Lankaa ja kevään merkkejä

Aivan ensimmäiseksi mukavia uutisia sytomyssyilyyn liittyen. Seijasisko kertoo täällä blogissaan kahdesta lankalahjoituksesta.  Lotta ja Maila  ovat lahjoittaneet useita kiloja ihania lankoja sytomyssyihin ja muihinkin käsitöihin esimerkiksi Etiopian nuttuihin.  Kiitos, kiitos kummallekin lahjoittajalle arvokkaasta lahjasta!   Käykäähän kaikki katsomassa ja ihailemassa Seijasiskon neuleblogissa niitä lankoja ja joka haluaisi tuosta erästä lankaa, niin  ottakoon yhteyttä Seijasiskoon, joka jakaa langat.  On se ihanaa, kun niin moni on vielä mukana tässä sytomyssyasiassa. Kuka tekee itse myssyjä ja kuka lahjoittaa lankaa niitä varten.

Eilen illalla kotiuduttiin Äkäslompolosta ja tämä päivä onkin mennyt pyykin pesuun ja kukkien katsastukseen.  Iloisia yllätyksiäkin löysin.

 Keväthän on tunnetusti tulppaanien aikaa täällä meilläkin eikä vain Hollannissa. 

Mutta myös amaryllisten kukinnan aikaa.  Tuolta ahtaudesta se taas tunkee esiin, pienenä ja surkean näköisenä, mutta kehittyy sitten lopulta niin upeaksi ja isoksi kukaksi.  Ensimmäinen tämän kevään kukkasarja sieltä on tulossa.

Ensimmäiset santun nuputkin olivat putkahtnaeet näkyviin.  

Enpä muuten malta olla kertomatta ja kehumatta mainiota santtujen "kukitustapaani", joka on todettu toimivaksi muidenkin kokemuksen mukaan.  Nimittäin, jos santtuni eivät kuki tai kukkivat huonosti, pidän niille puhuttelun ja uhkaan niitä ulosheitolle, jos ei kukkia ala ilmestymään. Ja se muuten tehoaa!!!   Intsukin sen voi todistaa. Kerran, taitaa olla jo pari vuotta sitten vai liekö peräti kolmekin, kun  hän ihmetteli minun santtujeni kukkimista ja kertoi, ettei hänen santut kuki.  Kerroin hänelle nuo yllämainitut ohjeeni ja Intsu kokeili niitä. Ja yllätys, yllätys, hänenkin santut ovat tietääkseni kukkineet sen jälkeen.  Vilkutukset vain sinne Intsulle, jokos santtuihisi on ilmestynyt nuppuja.  ;D

Kevät siis edistyy pikku hiljaa, kukatkin sen todistavat.  Lunta on vielä kyllä valtavasti, mutta pian se alkaa sulaa.  Iloisena odotan kesää ja kukkia ja lämpöä ja linnunlaulua...

Vielä kuulumisia Lapista

Viimeinen ilta Lapissa tällä erää.  Huomenna jo ajellaan kotiin.  Vähän jäi kaksi viikkoa vajaaksi tällä kertaa, mutta tänne palataan.  Sää on ollut vaihtelevaa. On ollut pakkasta, on ollut myrskyä ja lumisadetta ja on ollut ihania keväisiä päiviä, jolloin mittari on kivunnut lämpöasteille auringon paisteessa.  On saatu ihailla tähtitaivasta ja revontuliakin.

 

Eniten kuitenkin nautin tällaisista näkymistä: aurinko helottaa pilvettömältä taivaalta.  Vielä ei ole tungosta laduilla ...

... eikä lähimmällä laavullakaan.  

Eilen aamulla minä hassuttelin kameran kanssa.  Mies oli lähtenyt jo hiihtämään ja minä istuin vielä yöpaidassa kutomassa sukkaa. 

Huomaatko kuvassa jotain omituista?

No tässä tarkennus: minulla on kahdet silmälasit päällekkäin!!!  Näen varmaan hyvin, eikö!  Halusin nähdä, miltä näytän kaksien lasien kanssa ja siksi kaivoin kameran avuksi.  Ja nyt jaan tämän hauskuuden teidän kanssanne. 

Minulla on ollut  jo jonkin aikaa hankaluuksia näkemisen suhteen.  Kerran kauppareissulla sain  sitten idean kokeilla lisälaseja.  Ostin sellaiset  vahvuudeltaan kai  +1 lasit, jotka mahtuvat omien oikeiden lasieni päälle.  Ja nämä muuten auttavat tarkassa työssä, ovat kuin suurennuslasi.  Noo, ehkä en tarvitse näitä kovin kauan, sillä uudet silmälasit ovat tulossa luultavasti ihan lähipäivinä.

Ne, jotka ovat seuraanneet blogiani jo pitempään, muistanevat sytomyssykeräyksemme OYS:aaan saaman lankalahjoituksen, josta kerroin täällä.  Langat lahjoittanut Pirkko esitti toivomuksen, että hän saisi yhden näistä langoista tehdyn raitamyssyn muistoksi itselleen tapahtumasta.  Sen lupasin ilomielin niin upeasta lankakasasta.

Maanantaina kävin Neulepajassa tapaaamassa Pirkkoa mukanani nämä kolme kaunista myssyä, joista Pirkko valitsi tuon vasemmassa reunassa olevan sinisen.  Nämä myssyt teki Martta, joka on ahkeroinut kovasti muutenkin sytomyssyjen parissa.  Näistä Pirkolta saaduista langoista hän teki näiden kolmen lisäksi 40 aikuisten ja 5 lasten myssyä, jotka hän on toimittanut OYS:aan.  Martta arvelee tehneensä kaikeen kaikkiaan liki 200 myssyä. En muuten malta olla mainitsematta, että Martta taitaa olla jo 84v iältään ja vielä jaksaa ja viitsii osallistua hyväntekeväisyyteen. Ihailtavaa.

Vielä panen tähän pari kuvaa Neulepajasta, jossa on monenlaista ihanaa käsityöjuttua myynnissä.  Tovin tuolla taas kiertelin katselemassa ja ihailemassa.

On kodin tekstiileitä, leluja, myssyjä...

... sukkia, lapasia, kämmekkäitä, koruja.  Siis vaikka mitä monelta eri tekijältä Pirkon omien neuleiden lisäksi.

Terveiset Lapista

Tervehdys taas Äkäslompolosta!  Vielä täällä viihdymme. Säätkin ovat olleet mukavan keväiset, jos nyt ei parhaat mahdolliset, niin ihan kohtuulliset kuitenkin.  Paitsi tänään alkoi aamupäivällä sataa lunta.  Parin aamuisen puhelinkeskustelun yhteydessä saatiin kuulla Oulussa riehuvasta lumimyrskystä, joka sitten pian oli täälläkin.  No ei sentään myrskynä kuitenkaan.

Eilen illalla saatiin nauttia upeista punaisen sävyistä auringon laskiessa.

Tummat pilvet loivat oman taianomaisen tunnelmansa värileikkiin.

Käsitöitäkään en ole unohtanut täysin, vaikka maisemia täällä paljon ihailenkin. Edellisen postauksen sukkien jälkeen en vain ole saanut mitään täysin valmiiksi. Tai oikeastaan pari pientä hys-hys-juttua, mutta niistä vasta myöhemmin.  Siispä esittelen nyt pari melkein valmista työtäni.

Tyynynpäällinen korinpohjavirkkauksella odottaa tyynyä sisäänsä.  Kuvauksen ajaksi se sai sisäänsä yhden huivin ja muutaman lankakerän.  Ja alareunan suljin sukkapuikolla.

Huovutettavat tossut jäivät myös kesken, kun hahtuvalankaa ei ollut tarpeeksi mukana.  Helmikuisella reissullamme tänne tein ensimmäiset tossut tällä ohjeella.

Nämä tossut sekä tyynynpäällinen saavat siis odottaa ensi viikkoon lopullista valmistumistaan.  Ja luultavasti olen niin innokas, että esittelen nämä vielä kerran täysin valmiina ja kerron sitten tarkemmin langoista yms.

Mutta nyt toivottelen kaikille oikein hyvää viikonloppua!

Pientä valmista

Ensinnäkin kiitos kaikille kommentoineille mukavista kommenteista "kukkaisreinoilleni", joita esittelin tuossa pari postausta alempana.  Sain monia hyödyllisiä vinkkejä tossujen käyttöön ja mitä parhaimpia nimiehdotuksia: ainakin matleenat, reiskat, leenat, rainot, raunit, keinot ja reijat tuotiin esille.  Kaikki ne ovatkin sopivia nimiä, mutta en ole vielä osannut päättää, mikä olisi se kaikkein sopivin nimi näille tossuilleni.

Tossut pääsivät jo perjantaina palvelemaan minua siinä käytössä, johon ne hankinkin, siis lämmittämään jalkojani asuntovaunullamme.  Tulimme nimittäin taas perjantaina Äkäslompoloon ja siitä saakka olen hipsutellut näillä niin vaunussa kuin vaunualueellakin.  Oikein ovat mukavat, mukavammat kuin osasin odottaakaan.  Eivät ole liukkaat lumellakaan, vaikka pohja on aika tasainen.  Se takaa myös sen, ettei pohjiin tartu paljon lunta, joka kulkeutuisi sisälle. Ja kukista on se hyöty, ettei saunan eteisessä mene minun Reinot sekaisin muiden naisten Reinojen kanssa.  Enpä ollut ennen katsellutkaan naisten alueella käyttämiä jalkineita, mutta nyt olen huomannut paa-aaljon Reinoja naistenkin jaloissa.  Mutta muilla ei ole näkynyt niissä kukkia, ainakaan vielä...

 Hiljakseen edistyvät käsityötkin.  Matkakäsitöiden kanssa oli hiukan epäonnea mukana.  Ensin tein myssyä n. 15cm ja huomasin virheen melkein alussa, joten se työ loppui siihen sillä kertaa.  Seuraavaksi sitten sukat puikoille. Aluksi kudoin sitä raidoittaen vuoroin 3 krs:ta kummallakin värillä, mutta se ei näyttänyt hyvältä.  Siispä suunnitelma muuttui ja purin resoriin saakka ja siitä uusiksi.

Malli perussukat omaan tapaani koko 38-39

Lanka Fabel punainen n:o 106 ja raitalanka n:o 911, joiden kulutuksen lisään tähän myöhemmin. Se oli 55 g.

Puikot 2.5 mm, joilla silmukoita 60

Resorit, kantapäät ja kärkikavennukset on tehty punaisella langalla, muu osa raitalangalla.  Sen verran piti raidoittumista säätää, että toisen sukan lopussa otin vajaan metrin pätkän pois välistä saadakseni molempiin sukkiin viimeiseksi ohuen raidan vihreää.  Siis viimeiseksi ennen tuota punaista kärkeä.

Tämä oli kai ensimmäinen kerta, kun tein jotain Fabelista.  Lanka tuntui mukavalta kutoa, joten ohuisiin sukkiin tulen varmaan jatkossakin tätä käyttämään. Ja ohuita sukkiahan minä teen erityisen mielelläni ja niitä itse käytänkin mieluummin kuin paksuja. 

Raitalankaa jäi pieni nyssäkkä, josta päätin tehdä itselleni uuden "tuppelon".  Mutta ei lanka vieläkään loppunut, pikkuisen jäi.  Tuppelo on minulle tarpeellinen pieni apuväline, jota käytän kutoessani varsinkin ohuilla sukkapuikoilla. Tarpeen se on siksi, että minä jostakin syystä puristan oikean käden nimettömällä sukkapuikkoja niin, että sormen iho menee punaiseksi ja kipeytyy. Mutta tuppelopa pehmittää mukavasti eikä kipua tule.

Tässä tuppelo on "kuvausteknisestä" syystä vasemmassa kädessäni. Mitenkäkö tein tuon?  Loin 18 silmukkaa, joilla *5 o, 1 n* toistaen suljettuna neuleena, kunnes pituus on sopiva ja sitten kärkikavennus kuten peukalossa.

Hyvää naistenpäivää

Iloista naistenpäivää!

Helmikuun raportti

 Maaliskuu alkoi ja saatiin sen myötä leudommat ilmatkin. Eiköhän nuo pakkaset jo riitäkin yhdelle talvelle, oli niitä sen verran pitkään.  Nyt odotellaan, milloin lumet alkavat kunnolla sulaa ja saadaan kunnon kevääseen.  Mutta ennen sitä muistellaan hetki helmikuuta minun valmistuneiden käsitöitteni parissa.

 Huivihulluttelun merkeissä on elettiin, mutta sukkiakaaan en unohtanut ...

 ... kukkasista puhumattkaan!

4.2. junasukat Nalle Coloria ja Nallea 40 g
6.2.  huivi haarukkapitsinä  Novitan Villavaa 80 g
11.2. sukat Austerman Step 75 g
12.2.  huovutetut tossut Naturngarn ja yksinkert. hahtuvaa 135 g + 25 g
17.2. vauvan tossut Lanettia 25 g
20.2. 22 leaves shawlette Punta Yarns MeriSock 86 g
23.2. myssy Novitan Puro Aallokkoa 70 g
25.2. huivi Novitan Puro Aallokkoa 140 g
26.2. junasukat "keskoselle" Punta Yarns MeriSock (ei kuvassa)  25 g
1-28.2. virkattuja kukkasia eri lankoja 50 g                  

 

Lankaa sain tuhottua siis yhteensä 751 g.  Se on yli sata grammaa vähemmän kuin viime vuonna kuukauden keskimääräinen kulutus.  

 

Suunnitelmia ja intoa kyllä olisi riittänyt suurempaankin kulutukeen pääsemiseen, mutta tuohon jäin. Yhtenä syynä on ainakin kamppailuni purkuun päätyneen huivin tekeleen kanssa.  Siitähän mainitsin täällä  (toinen kappale). Toisaalta en minä pyri millään muotoa mahdollisimman suuren langankulutukseen, vaan tarkoitukseni on tehdä aivan fiilisten mukaan.  Mutta silti on mukava seurata langanmenekkiä ja miettiä, mistä muutokset siinä johtuvat.

 

Langan menekkiä seuratakseni ja hallitakseni varastossa olevat lankalaadut ja -määrät liityin innolla Lankuriinkin, mutta intoni tyssäsi ihan alkumetreillä. Ihan vain omasta mukavuuden halustani johtuen, kun en viitsi kirjata varastoani sinne ylös.  Tarvitsisin sihteerin, mistähän sellaisen löytäisin.  Jää siis ainakin toistaiskesi Samin kehittelemä ja vieläpä meille ilmaiseksi tarjoama palvelu käyttämättä.  Harmi! Lämpimät kiitokseni osoitan kuitenkin Samille, ehkä minä vielä parannan tapani.  Tai löydän lankasihteerin itselleni!  Miten muuten teillä muilla, oletteko liittyneet lankuriin ja varsinkin oletteko ahkerasti käyttäneet?  Millaisia kokemuksia?

 

 

Ja vielä minun pitää vilauttaa yhtä keskeneräistä työtäni.

 

 Eilen opettelin taas uutta tekniikkaa Taitokeskus Maakarin Neulekammarissa.  Meitä oli siellä koolla kymmenkunta naista ja Kauhavan Kangas-Aitan ohjeella paneuduimme virkkaamaan korinpohjatyynyä.  Hyvään alkuun päästiin kakki, mutta täytyy sanoa, että kankeahkon samettilangan virkkaaminen ottaa käteen.  Taukoja pitää pitää tuon tuostakin käden lepuuttamiseksi.  Mutta kiva oli taas oppia uutta ja porista oppimisen ohessa monenlaisista asioista.  Elina-ohjaajamme oli viimeistä kertaa kanssamme ennen jääntiään äitiyslomalle, joten saimme toivottaa hänelle hyvää lomaa ja ponekkaita ponnistuksia!

Mutta nyt kaikille ihanaa aurinkoista maaliskuuta!

 

 

Tuletko kukkatarhaani

Virkkausringissä on menossa Kerro se kukkasin -kampanja

ja niinpä rinkiläiset virkkaavat kukkasia helmi- ja maaliskuun ajan.  Minulla on syksystä asti kukkien virkkaaminen houkutellut, joten tämä sattui oikein sopivaan aikaan minulle.

Siinä niitä nyt on.  Eri malleja ja eri materiaaleista virkattuja.

 Hempeitäkin värejä

Kirkasta punaista, valkoista ja hiukan sinistäkin

Koristenapit ovat irrallaan tuossa päällä

Langanpäitäkin päättelemättä, kun en vielä tiedä, mihin nämä päätyvät

Näistä ruusuista tuli jääkaappimagneetteja.

Erilaisia lankoja virkkasin kukkasiksi yhteensä 50 g. Siinä määrässä on mukana tuossa alla esittelemäni Reinojenkin kukkaset.  Useimmat on tehty puuvilla- tai sekoitelangoista, mutta yksi tai kaksi on on villalankaa.

 Eilisellä kaupunkireissullani ostin itselle Reino-tossut, jotta saan lämpimät tossut vaunulle. Joilla saataa piipahtaa ulkonakin.  Ainoja ensin ajattelin ja kokeillin, mutta ne osottautuivat koekävelyssä liian väljiksi minun kapeisiin jalkoihini, vaikka villasukan kanssa testailin.  Reinoja oli siinä vieressä, joten niitä kokeilemaan seuraavaksi.

 Ja tässä ne nyt ovat.  Olen niillä tämän päivän tepastellut, vaikka kotona olenkin.  Ja nämä pysyvät jalassa.

Virkkasin Reinoilleni piristeeksi kukkaset puuvillalagasta ja sain niihin siten naisellisempa ilmettä  Mikähän näille sopisi nimeksi?  Eivät nämä mielestäni ole enää Reinot.

Helmikuussa olen tehnyt yhdet söpöt vauva tossutkin, mutta en ole niitä vielä esitellyt täällä.

Malli Intsulta täältä. 

Lanka Lanett, jota kului 25 g

Puikot 2.5 mm

Minullahan on tapana muutella melkein kaikkia käyttämiäni ohjeita, niinpä hiukan peukaloin tätäkin: kudoin suljettuna neuleena, kun ohje on tasoneuleena. Ja koristelu on pelkistetympi kuin Intsun tossuissa.