Hypistelymuhvini n:o 4

EDT: 2.8.15 lisäsin linkin kissamuhvin ohjeeseen.

Tätä työtä olen viimeistellyt monena päivänä ja uskon puute on vaivannut joka välissä.  Tämä hypistelymuhvi on olevinaan kissamuhvi, mutta en saanut siihen kunnolla kissan näköä, mutta jospa tämä kelpaisi jollekin mummolle tai papalle hellittäväksi.

 Kissamuhvi, jonka ohje löytyy FB:n Muhvimimmeistä (suljettu ryhmä)

 Jonkin verran mukailin ohjetta tavoilleni uskollisena

Lanka lahjaksi saatua vanhaa Novita Coloritaa, jonka menekki tähän 155 g

Puikot 6 mm:n sukkikset

Kissamuhvin ohje löytyy täältä.

Itse kissan kropan teko oli simppeliä hommaan, mutta osatapa tehdä kissan pää, johon ei ohjeessa ole yksityiskohtaisia neuvoja.

 

Googletin monilla eri hakusanoilla ensin suomeksi ja sitten jo englanniksikin ja lopulta monen yrittämän jälkeen sain aikaan tällaisen naamavärkin sille. En ole siihen tyytyväinen, mutta parempaankaan en tällä kertaa pystynyt. Ehkä harjoittelen lisää.

Tein minä kissalle jalatkin, mutta kyllä nämä voisivat olla vaikka lehmän vetimet!  :D

Kissathan ovat leikkisiä ja tykkäävät palloista, joten sellainen roikkuu muhvin sisältä virkatussa nyörissä.


Nyt kun olen ollut hiukan mukana näissä hypistelymuhviasioissa, niin kuulen aina uusia tarinoita, kuinka muhvit on otettu vastaan dementikkojen hoitopaikoissa. Pari päivää sitten kertoi Arja FB:n Muhvimimmeissä:  "Eilen vein entiselle työpaikalle muutaman muhvin. Siellä sekä asukkaat että hoitajat ovat ottaneet viemiset mielellään vastaan. Aiemmat olivatkin jo saaneet omistajat: niihin ei saa kukaan koskea, niitä pidetään käsissä nukkuessakin. Minullekin jäi mukava mieli kun pienellä vaivalla voi tuottaa hyvää mieltä."  

Minäkin haluan tuottaa näillä muhveilla hyvää mieltä muillekin, kun itse saan sitä hyvää mieltä näitä tehdessäkin.

Hypistelymuhvejahan (engl. Twiddlemuffs) on tietääkseni tehty Suomessa kevättalvesta 2015 alkaen ja maailmalla jo aiemmin.  Asiasta löytyy tietoa esim. täältä ja kaikkien saatavilla olevia ohjeita muhvien tekoon ainakin täältä.

Jalanlämmittimiä

Vaikka elämäni ei olekaan kiireistä  -kiireethän jätin taakseni eläkkeelle päästessäni-  niin enpä oikein ehdi pitämään tätä bolgia ajatasalla. Nytkin on jo postaamatta kolme valmista työtä, joista viime viikolla valmistuneet esittelen nyt.

Raidalliset säärystimet korkeus 54 cm
Resoria alussa ja lopussa 2 o, 2 n ja siinä välissä 3 o, 1 n
Langat Jannea 4 väriä menekki yhteensä 170 g
Silmukoita 56 ja 3 mm:n puikoilla mentiin.

Ovat hiukan liian kireät minun paksuihin pohkeisiini, mutta saajalla onkin pari senttiä ohuemmat, joten voivat olla just' sopivat hänelle.

Raidoitus taas oman pään mukaan, nyt en edes yrittänyt käyttää raitakoneen apuja, kuten sukissa.

Nämä ovat jatkoa miniän ylipolvensukille, jotka esittelin tuossa edellä. Sukkien lisäksi hän toivoi pinkkiraidallisia säärystimiä, jotka ovat niin korkeat "jotta saan rytätä ne ja siltikin lämmittävät sääriä". Jospa olisi mieleiset ja riittävän korkeat. Nämä ovat nimittäin vielä lähettämättä miniälle, kun olen ollut niin saamaton.

Sunnuntaina valmistuivat "pistokassukat" itselle

Resoria 2 o, 2 n  2 cm, sen jälkeen tiimalasikantapää ja tavallinen sukan teräosa

Lanka tuntematon lanka, ilmeisesti täyttä akryylia, ja sen menekki oli 35 g

Silmukoita 60 ja 2.5 mm:n puikoilla mentiin.

Langan sain muistaakseni toissa talvena kierrätyslankakassissa eräältä tuttavan tutulta, ei vyötettä. En ole osannut käyttää sitä mihinkään aiemmin, mutta nyt päätin kokeilla. Tein ensin mallitilkun ja pesin sen pesukoneessa villapesussa villasukkien kanssa. Hyvin näytti kestävän pesua, joten aloin sukan tekoon, kun oli tarvis saada pistokkaisiin pikku sukkaset.  Kaikki meni hyvin ja sain sopivan kokoiset ja hyviltä jalassa tuntuvat sukat kunnes höyrytin ne. Ihan tavalliseen tapaani, kevyesti harsokankaan läpi. Se oli virhe, josta sukkien materiaali ei tykännyt vaan ehti siinä lyhyessä ajassa jo kutistua hieman ja kovettua. Ei sukat pilalle menneet, mutta ovat nyt liian pienet minulle eivätkä enää niin pehmoiset.

Tein tällaiset viime kesänä itselle ja tykännyt käyttää niitä paljon pistokkaissa. Niinpä ajattelin tehdä toisetkin, mutta ei vielä onnistunut. Seuraavat aloitettuina, eri langasta tosin.

Ylipolvensukat

Voiko innokkaalle sukankautojalle ollakaan sopivampaa miniää kuin ympäri vuoden villasukkia käyttävä. Minulla on sellainen ihanuus, joka on muutenkin mieleinen miniä. Heinäkuun alussa hän ilmaisi toiveensa uusista ylipolvensukista ja säärystimistä. Joten ei muuta kuin lankakauppaan ostamaan sopivan värisiä lankoja ja puikoille ensin ne sukat.

Viime viikolla sukat pääsivät perille saajalleen ja hyviksi ja sopivankokoisiksi ne on havaittu. "Nää istuu jalkaan niin ku ois tehty minulle!"  kuului kommentti.


Toivomuksena oli turkoosi-siniset sukat, mutta hiukan huonosti löytyi sopivia värejä, joten tällaiset niistä tuli. Mielestäni värit ovat kuitenkin oikeasti turkoosimmat kuin kuvissa.





Malli ylipolvensukat "omasta päästä" vanhaan tuttuun  tapaani:
resoria 2 o, 2 n  13 cm, sileää n. 16 cm, jolloin aloitin pohjekavennukset (2 s joka 6. krs yhteensä 10 kertaa), perinteisen vahvistetun kantapään aloitin kun varren pituus oli yhteensä n. 46 cm, sitten sopiva terä 35-36 kokoiseen jalkaan
Silmukoita alussa 76, resorin jälkeen 72 ja nilkassa sekä terässä 52
Langat Maijaa ja Jannea, joiden yhteismenekki 190 g

Puikot 2.5 mm koko työn ajan.

Olen tehnyt aiemmin miniälle kai jo kolmet ylipolvensukat ja kokemus on opettanut, että sukat kannattaa tehdä napakoiksi pysyäkseen paremmin ylhäällä. Siksi tein nämäkin noin ohuilla puikoilla ja suhteellsien pienillä silmukkamäärillä. Ne miniän edelliset ylipolvensukat löytyvät täältä, jos haluat kurkata niitäkin.

Raidoitus on sekin omasta päästä. Aluksi kyllä tein raitageneraattorilla mallin, mutta jo parin kolmen raidan jälkeen se sai jäädä ja raidoitin aivan oman silmä mukaan.  Vain kantapäät ja kärjet tein pelkällä turkoosilla.  Lankoja en katkaissut nytkään välillä, vaan kuljetin niitä mukana nurjalla puolella. On vain kierrettävä langat toistensa ympäri ja huolehdittava, että lanka jää sopivan löysälle, ettei kiristä.


Värin vaihtuessa käytin taas Drospin opetusvideon oppia. Se on mitä mainioin tapa, kun kerroksia tulee yhdellä värillä vähintään kolme. Muutenhan yleensä jää sellainen kynnys langan vaihtumiskohtaan. Harmi, kun en tullut ottaneeksi kuvaa sukkien takaa, jonne sen vaihtumiskohdan laitoin.

Helposti voisi olettaa, että on tylsää tehdä näin pitkävartisia sukkia, mutta tuo raidoittaminen tempaisee mukaansa ja työ etenee sutjakkaasti.  Saa olla tarkkana, että muistaa tehdä kavennukset.
En siis pane vastaan, jos miniä toivoo taas muutaman kuukauden kuluttua ylipolvensukat.

Pionit kukkivat täälläkin

Tänään teen pienen kukkaiskatsauksen pääasiassa pihakukkiini. Käsitöitä sitten taas seuraavassa postauksessa.

Pionit on yksi minun lempikukistani, joiden avautumista joka kesä odotan. Ja on aina ilon päivä, kun niiden kukat avautuvat. Tämä kesä on ollut kovin viileä, joten odotus on ollut tavallista pitempi, mutta nyt se palkittiin, kun ensimmäiset kukat avautuivat toissa päivänä.

Nämä punaiset avautuivat tänä kesänä ensimmäisiksi ...

... ja sitten nämä herkät vaaleanpunaiset. Kolmaskin lajike on vielä, mutta se on vasta nupuilla. 

Parina edellisenä kesänä pioneissani on ollut kovin runsas kukinta, mutta tänä vuonna ei päästä samaan. Mutta on niitä nytkin kymmeniä, joten iloa silmälle on.

Vaatimaton vuorikaunokki  on myös minulle mieleinen pihan koristaja

 Entäs päivänkakkara, joka saa levitä oman tahtonsa mukaan perennapenkeissämme.

Niin on tehnyt tämä pieni orvokkikin, joka on valinnut kovin ahtaan kasvupaikan. Siksi kai kokokin on jäänyt noin pieneksi.

Sisällä ilahduttaa soilikki.

Vanhat ajat mielessä

Minä olen sitä ikäluokkaa, jonka nuoret naiset  ja jo tyttösetkin virkkasivat lakanoihin pitsejä. Tehtiin väli- ja reunapitsejä lakanoihin ja tyynyliinoihin vähän kapeampia. Kapioita piti olla odottamassa omaan huusholliin pääsyä.  Osa omista pitsilakanoista on edelleen tallessa, tosin ovat olleet jo vuosikymmenet käyttämättä, kun siirryttiin pussilakanoihin. Vanhat ajat muistuivat elävästi mieleen, kun virkkasin tyttären toivomia pöytäliinan pitsejä.

Reunapitsit  kaksi 45 cm pitkää pätkää
Malli on n:o 121 Mary Oljen Kauneimmat pitsit -kirjasta pienin muunnelmin
 Lanka Puppets Eldorado, jonka menekki n. 20 g

Virkkuukoukku  1 mm

Tytär halusi liinan tumman, melkein mustan, TV-tason päälle ja pitsit vain liinan päihin. Itse liina on valkoista pellavaa ja peräisin vanhoista lakanoista.  Kauniilta näytti, kun mallasimme liinaa eilen viedessämme muuttokuorman hänen tulevaan kotiinsa.

Liina on oikeasti puhtaan valkoinen, kuva valehtelee sen siniseksi värjääntyneeksi.

Muuttoa varten vuokrasimme pakettiauton, josta löytyi oikein sopiva hylly lankakerille. Alkumatkasta langat olivat kässypussissani, mutta kahdelta kerältä kudottaessa lanka ei oikein hyvin juossut. Mutta pian huomasin, että tyhjänä ollut hylly oli kuin suunniteltu minun tarpeitani varten. Niinpä noista purkulankakeristä muotoutui hyvä kissamuhvin alku.

Lisää hypistelymuhveja

Nyt on sitten jotain valmistakin käsityötä esiteltäväksi, kun edellisessä postauksessa  ihailtiin lähinnä vain kukkia ja muutakin luontoa. Kaksi hypistelymuhvia sain nimittäin eilen valmiiksi.  Kutomisten osalta ne olisivvat olleet valmiit jo tuossa postauksessa esiteltäviksi, mutta nuo hypisteltävät osat olivat vasta alkutekijöissään.  

 Kukkasin korosteltu hypistelymuhvi.  Kuvasin sen kolmelta eri kantilta ja tein niistä kuvakollaasin, jotta kaikki sivut tulisivat näkyville.

Hypistelymuhvi, jota koristaa pöllö ja taskusta kasvava kukka.

Molemmat kudoin samasta punaisesta langasta, jonka nimeä en tiedä. Oli sellainen iso jättikerä, akryylia kokonaan, tytär sai sen joululahjaksi joltakin kaveriltaan. Vieläkin sitä on moneen muhviin, jos ei muuta käyttöä ilmaannu. Lanka on kyllä ihan mukavan tuntuista käteen. Molemmissa lisänä hiukan hapsulankaa ja koristeluun käytin erilaisia jämälankoja.

Lankojen yhteismenekki oli 100 g yhteen myssyyn.

Puikot 5 mm:n sukkikset, silmukoita resorissa 36 ja sileässsä osassa 54.

 Hypistelymuhvin ideahan on, että siitä löytyy monenlaista katsottavaa ja hypisteltävää myös sisäpuolelta. Niinpä tein sinne taas poimuja ja nystyjä erilaisista langoista ja...

 ...keksinpä myös kiinnittää molempiin tyhjät lankarullat, joita voi siellä sisällä pyöritellä kädessään.

Aika työlästä hommaa tämä muhvien teko on, mutta kivaa. Siinä saa päästää luovuutensa vapaasti valloilleen, mutta eipä tuo aina lähde  kovin innokkaasti liikkeelle. Kovin pitkään piti nytkin miettiä, mitä näihin muhveihin laittaisin, etteivät ne olisi aivan samanlaisia kun tuo päälanka jo on molemmissa samaa.  Kun yhden kohdan sain tehtyä, alkoi toinenkin olla mielessä. Varmaan ideointikyky kehittyy näitä tehdessä, sillä lisääkin minun on tarkoitus tehdä.  

Hypistelymuhvi on neulottu, virkattu tai ommeltu muhvi, johon voi laittaa kädet sisälle. Siihen kiinnitetään erilaisia käsien toimintaa aktivoivia asioita ja koristeita, joita voi hypistellä. Hypistelymuhvit auttavat esimerkiksi muistisairaita ihmisiä ja niitä lahjoitetaan hoitokoteihin.  Niitä on maailmalla tehty parin vuoden aikana paljonkin ja viime talvesta lakaen ideaa on toteutettu Suomessakin. 

Nämä ovat minun tekemät muhvit n:o 2 ja 3, se eka on esillä täällä, jos haluaat kurkata sitäkin.  Vielä en tiedä mihin nämä päätyvät. mutta taidan kysäistä oman kuntani alueella toimivista hoitolaitoksista, haluavatko ottaa vastaan.

Sorruin alelankaan

Reilu viiko vierähti taas mökillä. Mukavissa tunnelmissa vaikka sää olikin kovin kolea, muistutti minun mielestäni ihan syksyä. Mutta toivon, ettei se aivan vielä ala.  Käsitöitäkin tein muun touhun ohessa, mutta niitä minulla ei ole vielä esiteltävässä kunnossa, joten niihin palaan myöhemmin.

Sen verran käsitöihin liittyvää täytyy kertoa, että sorruin ostamaan lankaa, vaikka olen päättänyt olla ostamatta yhtäkään kerää ilman todellista tarvetta. Mutta sorruin, kun kävin ruokaostoksilla sikäläisessä marketissa ja näin lankahyllyn ohi kulkiessani, että myyjä touhusi lankojen kanssa. Hyllyyn piti mahduttaa Novitan syysuutuuksia ja siksi poistuvia värejä pantiin aleen. Tovin siinä hiplasin varsinkin niitä alelankeja, kun tuo kuvan punainen Nalle jotenkin houkutteli minua kovin. Niinhän siinä sitten lopulta kävi, että kolme niistä punaisista keristä lähti mukaani. Kauniin väristä sukkalankaa, ajattelin. 

Sitten mökille ajellessani jo vähän kaduin heikkoa luonnettani ja sortumistani, kunnes mieleeni muistui Helena Anhavan runo "kutojanaisesta". Olen osan siitä kopsannut itselleni muistiin joskus kauan sitten ja olenpa tainnut täällä Lankapirtissäkin julkaista sen pätkän. Ja niin teen nytkin. Se jos mikä, kertoo meidän kutojanaisten sielusta paljon. 

”entä jos paljastan teille

että kutojanaisella on juopon sielu,

hän ei juo, hän kutoo.

Itselleenkö – ei – tai kenties sittenkin

vain itselleen, sille imaginaariselle

joka tahtoisi kääriä villaan

kaikkien maiden repalesielut,

juuri kuin Pussisen akka hän uskoo:

enemmän on lankaa kuin kylmää.

Kun masennus yllättää,

jalat vievät lankakauppaan,

jos raha ei riitä,

hän vain hypistelee ja nuuhkii

(ties vaikka söisi salaa).”

Voiko parempaa oikeutusta ollakaan langan ostolle, vaikka se olisi ns. tarpeeton. Siis voisi kai sen muutaman lantin käyttää huonomminkin kuin lankaan, varsinkin jos siitä langasta muotoutuu jotain lämmintä jollekin "repalesielulle".  

Maariankämmekät ovat aivan hullaantuneet tänä kesänä mökkimme pihapiirissä ja lähimaisemissa. 

Aina niitä siellä on, mutta ei näin tiheitä kasvustoja eikä niin laajalle levinneenä kuin nyt. 

Aiemmin en ole raskinut niitä poimia sisälle maljakkoon, mutta nyt päätin viedä muutaman pirttin pöydälle. Ja yllätyin, kuinka hyvin ne kestivät koko viikon, nuputkin aukesivat eikä vanhimmat kukat tippuneet pöydälle.

Muutenkin mökillä seurailen kasveja ja eläimiä.  Nyt meidän ilona olivat myös lupiinit, joita monet kai ihan vihaavat vieraslajeina. Muuten en niihin ota kantaa, mutta minusta  ne kuitenkin kukkivat kauniista kuten nämäkin vaaleanpunaiset liiterin takana.

Samaisen liiterin seinässä hirrenkolossa hautoo leppälintu. Liekö sama lintu, joka teki pesän mökin räystään alle vanhan pääskysen pesän päälle ja ehti ainakin aloittaa munimisen. Oltiin välillä kotona kai viikon verran ja kun palattiin mökille, niin pesä oli hajoitettu, jäänteet löytyivät pihalta. Ehkä orava oli käynyt ei toivotulla vierailulla.

Tänäkin kesänä olemme muutaman kerran kalastaneet tällä pienellä erämaajärvellä. Verkkoja ja katiskaa uitamme tuolla ja joskus saadaan kalaakin. Tänä kesänä on Ahti ollut hiukan kitsas, mutta muutama pieni siika ja kasa ahvenia on sentään saatu ja popsittu.

Tätä polkua pitkin tallustelemme veneelle. Tuo polun yllä oleva laho koivunrunko muodostaa mielestäni kuin portin. Aina sen alta kulkiessani ajattelen, jokohan se rymähtää alas. Jospa sentään vasta talvella lumen painosta. 

Pikkuliinoja ja sukat

Heinäkuu on pian puolessa enkä ole vielä esitellyt yhtään sen aikana valmistunutta käsityötäni.  Eikä niitä paljon olekaan, mutta jotain sentään.  Ja nekin kaikki ainakin osaksi tehty kesäkuulla.  jämälankojen tuhoamisen merkeissä.

Kahdeksan pikkuliinaa halkaisijaltaan n. 17 cm
Lanka Madame Tricote Maxi, menekki yhteensä 50 g
Virkkuukoukku 1.5 mm

Tässä kaikki kahdeksan liinaa yhden ympärillä.

Liinoista kaikki paria viimeistä lukuunottamatta valmistuivat jo mökillä, loput sitten täällä kotona. Vieläkin lankaa jäi vähän, ehkä joskus kokeilen, riittäisikö se vielä yhteen tällaiseen tai vielä pienempään liinaan.

Sini-harmaan sävyiset raitasukat kokoa 36-37

Langat ohuita jämälankoja mm. G-B Sprint ja Tico Tico, menekki yhteensä 55 g

Silmukoita 56 ja 2.5 mm:n sukkiksilla mentiin


Näihin sukkiin sain tuhottua kaksi harmaata lankanyttöstä käytännössä kokonaan. Toista jäi nimittäin vajaa metrin pätkä. Vaaleaa G-B Sprinttiä jäi vielä muutamaan raitaan, samoin sinisävyistä Tico Ticoa, jota minulla on vielä kaksi korkkaamatontakin kerää.

Sytomyssyjä ja -sukkia

Lauantaina poikkesin Lankamaailmassa ja sain mukaani muovikassillisen sukkia ja paperikassillisen myssyjä toimitettavaksi OYS:aan syöpäpotilaille. Nämä kuljetettavat saavat minut aina niin kiitolliselle mielelle, vaikka itselleni näistä ei mikään jää. On ihana, että on käsityöihmisiä, jotka haluavat antaa oman panoksensa ilahduttamaan  sairasta tuntematonta ihmistä ja helpottaa hänen taakkaansa.  Kiitos jokaiselle sytomyssyjen ja -sukkien tekoon osallistujalle!

Sukkakassissa oli irrallaan nämä 12 paria erikokoisia sukkia ja...

 ... erillisessä muovipussissa nämä kolme paria, siis yhteensä 15. sukat. 

Myssyt olivat kaikki siinä paperikassissa ilman mitään erittelyä. Ei siis ole tietoa, ovatko saman ihmisen tekemiä vai useamman koottuina samaan pussiin. Kaikkiaan niitä on 50 myssyä.

Paljon ihania värejä, suurin osa neulottuja mutta myös muutama virkattukin.

Jos ihmettelet, mistä kummasta on kyse, voin kertoa että sytomyssyt ja -sukat ovat lahjoja syöpää sairastaville ihmisille. Lisää voit lukea asiasta Sytomyssyily-sivultani, jonne pääset mm. täältä.


Kerronpa tässä samalla, että Oulussa toimii nyt toinenkin sytomyssyjen ja -sukkien keräyspaikka, nimittäin Kirjokas, joka on muuttanut ihan hiljattain Iistä Ouluun Paljetielle, lähelle Kodin 1:stä. Sinnekin siis voi toimittaa OYS:aan tarkoitettuja myssyjä ja sukkia.

Askartelu ja Käsitykauppa Kirjokas
Paljetie 5 
90140 Oulu

Ja Lankamaailman osoitehan on
Saaristonkatu 27
90100 Oulu

Mökillä valmistunutta

Viikko vierähti taas mökillä, pari päivää sitten palattiin kotiin. Vaikka mökillä on mökkiaskareet, niin aina sielläkin löytyy aikaa käsitöille. Ja sitä paitsi matkan aikana ehti tehdä jo aika paljon, kun se kestää yhteen suuntaan pari tuntia.  Nyt sain valmiiksi kahdet sukat, yhden virkatun liinan ja elämäni ensimmäisen hypistelymuhvin. Lisäksi virkkailin pikkuliinoja, joista viimeinen on vielä kesken ja kaikki päättelemättä, joten niihin palataan myöhemmin.

Mutta nyt niitä valmiita, ensin sukkia. 

 Pienet söpöt "junasukat" olivat puikoilla menomatkalla
Ohjetta muutin taas tekemällä tiimalasikantapäät ja ehkä silmukka- ja kerrosmäärissä on eroa, kun ulkomuistista nämä tikutin
Lanka pinkin säyistä Tico Ticon, jonka menekki 25 g
Puikot 2.5 mm:t

Näistä tuli mielestäni niin kauniit, että voisin melkein panna vaikka seinälle koristeeksi!  ;) 

Seuraavaksi raitasukat kokoa 34
Langat erilaisia ohuita sukkalankojen jämiä yhteensä 50 g 

Silmukoita 52 ja 2.5 mm:n sukkiksilla mentiin.

Virkattu liina halkaisijaltaan n. 25 cm

Ohjeen nappasin jostakin virkkauslehdestä, mutta enpä nyt löytänyt sitä
Lanka Madame Tricote Maxi-lankaa, jonka menekki oli vain 15 g
Koukku 1.5 mm

Liina näyttää minusta jotenkin siltä, että olen tehnyt siinä jotain väärin. Vai olisiko ollut vikaa ohjeessa, mutta en voi nyt tarkistaa sitä, kun en löydä sitä.  Mutta kai tämä kelpaa johonkin käyttöön, harvoinhan sitä pöydällä olevaa liinaa niin tarkoin katsotaan.

Hypistelymuhveja on tehty kuluneen kevään aikana lisääntyvässä määrin eri puolilla Suomea. Siis pitihän se minunkin ainakin kokeilla. Liityin jopa FB:n Muhvimimmit ryhmään, jossa on esitelty jo lukematon määrä erilaisia, toinen toistaan ihanampia muhveja ja lisää tulee koko ajan.

Hypistelymuhvi on neulottu, virkattu tai ommeltu muhvi, johon voi laittaa kädet sisälle. Siihen kiinnitetään erilaisia käsien toimintaa aktivoivia asioita tai koristeita, joita voi hypistellä. Hypistelymuhvit auttavat esimerkiksi muistisairaita ihmisiä ja niitä lahjoitetaan hoitokoteihin.

Ensimmäinen tekemäni hypistelymuhvi, jonka teossa hyödynsin FB:n Muhvimimmien sivuilta löytyviä ohjeita.
 Langat ovat erilaisia jämälankoja, yhteensä niitä kului 125 g
Puikot 5 mm:n sukkikset

Tässä muhvin kääntöpuoli.

Sisäpuolelle tein muutamia nyppylöitä virkkaamalla.

Mökkikäsitöistä puheen ollen muistui mieleeni yksi suuri käsityö, jonka aloittamisesta kerroin täällä. Oikeastaan se ei ole minun käsityöni vaan mieheni, minä toimin vain lähinnä pienissä avustustehtävissä ja huoltojoukoissa.  Nimittäin punamultamaalin keittämisestä ja mökin maalaamisesta sillä.

Ja nyt mökki on maalattu ja voimme paneutua muihin touhuihin.