Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

maanantai 28. helmikuuta 2011

Uusi kostyymini

 Tänään on ollut kaunis auringonpaiste ja mittarikin on kivunnut peräti pariin lämpöasteeseen. Iltapäivällä kävin mutkan Oulussa ja totesin,  että loska lentää.  Sitähän se kevät tekee, sallittakoon se, vaikka ei se niin mukavaa olekaan. Mutta ilman sitä ei tule kesä.


Jotain olen saanut valmiiksi ja kuvattuakin. Olen minä kyllä purkanutkin yhden melko pitkälle tehdyn huivin, kun en saanut siihen oikeaa muotoa.  34 leaves shawlettea yritin, mutta en kai ymmärtänyt ohjetta oikein.  Aikani sitä ihmettelin ja pähkäilin eri mahdollisuuksia, mutta sitten puikko pois ja purkuun.  Mies tuumaasi touhuani katsoessaan, että "tuo se on nopiaa hommaa".  Siinä ei voinut olla nauramatta, vaikka muuten se homma ei oikein naurattanutkaan.


 Kuvaamista peilin kautta.  

Maikki esitteli hiljattain pirteät asusteensa ja minun piti ruveta matkimaan.  Ostin syksyllä kuvan takin eikä minulla ollut siihen oikein sopivaa päähinettä. Kerran jo ostin langankin myssyä ja huivia varten, mutta tuolla se kaapissa odottaa. Nyt kun näin Maikin setin, niin heti siihen ihastuin. Ja kun Tokmannilla sattui tulemaan juuri se  Maikin käyttämä  lankakin tarjoukseen, niin eihän siinä enempää tarvinnut miettiä.
 


 Sekä myssy että huivi ovat ihan yksinkertaista perusmallia, mutta pintaa elävöittää tunturineule.  Lankana minulla on Novitan Puro Aallokko, joka ei ole niin pirtsakka väri kuin Maikin käyttämä, mutta sopii mielestäni hyvin takin tummaaan siniseen. Kauniita ovat Purojen värit ja liukuvat hyvin ainakin tällaisissa pienissä neuleissa.

Huivi on 165 cm pitkä ja 11 cm leveä.  Silmukoita 34 ja 4,5 mm:n puikoilla mentiin.  Lankaa kului 140 g.  Päihin tein muutamia kerroksia resoria 1o, 1n.  Huivini on pelkistetympi malli kuin Maikin, kun en virkannut siihen reunapitsiä.

Minähän olen mukana HHV2011:ssa, siis teen hulluna huiveja tänä vuonna ja tämä on minun HHV3:ni!



Myssyn tein Maikin tapaan 80 silmukalla ja sain ihan sopivan kokoisen omaan päähäni.  Sukkapuikoilla pyörönä tein ja kun arvelin pituutta olevan sopivasti, aloitin kavennukset pyrkien jatkamaan tunturineuletta edelleen. Omaan myssyyni halusin tupsun sijaan kukan somisteeksi. Lankaa kului myssyyn ja kukkaseen yhteensä 70 g.  
Tänään näitä jo ulkoilutin tuolla Oulun kaduilla, kun sääkin salli ohuemman takin käytön kuin viime viikkoina.  Tyytyväinen olen näihin, myssykin pysyi mukavasti päässä ja lämmitti riittävästi.




Nämä pienet sukat taitavat olla keskosvauvan kokoa ja päätynevät hyväntekeväisyyteen.  Jämäkeriä välttääkseni päätin tehdä edellisen postauksen huivini lopulangasta pikku sukat, mutta vieläkin sitä lankaa jäi. Ei sentään taida riittää toisiin näinkään pieniin, joten pitää keksiä joku toinen lanka kaveriksi.  Nämä sukat painavat 25g ja 2 mm:n puikoilla tikutin.

Mielenkiintoinen yhteenlasku osoittaa, että 100 g:n kerä Punta Yarns Merisock-lankaa on aika riittoisaa: huivi painaa 86 g, nämä sukat 25g ja lankaa on vielä jäljellä 20g.  Huivin käytin marketin hedelmävaa'alla testatakseni oman vanhan vaakamme (oma vaaka 85g), joten uskon näiden lukujen olevan kuta kuinkin oikein.


Huomenna alkaakin jo maaliskuu!  Talitiaiset laulavat jo sydämensä kyllyydestä. Kaunista kevättä kaikille!

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Huivihulluttelua

Tadaa, saanko esitellä HHV2:ni ja 22 leaves shawlette2:ni samassa "persoonassa"!  

Siinähän se  kuvassa lepää takkini harteilla. Värit ovat kyllä kummassakin väärät, niin huivissa kuin takissakin, valitan.  Parhaani yritin, mutta en parempaan pystynyt.  Sama ongelma on muissakin tämän postuksen kuvissa.  Huivilangassa on kauniin ruskeita sävyjä. Eivätkä ne sävyt poikkea toisistaan niin paljon kuin tässä kuvassa näyttää.  Eivätkä  värit ole noin tummat kuin alemmassa kuvassa. Kuvitelkaa sitten jotain niiden perusteella.  

Langan ostin syksyllä Oulun kädentaidot -messuilta.  Se oli minulle uusi tuttavuus, johon ihastuin heti ja varovaisena ostin vain yhden vyyhdin kauniin värin ja ihanan pehmeyden takia. Huivilangaksi ajattelinkin heti.


  Huivihan ei ole kovin iso, mutta riittää hyvin minun hartioilleni.  Ja itselle tämä jääkin.  Sain keveän, pehmeän ja kutittamattoman huivin, joka ei ole liian iso kaulaankaan kiedottavaksi.  Uskon käyttäväni tätä paljon.

Malli Lankakomeron Päivi syksyn 2010 mysteerihuiviksi suunnittelema 22 leaves shawlette(Ravelry)  Koko n. 115 cm x 35 cm
Lanka uruguaylainen Punta Yarns'n MeriSock, jossa 95% merinovillaa, 5% polyamidia. Ohut lanka, 423m/100g, puikkosuositus 2 mm. Langan menekki oli 86 g. 
Puikot 3.5 mm:n pyöröpuikko



Tällä kertaa tein päättelyn neulomalla.  Aika paljon olen viime vuosina käyttänyt virkkauspäättelyä, mutta nyt vaihtelu houkutti.  Syksyllä samalla ohjeella tekemäni huivin päättelin virkkaamlla



Tässä huivini vielä pihalla lumihangen päällä.



HHV muuten tarkoittaa Hullua HuiviVuotta tai jotain sen tapaista hullua juttua!  Mammutin ideahan se oli, johon on lähtenyt mukaan jo kymmenen hulluttelijaa.  Mammutin blogissa oikeassa sivupalkissa on kaikkien nimet ja linkit jokaisen blogiin. Mukaan pääsee vielä ilmottautumalla Mammutille vaikkapa kommentissa ja säännöt voi jokainen rustata itselleen sopiviksi.  Kunhan vain tekee hulluttelemalla huiveja. Minä otin tavoitteekseni tehdä huivin joka kuukaudelle, siis 12 huivia. Nyt minulla on jo kaksi seuraavaa huivi puikoilla, joten tahti on ihan lupaava. 


sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Mitähän minä olen tehnyt

Simpuralla tämän näin ja nyt se on jo täälläkin.
 Merkitse lihavoimalla asiat, jotka olet tehnyt ja kursiivilla ne, joita suunnittelet joskus tekeväsi.

Olen neulonut
- pyöröpuikoilla
- sukkapuikoilla
- sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla
- itse kehräämääni lankaa
- jonkun muun kehräämää lankaa
- villaa
 -puuvillaa
- pellavaa
- alpakkaa
- kashimiria
- kamelinkarvalankaa
- silkkilankaa
- koiran- tai kissankarvalankaa
- bambulankaa
- soijalankaa
- banaanilankaa
- tekokuituja
- itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa


Vanha huivimalli ei miellyttänyt, siis purkuun


 - kierrätettyä tai käytettyä lankaa                        
- metallilankaa
- mallitilkkuja
- lapaset ranteesta kärkeen
- paidan
- villatakin
- huivin
- shaalin
- hatun, myssyn, pipon
- sukat varresta kärkeen
- sukat kärjestä varteen
Kahdet sukat valmistumassa
- rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet
- lapaset kärjestä ranteeseen
- sormikkaat
- tossut
- säärystimet
- hihattimen, boleron, ponchon
- keskosille
- vauvalle
- lelun- tai nukenvaatteita
- Möbius-huivin tai vastaavan
- laukkuja
- koruja
- hiuskoruja
- pehmoleluja
- tyynyjä
- torkkupeiton / peiton
- lahjaksi
- lemmikeille
- verkkolehden mallin mukaan
- graffitin (neulonut kadulla tai kadulle jätettävän neuleen)
- häihin
- kotiin (pesurättejä, pesulappuja, pannumyssyjä...)
- lomaneuleita
- taideneuleita
- aina oikeaa
- sileää
- palmikkoneuleita  (sis. aran-neuleet)
- pitsineuleita
- intarsiaa
- fair islea / kirjoneuletta
- norjalaisneuleita
- mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita
- lyhennettyjä kerroksia
- napinläpiä
- i-cordia
- nyppyjä
- vohvelipoimutettua neuletta
- dominoneuletta (=modulaarista neuletta)
- konttineuletta
- tvåändsticking-tekniikalla
- nukitettua neuletta
- pintaneuletta
- helmien kanssa
- oikein ja nurin takaperin
- amerikkalaisella / englantilaisella tavalla
- mannermaisella tavalla
- vapaaneulontaa


Olen
- luonut silmukat ristikkäin
- luonut silmukat italialaisella aloituksella
- parsinut/jäljitellyt silmukoita
- päätellyt silmukat ompelemalla
- leikannut neuletta


Olen neulonut
- koneella
- neuleharpulla

Olen värjännyt lankaa
-kasviväreillä
Olen huovuttanut

Olen
- suunnitellut neuleita
- kirjoittanut neuleohjeen
- julkaissut neulekirjan
- neulonut saadakseni rahaa
- neulonut elääkseni


Olen osallistunut
- yhteisneulontaan
- neuleolympialaisiin
- neulontaan julkisella paikalla
- hyväntekeväisyyteen
Syksyllä 2010 neuloin sytomyssyä Oulun kädentaidotmessuilla



Olen opettanut
- lapsen neulomaan
- miehen neulomaan
Tässä tytär siirtää minulta saamaansa kummityttärelleen

Vastauksiani tarkasteltuani voin todeta, että vielä on minulla neuleidenkin saralla kokeiltavaa ja opittavaa, vaikka aika paljoon ovat käteni tarttuneet.  Kokemustahan on ehtinyt karttua yli puolen vuosisadan ajan,  jolloin käsissäni on viihtynyt milloin minkinlaiset puikot. 

Selvennykseksi mainittakoon, että tekstin siniset osat ovat meemistä peräisin, mustat sen sijaan minun mómia höpinöitäni, jotka katsoin tarpeellisiksi lisätä tähän.  Vaikka kai ne ovat aivan tarpeettomia. Kuvat ovat vanhoja ja ne pitäisi saada suuremmiksi klikkaamalla niitä.


Napatkaahan muutkin tämä mukaan ja paljastakaa salojanne.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Sytomyssyasiaa ja lankaakin tarjolla

Edit klo 14.12:  Korjasin yhden virheen tekstistä ja lisäsin muutamia kuvia (vanhoja).




 Sytomyssyrintamalla on täällä Lankapirtissä ollut hiljaista viime aikoina, mutta ei sitä asiaa ole vielä kuopattu, ei vainenkaan.  Tehdään muuta välillä ja sitten taas uudella innolla myssyilemään.

Kertauksena ja tiedoksi mahdollisille uusille vierailijoille kerrottakoon, mikä se semmoinen sytomyssy ja sytomyssyily on.  

Ensimmäinen keräyshän polkaistiin käyntiin viime vuoden tammikuun alussa Seijasiskon ja minun toimesta.  Keräyskohteemme oli Oulun Yliopistollinen sairaala (OYS).  Keräyksestä voit lukea mm. täältä.  Ja täällä kerroin myssyjen luovutustilaisuudesta OYS:ssa.

Teemme sytomyssyjä lahjaksi syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneille ihmisille (naiset, miehet, lapset). Myssyjä on lahjoitettu ja lahjoitetaan edelleen hoitoja antaviin sairaaloihin, jotka jakavat myssyt edelleen myssyjä tarvitseville henkilöille.  Itse sairauttahan myssy ei paranna, mutta
se voi olla suuri ilo ja helpotus ikävää sairautta ja kovia hoitoja kokeneelle ihmiselle.

Sytomyssy voi olla malliltaan ja väriltään millainen tahansa. On vain hyvä, jos tehdään monenlaisia myssyjä, että jokainen tarvitsija löytäisi mieleisensä. Voi siis tehdä myssyjä naisille, miehille, nuorille ja lapsille.  Niitä voi tehdä neulomalla, virkkaamalla tai vaikka ompelemalla.  Ratkaisevinta niissä on materiaali, ettei myssy kutita eikä hiosta hiuksettomassa päässä.  Tärkeää on myös, että myssy kestää hyvin pesua. Monet luonnonkuidut esim. puuvilla, bambu ja merinovilla ovat tällaisia.  Seijasisko on koonnut tänne linkkejä moniin sytomyssyksi soveltuviin myssyohjeisiin.  Sairaaloista on kerrottu meille, että kaivataan erityisesti miehille soveltuvia myssymalleja. Tähän mennessä lahjoitetut ovat olleet pääasiassa paremmin naisille soveltuvia myssyjä. 


Myssyihin on hyvä liittää pieni pahvilappu, jossa on myssyn materiaalitiedot ja pesuohjeet sekä mahdollisesti myssyn koko, mutta ne eivät ole välttämättömiä. 



Tähän keräykseen ei tarvitse ilmoittautua, vaan riittää, kun tekee myssyn/myssyjä ja toimittaa annettuun osoitteeseen haluamallaan tavalla.   Yksikin myssy riittää, sen avulla joku sairastunut kanssaihminen saa helpotusta arkeensa ja ehkä hiukan lohtua vaikean sairauden aikana. 

Olemme Seijasiskon kanssa olleet  yhteydessä Pohjois-Suomessa syöpähoitoja antaviin sairaaloihin. Niitähän on Oulun Yliopistollisen sairaalan (OYS) lisäksi myös keskussairaalat Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa ja Rovaniemellä. Lasten hoidot on keskitetty OYS:aan.  Monia liikuttavia kertomuksia ja kiitollisia terveisiä myssyjen saajilta meille on välitetty.  Ja ilolla tuntuu henkilökunta  ottavan myssyt vastaan jaettavaksi potilaille, vaikka lisäähän se hiukan heidän työtaakkansa.

Tällä alueella on paikallisia eroja myssyvarastoissa.  OYS:ssa on nyt hyvä tilanne naisten ja lasten myssyjen kohdalla, mutta miesten myssyjä sielläkin kaivataan.  Muissa alueen sairaaloissa ovat myssyvarastot pienemmät ja niihin kaivataan lisää kaikenlaisia aikuisten myssyjä. Esimerkiksi Kokkolassa on vain n. 30 myssyä jäljellä.  Myssyjä voikin toimittaa koko ajan muihin alueen sairaaloihin paitsi Kemiin, jossa on syöpäpoliklinikka remontin takia tilapäisissä ahtaissa tiloissa. Mutta kunhan remontti päättyy maaliskuussa, palataan asiaan.



Luettelen nyt vielä kertauksena Pohjois-Suomen sairaaloiden osalta osoitteet, joihin myssyjä voi toimittaa joko postitse tai viemällä itse paikan päälle.


Oulun Yliopistollinen Sairaala
Syöpätautien poliklinikka
PL 229
90029 OYS


Oulkun keskustassa toimiva lankakauppa Lumoava Lanka ottaa myös myssyjä vastaan ja toimittaa ne OYS:aan. Liike löytyy osoitteesta

Lumoava Lanka 
Pakkahuoneenkatu 17
(vastapäätä urheiluliike Rintamäkeä)



Kainuun Keskussairaala
Syöpätautien poliklinikka
Sotkamontie 13
87140 Kajaani 


Keski-Pohjanmaan Keskussairaala 
Syöpätautien poliklinikka
Mariankatu 16-20
67200 Kokkola



Lapin Keskussairaala
Syöpätautien poliklinikka
Ounasrinteentie 22
96400 Rovaniemi



Oikeassa sivupalkissa on  on linkit niihin blogeihin, joista saa tietoa muista sairaaloista, joihin on kerätty myssyjä. osa näistä keräyksistä tosin on loppunut, mutta uskon sairaaloiden ottavan mielellään myssyjä edelleenkin vastaan.  Ja uusiakin keräyksiä muihin sairaaloihin voi perustaa. Tarvittaessa neuvon alkuun pääsyssä.

Olemme saaneet useampia lankalahjoituksia, joita monet ahkerat kädet ovat muuttaneet myssyiksi.  Viimeksi sain Äkäslompolossa käydessäni sikäläisen Neulepajan omistajalta Pirkolta taas pari kiloa hyvää puuvillalankaa. Marraskuussa saimme  häneltä jo laatikollisen lankaa.  Ne langat on jo jaettu tekijöille ja niistä on valmistunut paljon hyviä myssyjä.  Tämä parin kilon erä on vielä jakamatta, joten halukkaat myssyntekijät Oulun seudulla ilmottautukoon minulle joko kommentilla tai s-postilla aikkara08 @ gmail. com  (jätä välit pois).


maanantai 14. helmikuuta 2011

Hyvää ystävänpäivää


Hyvää ystävänpäivää kaikille minun ja blogini ystäville!


Toivoisin olevani villasukat jos jalkojasi palelee,
nenäliina jos sinua itkettää,
virkistävä juoma jos olet väsynyt ja sinua janottaa,
enkeli joka auttaa sinua jos apua tarvitset.
Toivoisin olevani Ystävä joka sinua ilahduttaa.


sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Saanko esitellä Piian kammarin





Minulla on uutisia sytomyssyihin liittyen.  Olen nimittäin tässä talven mittaan vaihtanut meilejä Pian kanssa, joka toimii Sastamalassa pienen käsityöläisryhmän Piian Kammarin vetäjänä. Tämä ryhmä on päättänyt osallistua sytomyssyilyyn kevätkautena 2011.  Mutta annanpa Pian itsensä kertoa ryhmästään valokuvien kera.  Alla oleva musta kursiivilla painettu teksti on suoraa lainausta Pialta.


 Piian kammari on vuonna 2008 syksyllä perustettu kerho ikääntyville ihmisille. Kuulumme Honkolan Asukasyhdistys ry:n alaisuuteen, mutta toimimme aika itsenäisesti. Kokoonnumme kaksi kertaa kuukaudessa ja teemme eri asioita hyväntekeväisyyteen. Alussa meillä oli miehiäkin mukana, mutta nykyisin teemme niin paljon käsitöitä, etteivät miehet jaksa enää meidän juttujamme kuunnella.  Ryhmämme on pieni ( 7 kaikkiaan ), mutta eilen saimme yhden uuden jäsenen,  joten hengissä ollaan. 



 Vuonna 2009 meillä kävi paljon vieraita ja viime vuonna taas vain neuloimme. Mutta luemme toisillemme ja välillä laulaa luikautamme ja yhden sketsinkin olemme saaneet aikaiseksi. Tänä vuonna jatkamme kahdella eri neulontaprojektilla. 


Viime vuonna teimme paloista ison peiton ja kaksi pienempää peittoa ja lahjoitimme ne Äetsän Punaiselle Ristille, joka vei ne eteenpäin joululahjaksi jollekin perheelle. Mukaan olimme laittaneet sukkia ja tumppuja ja patalappuja.

Tänä keväänä neulomme sytomyssyjä pohjoiseen ja syksyllä alkaa heijastinprojekti. Neulomme heijastinlangoista pieniä heijastimia, jotka sitten lahjoitamme jollekin koululuokalle täällä entisessä Äetsän kunnassa, nykyisessä Sastamalan kaupungissa.  Ensin sytomyssyt pohjoiseen ja syksyllä heijastimia koululaisille. Vieraita jälleen kutsumme ja yhdessäolosta nautimme täysin rinnoin.




Näin siis kertoi Pia, joka on itse tässä kuvassa.   Pia on tarmokas nainen ja opiskelee vielä, joten hänen tämän keväisten lukulomiensa aikana toimii varavetäjänä Mai-Leena.

Kuulostaahan mukavalta toiminnalta! Olisin itsekin mielelläni mukana tuollasessa kerhossa, jos jonkun sopivan tietäisin lähietäisyydellä.  Nyt vaan toivottelen Pian Kammarille ja sen jäsenille kaikkea hyvä ja pirteitä kerhopäiviä.

Piian Kammarilla ei ole vielä omia nettisivuja, suunnitelmia sellaisesta ymmärtääkseni on.   Mutta kerron täällä, miten heidän sytomyssyilynsä edistyy.  Uskon Pian pitävän minut ajan tasalla niiden suhten.





lauantai 12. helmikuuta 2011

Kotiuduttu on

Kotona ollaan taas, eilen tänne ajeltiin.  Päivähän siinä aina tuhraantuu tuohon paikanvaihtoon vaunun ja kodin välillä.  Eilen esimerkiksi mukaan otettavien pakkaus autoon ja vaunun laitto kuntoon (vesien tyhjennys, siivous yms.), sitten ajomatka, johon kuluu taukoineen viisi - kuusi tuntia, ja kotona vielä tavaroiden purku autosta.  Minun onneksi mieheni ajaa mielellään, joteen minä saan yleensä keskittyä neuleeseeni. Nyt hän kyllä ehdotti kuskin vaihtoa,  kun minä olin alkumatkasta kovan lumisateen takia "sydän syrjällään" enkä malttanut olla neuvomatta kuskia.  Silloin minä napsautin suuni kiinni.  ;DD  Onneksi lumisadekin hellitti pian ja sydämeni palasi tavanomaiseen asentoonsa.


Matkalla tikuttelin valmiiksi menomatkalla aloittamani sukat.  Vaunullakin kudoin niitä vähän.



 Aivan perussukkia aloittelin, mutta varren suun resoria tehdessä suunnitelmani muuttuikin hiukan.  Resorin jälkeen päätinkin tehdä muuten sileään sukan varteen nurjien kerrosten muodostamia raitoja.  Sileät osuudet aina 12 kerrosta mutta raidat kapenivat nilkkaa kohden mentäessä (5 krs:ta, 3 krs:ta ja 1 krs, kahdesti kutakin).  Raitoja tehdessäni päätin sitten poiketa tavanomaisesta perussukkamallistani myös kantapään kohdalla ja tein tiimalasikantapään.  Terässsä jatkui sileä neule ja kärkeen sitten sädekavennus.  Lanka on Austermann Step värin:o 151, jota kului näihn 75 g.  Puikot 2.5 mm, silmukoita varren suussa 72, joista  kavensin 1s/p  kahdesti ennen nilkkaa, joten kantapäässä ja terässä 64 silmukkaa.

Nämä sukat jäävät itselleni yösukiksi.  Minun jalkani palelevat yleensä aina nukkumaan käydessä ja siksi käytän säännöllisesti unisukkia. Ja niiden parhaimmaksi materiaaliksi olen kokenut tämän Step-langan, jossa on aloe veraa ja jojoba-öljyä.  Pitääpä muuten mainita vielä sekin, että nämä ovat ensimmäiset omaan käyttööni jäävät sukat, joissa on tiimalasikantapää.  Saap nähdä, millaisekssi käyttökokemukseni muodostuvat.


Nyt voin esitellä myös valmiiksi huovutetut tossutkin, jotka näytin keskentekoisina jo edellisessä postauksessani.  Eilen heti kotiin tultuani nakkasin nämä pesukoneeseen ja pyöritinkin sitten koko illan. Ensin hienopesu 40:sssä ja linkous 600x/min, tulos vain hiukan huopunut. Siis uudestaan koneeseen, sama lämpötila mutta nyt linkousta 900x/min, mutta ei vieläkään riittävä huopuminen. Seuraavaksi hienopesu 50 asteessa ja linkous 900x/min.  Ja nyt oli lopputulos aivan passeli. Puoleen yöhönhän siinä meni, mutta ei minulla ollutkaan kiire nukkumaan.


Tossut virkkasin Gjestalin harmaasta Naturngarn no. 1 -langasta, jonka lisäksi oli yksi säie liukuvärjättyä hahtuvalankaa. Naturngarnia meni 135 g ja hahtuvaa 25 g.  Koukku oli paksuin omistamani kokoa 8 mm.  Ohjeena käytin jostakin vanhasta lehdestä (ehkä Suuri Käsityölehti) kopioitua ohjetta, mutta valitettavasti kopiossa ei näy lehden nimi saati numero.



Saattavat jäädä nämäkin omaan käyttöön, niin mukavilta tuntuvat. Pohjiin pitää vain ommella vielä nahkat, etteivät ne kulu heti puhki eivätkä tossut sitten ole liian liukkaatkaan.  Vanhojen talvisaappaiden varsista saa hyvät sellaiset.  Niitähän meillä on, kun kaikki pannaan talteen pahan päivän varalle.  Jäi muuten näitä lankojakin vielä ainakin yksiin tossuihin, ehkä kaksiinkin, jotyen saatanpa jossain vaaiheessa tehdä näitä lisääkin.



Tässä  vielä jo näytetty kuva tossuista ennen huovuttamista, että voi verrata huovutuksen tuomaa muutosta ulkonäköön.  Sekä pituus- että ympärysmitta lyhenivät huovutuksessa 4 cm (pituus 32 cm, tuli 28cm  ja ympärys 31cm, tuli 27 cm).


Nyt aion keskittyä aivan ensimmäiseksi huivin tekoon, että pysyn tavoitteessani. Yksi huivi vasta valmiina ja toinen kuukausi jo melkein puolessa välissä.  Ai etkö tiedä, mistä puhun!  No siitä pähkähullusta HHV:sta, johon osallistuin.  Täällä kerroin siitä.


Nyt lopetan jorinani ja toivottelen kaikille mukavaa lauantai-iltaa ja kaunista sunnuntaita!

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Pilvet karkasivat

 Kerrankin sääennustaja tiesi tulevan sään nappiin, kun jo kai viikonlopusta asti on ennusteet pitäneet paikkansa. Noo, on kai ne tainneet sattua kohdalleen ennenkin, mutta nyt ainakin.  Ennustivat nimittäin alkuviikon lumisateiseksi ja niin olikin. Sitten ennustivat, että keskiviikkona paistaa aurinko täälläkin. Ja niin vain kävi. Jo eilen illalla taivas kirkastui ja tähdet loistivat kirkkaina. Ja tänään sitten rävähti aurinko paistamaan.


Tässä aurinko piilottelee vielä tuolla Ison Ylläksen takana.  Mittari näytti tuolloin -29.  Huomaa muuten kuvan vasemmassa reunassa päivän ainoa pilvi.


Itapäivällä lauhtui jonkin verran, mutta kirpakka oli pakkanen ( -22 ), kun aurinko houkutteli minutkin ulos kävelylle järven jäälle. 


 Lompolon jäällä odotti vasta-ajettu latu-ura hiihtäjiä. Muutama kävelijä siinä oli jo kulkenut.  Tuota laduilla kävelyähän on paljon moitittu, mutta täällä se on tuossa järven jäällä yleistä varsinkin keväämmällä.  Enkä minä sitä kyllä osaa pahana pitää tässä nimenomaisessa paikassa.  Paikalliset asukkaatkin kulkevat tuota latua pitkin järven toiselle puolelle, jäätie kun lyhentää matkaa huomattavasti tuolta vastarannalta esimerkiksi kauppaan.  


 Yksittäisiä hiihtäjiä jäällä.



 Edessäni vastarannan taloja ja...


 selän takana "meidän ranta".  Taustalla näkyy Iso Ylläs.



Illalla innostuin vielä kuvaamaan "helminauhan", jota emme olleet lumisateen takia nähneet vielä tämän käyntimme aikana.


Ja lopuksi vielä vähän käsitöistäkin.  Kovin paljon en ole tällä reissulla saanut aikaan, mutta aina sentään jotain.  Yhdet sukat on vielä keskeneräisenä.  Ne aloitin autossa tänne tullessamme ja eivät taida valmistua kaan vielä.  Mutta niistä sitten joskus.


Nämä tossut sentään sain virkattua valmiiksi eilen illalla.  Nopeasti ne joutuivatkin, kun paksuista langoista virkkasin minun paksuimmalla koukullani. Pääsevät kotona vielä pesukoneeseen huopumaan. Kerron sitten tarkemmin näistä, kunhan saan lopullisesti valmiiksi, mutta en malttanut olla vilauttamatta näitä jo nyt. 

Nyt minä lähden saunaan, joten heippa kaikille ja mukavaa viikonjatkoa!

maanantai 7. helmikuuta 2011

Pähkähullua touhua


Tervehdys lukijoilleni Äkäslompolosta!  Ajelimme tänne perjantaina tarkistamaan, onko asuntovaunumme täällä kenties peittynyt jo kokonaan lumeen.  Mutta ei hätää, vain varsin kohtuullinen lumikuorma oli katolla.  Ja vaunun vierustan puhdistaa alueen isäntä koneellaan.

Tässä kuvaa karavaanarialueelta, jossa näin sydäntalven aikana on kovin hiljaista. Vain muutamassa vaunussa on asukkaita.  Lunta on satanut oikeastaan koko ajan, aurinkoa ei ole näkynyt, pakkastakin on ollut 13-28:n asteen välillä. Huono hiihtokeli, mutta pari kertaa mieheni on käynyt sentään hiihtämässä. Minähän en tykkää hiihtämisestä, joten en edes mieti tällaisella säällä hiihtämään lähtöä.

Pieniä käsitöitä on täällä valmistunut kaksittain, molemmat jo kotona aloitettuja.

"Junasukat"  muunneltuna hiukan isommiksi tulevan sukkien käyttäjän mummon toivomuksesta. Silmukoita 44, resoriosuutta tein 13 krs ohjeen 12:n asemesta, samoin nurjia kerroksia lisäsin neljästä viiteen.  Lankana Novitan vanha Nalle Colori ja Wool, puikot 3 mm. Punnitus tapahtuu vasta kotona, mutta langanmenekiksi veikkaan 40 g.   Edit 13.2  Oikein veikattu!


 Olen ruvennut tekemään tiimalasikantapäätä näihin pikkusukkiin ihan sen takia, että sekin kantapään tekotapa tulisi tutuksi eikä aina tarvitsisi tarkistaa ohjeesta, miten se tehtiinkään.  Nämä sukat ovat lähdössä minusta ja veljistäni laskettuna sukumme ensimmäiselle neljännen polven edustajalle, joka syntyi pari viikkoa sitten.  Pienen pojan äiti halusi pojalleen junasukat, mutta mummonsa tilasi kasvunvaraa, kun pieniä sukkia on kuulemma jo useat.  Näitä tehdessä minä yht'äkkiä oivalsin, että olen tämän vastasyntyneen isoisotäti ja samalla huomasin olevani sukumme vanhin vanhempieni jälkeen.  Sitähän olen tosin ollut jo vuosia, mutta nyt se vasta kirkastui minulle. Olen kai pitänyt itseäni niin nuorena, etten voi olla sukuni vanhin.  ;DD 

 Toinen valmistunut työni on tämä huivi.  Sen aloitin viime tiistaina Maakarin Neulekammarissa, jossa oli aiheena haarukkapitsin teko.  Kuva on huono, mutta on ihan sellaista perushaarukkapitsiä, ei mitään mutkikkaita kuvioita.  On ensimmäinen työni ko. tekniikalla.  En siihen kyllä erityisesti innostunut, mutta osaanpa nyt senkin ainakin jotenkin.


Lankana tässä on Novitan Villava (100% villa), joka on minulle aivan uusi tuttavuus. Pari 50g:n kerää  ostin kokeeksi ja melkein kaikki meni tähän huiviin.  Huivin koko pingottamatta 18cm x 174cm+hapsut.  Pingotus ja punnitus molemmat sitten kotona. Langassa on luonnonvalena lisäksi kolmea eri ruskean sävyä, mitkä näkyvät tässä kuvassa aika oikeina. Lanka on pehmeää ja sitä oli mukava virkatakin, sopivan kierteistä.   Edit 13.2. Langan menekki 80 g

Tällä huivilla aion osallistua Mammutin ideoimaan Hulluun huivivuoteen eli HHV:en.  HHV:n Mammutti sanoo perustaneensa pähkähullusta ideastaan.  Näin hän kirjoittaa: "...hullu tavoite on tehdä vuoden joka viikolle oma huivi. Eli vuoden aikana 52 huivia! Sääntöjä, ainakaan virallisia ei pahemmin ole."   Tämä on siis minun HHV:ni tuotos n:o 1.

Minua kovasti kiinnosti ja innosti tuo ajatus, mutta en minä nyt sentään 52 huivia tai muuta kaulanlämmitintä... Mutta huivi kuukaudessa olisi jo minullekin kohtuullista.  Siispä teinkin itseäni varten ja itselleni omat säännöt ja panin tavoitteeni 12. huiviin.  Toivon ja uskon Mammutin hyväksyvän omapäisyyteni.  Onhan kyse leikkimielisestä pähkähulluudesta.  Nyt jään vain seurailemaan, kuinka moni innostuu mukaan.



perjantai 4. helmikuuta 2011

Sukkavaalit


SUKKAVAALIT 2011 :: ÄÄNESTÄ PARAS SUKKAPARI!   


Maskun Hemmingin koulun 7-luokkalaiset ovat neuloneet sukkia ja nyt äänestetään, mikä pari niistä on paras. Asiasta tarkemmin täällä.  Siellä onkin paljon kauniita sukkia, monenlaisia.
Minä muuten äänestin jo, mutta enpä kerro, mitä numeroa.



Hyvää viikonloppua kaikille, juuri sellaista kuin itse kukin toivoo!

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Tammikuussa tehtyä

Jahas, se on sitten tammikuun raportin aika.  Minusta tuntui, etten ole paljon mitään tehnyt, mutta kyllähän niitä sentään jotain löytyi, kun aloin katselemaan.  Minulla on tapana pitää kirjaa valmistuneista, valmistumispäivästä ja lankatiedoista.  Muuten en kyllä muistaisi varmaan puoliakaan. Saan nimittäin niin monesti todeta, että enpä muistanut tuotakaan.  Ja tämä kuukausiraportti on minusta mainio, kun siitä voi kurkistaa  tekeleitään kuvien kera.


Tässä ensin kuvakollaasi neuleistani:

1-10.1. neljät hahtuvalapaset Viron hahtuvaa 360g
12.1.  Perussukat koko 39,  Nalle Kellokukkaa  80 g
14.1 kahdet junasukat Tico Ticoa ja Nallea 55 g
17.1. Junasukat Nalle Marjaretki Mustikasta 30 g
22.1. perussukat koko 46, 7veikkaa 155 g
29.1. perussukat koko 34 Nalle Päivänkakkaraa 50 g
30.1. junasukat  Nalle Päivnkakkaraa 35 g
31.1.  junasukat minit,  Päivänkakkaraa + Woolia 20 g
                                        
Langankulutus neuleisiin on yhteensä  785 g.


Virkkasin aika paljon pieniä juttuja.  Aikaa näihin meni aika paljon, mutta lankaa vain vähän. Ja sitäkään vähää en tullut punninneeksi. Ja olisikin ollut aika työlästä langan menekin seuraaminen, kun työt täytettiin jo ennen viimeisiä virkkauskerroksia. Olisi pitänyt punnita lankakerät ennen ja jälkeen virkkaamisen.


16.1. kaksi hiirtä ja lumiukkoa  Kotiväki-langasta
18.1. Hello Kitty Kotiväestä
23.1. toinen mekko Kittylle Tico Ticoa
  23.1. kaksi pientä hiirtä Novitan virkkauslankaa
24.1. marsu ja koira Novitan virkkauslankaa
27.1. apina nimetöntä lankaa

Tällainen oli siis tammikuuni käsitöiden osalta. Neljän viikon päästä saadaan varmaan tutkailla, millaiseksi helmikuun käsityösaldoni osottautuu.  Mitään tarkempia suunnitelmia minulla ei ole, vaan teen ihan kulloisenkin fiiliksen mukaan. Kukkia kyllä aion virkata (kts edellinen postaus).


Enpä muuten voinut vastustaa kiusausta, vaan ajastin tämän postauksen tulemaan julki tänään 2.2.11 klo 22.11!

tiistai 1. helmikuuta 2011

Päivänkakkaroita sun muita kukkia




Helmikuun pyörähti käyntiin ja sen myötä Virkkausringissä aletaan virkkaamaan kaikenlaisia kukkia.  Ruusuja, neilikoita, orvokkeja, tulppaneja...  Ihan mitä vain kukin keksii.  Kiva, kiva, tähän minä osallistun ja aikaakin on ruhtinaallisesti kaksi kuukautta. Jotenkin on syksystä asti tuo kukkien virkkaaminen kiehtonut minua, vaikka en kovin paljon niitä ole tehnytkään.  Jospa nyt pääsen vauhtiin.


Eilen illansuussa sain valmiiksi pienen pienet sukat, kolmannet Päivänkakkarani. Hih, tässäkin siis tein kukkia! ;DD

 Kolme paria lasten sukkia.  Näihin sain kulutettua melkein kokonaan kerällisen Nalle-langan kevään uutuusväriä Päivänkakkaraa.  Joku aika sittenhän kerroin, että tuo väri houkutteli minua niin, että yksi kerä sitä oli pakko ottaa mukaan kaupasta, kun kävin vain vilkaisemassa uutuusvärejä.  Kerästä jäi vain pieni sykkyrä.

 Perussukat kokoa n. 34, joihin meni lankaa 50g.  Omaan tapaani tein varren resoria 3o, 1n, joka neulos jatkuu myös jalkapöydän päällä.  Kantapää vahvistettu ja sukan kärjessä sädekavennus.  Kantalapun reunasilmukat (2 tai 3) minä muuten tapaan tehdä oikein myös nurjan puolen kerroksilla. Onpa sitten helppo poimia silmukoita kantalapun reunasta.


 Lopusta langasta tein sitten "junasukkia".  Isommat ovat ohjeen mukaisilla silmukka- ja kerrosmäärillä tehdyt, pienemmät sitten tein "keskoskokoa".  Niissä on työssä 36s, resoriosuuksia tein 9. krs:ta ja oikeita ja nurjia kerroksia 3 kutakin.  Puikot olivat 3mm:n ja lankaa kului isompiin 30 g ja pienempiin 20 g.  Päivänkakkara-lanka ei riittänyt yksin, vaan otin seuraksi oranssia Woolia. 

Junasukkatkin olen tavallisesti tehnyt vahvistetulla kantapäällä, mutta nyt päätin tehdä tiimalasikantapäät ainakin näihin sukkiin.  Ehkä teen niin jatkossakin, kun tuntuu niin mukavasti sopivan junasukkiin sen mallinen kantapää. 



 Lopuksi paljastan sen ujonkin, joka ei vielä uskaltanut näyttäytyä edellisessä postauksessani.  ;DD  Nyt se on rohkaistunut tuolla maailmalla kulkiessaan ja näyttäytyy kaikille. 

Tässä hän vielä hakee tukea hiirulaisista. 


 Ja nyt jo yksin.  Marsun ohjeella tein, mutta en tiedä, muistuttaako tämä marsua.  Minä olen kai vain kerran elämässäni nähnyt elävän marsun, 1970-luvulla.  Ja arvatkaapa, muistanko millainen se oli.

Marsun virkkaamiseen oli oikein tarvekin.  Ystäväni Eila blogista Vyyhdin viemää nimittäin kissaneidon kommentissaan kirjoitti näin: "Ihana! Osaisitkohan tehdä hamsterin, voisin tilata sellaisen itselleni....:)"   Ja kun tämä sattui juuri Eilan syntymäpäivän alla, niin päätin kokeilla taitojani.  Mutta teinkin marsun, kun ei hamsterin ohjetta ollut.  Enkä kyllä ole tainnut hamsteriakaan tavata yhtään useammin kuin marsua.  Nyt tiedän Eilan ja marsun tavanneen, joten voin paljastaa asian täälläkin.


Helmikuu alkoi ihanassa aurinkoisessa säässä, jossa on jo selvä lupaus keväästä. Ihanaa vuodenaikaa kohden ollaan menossa.