lopussa jätin välikerrokset pois. Näin saa mielestäni kauniin mallisen päälaen myssyyn.



Ja kun olin vääntänyt jo useamman kelttiläisen palmikon peräjälkeen, piti saada vaihtelua. Niinpä valmistui ensimmäinen sydänkuvioinen myssyni. Tämä lankahan on jäykähköä, joten malliksi olen valikoinut sellaisen kuvion, että myssyyn tulee paljon nurjia silmukoita (siis sileää päätä vasten).



Tätä voisi sanoa vaikkapa sydänmyssyksi. Valmis kaavio sydämeen löytyi Ullasta sydänkävyn rannekkeista.
Lankaa meni 55 g yhteen myssyyn ja 4 mm:n puikoilla olen tikutellut näitä.



Mukavaa viikonloppua kaikille!


torstai 1. heinäkuuta 2010

Jussin jälkeen



Se muuten alkoi jo heinäkuu! Kesä siis hupenee hyvää vauhtia. Muutamia kauniita ja lämpimiä kesäpäiviä on onneksi ollut, viimeksi tänään aamupäivän. Iltapäivällä sitten tulikin ukonilma rankkasateineen ja sää viileni. Nyt taas paistaa ihanasti eikä pilvenhattaraakaan näy. Olin iltapäivällä menossa Ouluun juuri, kun se ukonilma alkoi. Oli tarkoitus mennä lankakauppaankin, mutta suosiolla jätin sen käynnin väliin. Hoidin vain pakollisen ruokakaupassa käynnin ja ajelin kotiin. Mutta huivilankaa pitää saada, joten uusi yritys tehdään lähipäivinä lankakauppaan.


Juhannus vietettiin mökillä Kainuussa ystäväni Marleenan ja hänen miehensä kanssa. Jo pitkään olimme suunnitelleet heidän käyntiään siellä. Milloin mistäkin syystä se siirtyi aina tuonnemmaksi, mutta nyt se vihdoinkin toteutui.

Juhannuksen sää oli mukava, varsinkin aatto oli lämmin. Me naiset istuttiin pihalla neuleiden kanssa aurinkoa ottaen ja miehet touhusivat omia juttujaan. Siinä sivussa lämmitettiin savusaunakin (kuva edellisessä postauksessa), mihin hommaan Marleenakin sai tuntumaa. Siitä voit lukea ja katsoa kuvia täältä. Ja makoisat, lempeät löylyt taas saatiin pehmeän uuden vastan säestyksellä.


Tässä jo istumme saunan jälkeen mökin portailla juhannuskoivuje katveessa. Pian siitä kuitenkin lähdimme juhannustansseihin Naapurinvaaran huvikeskukseen. Puolen yön jälkeen mökille palatessamme saimme ihailla upeaa auringonlaskua (vai -nousukohan se jo oli), Marleenan blogissa on kuva siitäkin.




Juhannuspäivänä teimme pienen retken Hepokönkään maisemissa. Meiltä on vain muutamien kilometrien matka sinne. Siellä olikin harvinaisen paljon kävijöitä, parkkipaikkakin kävi pieneksi. Tavallisesti siellä on vain muutama auto kerrallaan. Kaunis juhannussää siis houkutteli muitakin ihailemaan tätä upeaa putousta...


... ja jylhän auniita metsäpolkuja Heinijoen varressa.


Ja mitäs tuumaat tällaisista ihanan pehmeän sammaleen peittämistä kivistä. Minusta ne näyttävät aivan peikkometsän maisemilta.

Jos kiinnostuit Hepokönkäästä, niin löydät täältä Seppo Tolosen upeita kuvia Hepokönkäästä.

Ja illalla sitten taas tanssittiin, nyt naapurikylässä Pahkapirtillä. Seuraavana päivänä olikin Marleenan synttärit, taisi täyttää 25+vuotta. Synttärikahvit juotiin iltapäivällä kakun kera, vaikkakin vain Lidlistä ostetun. Sen jälkeen vieraamme lähtivät huristelemaan kohden Oulua ja muita touhuja ja juhannuksemme oli ohi.


Alkuviikon vielä olimme mökillä ja eilen illalla palasimme kotiin. Arvatkaapas, onko pyykkikone taas "laulanut"! On se kumma, miten sitä ehtii viikossa kertyä pyykkiä aikuisilla ihmisillä! Sen kyllä ymmärtää, että pienet lapset sotkevat, mutta että aikuisetkin. No onneksi on nykyajan koneet käytössä eikä pyykki ole mikään ongelma. Itse asiassa pyykin pesu on minusta niitä mukavimpia kotiaskareita.

Lopuksi vielä kuvapläjäys luonnonkukista mökin pihalta. Ei siellä muuten muita kukkia kasvakaan kuin luonnonkukkia. Näitä minä jaksan ihailla, kiertelen tuon tuostakin katselemassa. Ovat ne niin kauniita.


Onkohan tämä talvikki? Tätä emme muista ennen nähneemme pihapiirissämme, mutta nyt niitä oli jonkunlainen läimäre. Olisikohan uusi tulokas!



Ei vielä avannut nuppujaan, vaikka kovin sitä odotin.




Vanhat tutu metsäkurjenpolvet ja niittyleinikit sulassa sovussa ja



puna-ailakit siinä sivustalla. Näitä ihanuuksia meillä riittää niin oman mökin pellolla kuin naapurin puolella isoilla pelloilla.




Maariankämmekätkin avautuivat juhannuksen aikaan. Näitä kasvaa ja kukkii vuosi vuodelta enempi ja enempi ja ihan mökin pihalla.


Sain minä jotain käsitöitäkin tehtyä ihan valmiiksikin asti, mutta niiden kuvaaminen jäi täällä kotona tehtäväksi. Kunhan saan ne höyrytettyä, niin nappaan muutaman kuvan ja tuon sitten tänne näytille.

Lämmintä kesäistä heinäkuuta kaikille ja hyvää lomaa lomalaisille!