Vuoden viimeinen postaus

Vielä yksi  valmis työ ja sitten yhteenveto joulukuusta ja koko vuodestakin. Eilen illalla nimittäin sain valmiiksi hypistelymuhvin ja se jää vuoden viimeiseksi käsityökseni, koska en ole edes aloittanut seuraavaa. Se ei muuten ole ollenkaan minun tapaistani, siis etten ole aloittanut uutta työtä. Yleensähän minä aloitan seuraavan saman tien edellisen valmistuessa, ainakin luon silmukat.  On nytkin selvät suunnitelmat, jotka pääsevät toteutukseen ehkä tänään illalla rakettien räiskettä kuunnellessa.

 

Hypistelymuhvi kissakuviolla

Itse muhviosan virkkasin kaksinkertaisista jämälangoista ja virkkaamalla tein siihen myös kissan ja muut somisteet sekä päälle että sisälle

Langat monenlaisia jämälankoja, painoa muhvilla on 135 g

Tämä on kolmas kissamuhvini. Ne kaksi ensimmäistä eivät miellytä minua itseäni, niin piti yrittää vielä kolmannen kerran. Mielestäni kissa onkin enempi kissamainen kuin ne edelliset, joitka löytyvät täältä ja täältä.

Kääntöpuolelle virkkasin talon ympärilleen kukkia ja puita.  Värit ovat ehkä vähän liian tummat, mitä korostaa vielä hämäränä päivänä otetut kuvat, mutta kun ei ollut valinnan varaa kuvausajankohdasta.

Muuten muhvin tein omasta päästä, mutta kissaan ja taloon katselin kuvia netistä ja kissaan löysin kaavionkin, jota mukaillen tämän virkkasin. Yritin nyt etsiä linkkiä siihen kaavioon, mutta en tietenkään löytänyt. Kunpa olisinkin niin fiksu, että kaavion printtaamisen yhteydessä printtaisin myös sen linkin. Siinähän voisi olla idea  uuden vuoden lupaukseen.

Näin vuoden viimeisessä postauksessa toivotan niin vakikävijöille kuin satunnaisesti poikkeavillekin vierailleni oikein hyvää vuotta 2016!

Sinivalkoista pienelle miehelle

Nämä nyt valmistuneet ovat odottaneet puikoilleni pääsyä jo ainakin kuukauden. Olen aina ajatellut, että tekaisen ne jossain välissä, mutta sitä sopivaa väliä ei ole tullut, kun aina nuo isommat sukat ovat ryysineet edelle. Aivan kuin jotkut vanhemmat ihmiset etuilivat ainakin minun lapsuudessani, jos olit hakemassa vaikkapa leipää lähikaupasta. Se oli silloin ihan tavallista enkä minä kai edes älynnyt siinä olevan mitään väärää.  Nyt kyllä pidän huolen omasta vuorostani mutta en kyllä etuilekaan.  Ja lähikauppojahan silloin oli vaikka kuinka paljon, muutaman sadan metrin säteellä meilläkin oli ainakin viisi kauppaa.

Niin että mitäkö on valmistunut?  No nämä pienet lapaset ja sukat.  Tämä setti on toinen  pikkumiehelle (4½v), jolle tein pari kuukautta sitten talven ekan setin.  Niihin pojan äiti osti langat oman valintansa mukaan ja oli yllättäen saanut kolme kerää "kylkiäislankaa" ostoksestaan. Sitä hän lankoja tuodessaan ihmetteli minulle ja kummaltahan se tuntuu, kun ostaa yhden kerän, niin saa kolme kerää kaupantekiäisiä. Oli ollut joku kampanja menossa, että kun ostat tietyllä summalla lankoja, saat kaupan päällekin lankaa. Pienen pähkäilyn jälkeen äiti päätti, että langan keinokuituisuudesta huolimatta tehdään pojalle toisetkin sukat ja lapaset, jotka ovat nyt tässä.

Ensin sukat, jotka lienevät 4-6 vuotiaan kokoa (hiukan isommat kuin edelliset)

Silmukoita alussa 44, resorista alkaen 36

Puikot 3.5 mm sukkikset

 Sitten lapaset samalla periaatteella, että hiukan isommat kuin edelliset 

Silmukoita alussa 40, resorista alkaen 32

Ja puikot ne samat 3.5 mm sukkikset

Lanka Zandra strömpegarn (80% akryl, 20% nylon), jonka menekki yhteensä 100 g (pari kolme metriä jäi jäljelle).

Siis melkein kaksi kerää sain näihin uppoamaan ja yksi täysi kerä on jäljellä. Nyt odottelen pojan äidiltä tietoa, mitä lopulle langalle tehdään.

Lankahan on siis täysin keinokuitua eikä ollenkaan ihanteellista sukka- ja lapaslankana. Nyt jään mielenkiinnolla odottamaan, millaisia käyttökokemuksia näistä saadaan. En muista koskaan itse tehneeni näin keinokuituisesta langasta sukkia tai lapasia, vaikka olen kyllä tuolla FB:n kässäryhmissä huomannut joidenkin tekevän. Onko sinulla kokemusta keinokuituisista sukista tai lapasista?  Minulla itsellä on Puro Batikista, joka sekin on täysin keinokuitua, koekäyttöön tehty lenkkimyssy, johon olen ollut tyytyväinen.

Toiset karhusukat

Joulu on jo takana päin ja eletään vuoden viimeisiä päiviä. Taisi olla aatonaatto, kun aloitin nämä karhusukat. Pikku hiljaa sitten tikuttelin näitä useissa erissä, vaikka jouluni sujuikin pääasiassa kirjojen parissa. Olin varannut niin monta hyvää kirjaa, että osa on vieläkin yöpöydälläni odottamassa vuoroaan. Kyllä minä ne kaikki luen, mutta vain yksi kerrallaan.  Sukkia ja lapasia saattaa olla useampi pari yhtä aikaa puikoilla, mutta kirjoja yleensä vain yksi kerrallaan luettavana.

Perussukat kirjoneuleena tehdyllä karhukuviolla somistettuna, siis karhusukat
 Koko 46, vartta 33 cm kantalapun yläreunaan mitattuna
 Langat 7veikkaa ja menekki yhteensä 200 g

Silmukoita 60 paitsi kirjoneuleessa 64
Puikot 3½ mm:n sukkikset.




 Karhukaavio löytyy täältä.  Nämä ovat toiset tekemäni karhusukat, ne  ensimmäiset esittelin marraskuussa täällä.  Nämäkin menevät löahjaksi eräälle mieshenkilölle kuten ne edellisetkin. Nyt sattuu olemaan isojalkaisten miesten merkkipäivien aika.




Kuvion sijoitin taas vain sukan etupuolelle, vaikka edellisiä tehdessä jo suunnittelin karhujen sijoitusta sivuille. En vain muistanut suunnitelmaani ajoissa vaan tein samalla kaavalla niin pitkälle, etten viitsinyt purkaa ja aloittaa uudestaan. Ehkäpä muistan seuraavia tehdessä, jos vielä teen.

Joulutervehdys sinulle

On enää pari päivää jouluun ja niinpä täällä Lankapirtissä hiljennytään pikku hiljaa joulunviettoon.  Käsitöitä en tosin unohda joulunkaan aikana ja ehkä jotain valmistuu joulun jälkeen esiteltäväksi.

Toivotan kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa!

Tämän Maaria Leinosen joulurunon (esitetty Yleisradiossa

jouluna 1984) olen julkaissut täällä ennenkin, mutta aina se  vaan puhuttelee minua, niin tänäkin jouluna liitän sen tähän.

On se Sinullekin annettu

tehtävä

jouluna ja joulun jälkeen:

iloksi sinutkin

on tarkoitettu

iloa viemään

valoa pimeään

hymyä

hyvää sanaa.

Kukaan ei niin köyhä

ettei jaettavaksi

ystävällisyyden lahjaa

kukaan ei niin rikas

ettei sitä tarvitsisi.

Ilo annettu jaettavaksi

valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää joulua

ihmiset – iloa valoa

rauhaa.

Joulukalenterisukat

Minulle kävi aivan samoin kuin veljenpojan 2- ja 4-vuotiaille: joulukalenterista loppuivat luukut ennen aikojaan.  :D  Heillä se tapahtui jo viime viikolla, mutta minulla vasta nyt maanantaina.  Sitähän kuulemma vanhana tulee uudestaan lapseksi, niin kai minun nyt jo täytyy uskoa, että olen vanha. :D

FB:n Voihan villasukka! -ryhmän joulusukkakalenterin ohjeella tehdyt sukat kokoa 36-37
Langat Gjestalin Jannea, pinkkiä ja tummanharmaata, joiden värit sain yllättäen onnistumaan kuvissa aika hyvin. Langan menekki yhteensä 215 g
Varsi kantalapun yläreunasta varrensuuhuun 45 cm korkea
Puikot 3.5 mm:t sukkikset ja ohjeen mukaisin silmukkamäärin mentiin


Ohjeen mukaan tein vielä 21. päivän kaavion, mutta sitten alkoi tuntua, että nyt teen loppuun oman pään mukaan. Varsinkin, kun  näiden varsista tuli hiukan turhan kapeat eikä siksi kannattanut tehdä kovin isoa terääkään. Itse sävelsin muistaakseni 7 kerrosta korkean kuvioraidan. Sehän olisi voinut jo huomenna tulla Niinan ohjeena, mutta ... Kahden päivän kaaviot siis jäivät puuttumaan välistä.

Värivalintaani en ole tyytyväinen, koska molemmat ovat voimakkaita värejä eikä kirjoneuleen kuvio pääse kunnolla esille. Muutenhan nämä värit miellyttävät minua ja jossain muussa työssä ne olisivat mielestäni oivallinen valinta. Monia kauniita väriyhdistelmiä sukkiin on syntymässä ja niitä ihaillessa olenkin päättänyt tehdä ihan lähiaikoina toiset, jospa onnistuisin saamaan paremmat värit. Osallistujia näihin "sukkatalkoisiin"on muuten ilmottautunut yli 2200 ja jotkut ovat jo nyt tekemässä ainakin kahta paria, joten nähdään monenlaisia väriyhdistelmiä, kun osa tekee jämälangoista.

Se hyvä puoli on kutoa molemmat sukat rinnakkain varsinkin kirjoneulesukkia tehdessä,  niin tulee molemmista samanlaiset, vaikka tekisi kuviossa virheen. On ainakin toivoa, että tekee molempiin sukkiin saman virheen, kuten kävi näiden kanssa. Virheen huomasin vasta lankoja päätellessä.  Saattaapa näissä ola useampikin virhe, mutta yhden huomasin.

Tyttö tuli

Joulunseutuun sopiva ilouutinen tonttutyttö tuli taloon! Edellisen postauksen kommentoijista useampikin oli sitä mieltä, että tyttötontuilla on letit.  Ja niinhän se on, ilman muuta. Mitenhän minä itse en sitä tajunnut, kun vaan mietin niitä edellisiä tonttujani katsellessa, että poikia ne vissiin ovat kaikki. Ja siinä tuli mieleen, että pitäähän se porukkaan saada tyttökin.

Ja tässä hän nyt on pitkine letteineen.

Tyttö syntyi tällä samalla ohjeella kuin pojatkin, hiukan lisää sitä muokkasin

Kaivelin lankalaatikoitani ja löysin kerän lopun punaista lankaa (luultavasti Maijaa) samoin kuin harmaata ja valkoista Novitan Luxus alpakkalankaa, joten materiaalia löytyi lisää. Pienet nyttöset ruskeaa letteihin ja vaaleanpunaista nenään

Lankaa meni ehkä 25 g, siis hieman enempi kuin poikiin lettien ja siomman myssyn takia, mutta en punninnut.

Koukku oli se sama 3.5 mm:nen kuin poikiakin tehdessä

Aluksi ujostelivat toisiaan kovasti

Mutta sitten tyttötonttu rohkaisi mielensä ja meni poikien luo ja pianhan siinä tutustuttiin, kun samaa tonttujen heimoa ovat.

Sitten juosta vilistivät ympäri taloa, kiipesivät jopa takan reunustallekin.

Ehkä joku tarkkasilmäinen huomaa, että poikia onkin vain kaksi kun edellisessä postauksessa niitä oli kolme.  Kävi nimittäin niin, että yksi pojista lähti joulupukin antamalle työkeikalle kurkkimaan ikkunoista, muistavatko lapset olla kiltteinä näin joulun allakin.

Tonttuillen

Joulu lähestyy, enää viikko odotettavaa/valmisteltavaa, mitä nyt itse kullakin on touhuna. Olen tainnut täälläkin jo kertoa, että meillä mennään tänäkin jouluna ilman isompia valmisteluja ja hössötyksiä. Aikuisten joulua kun vietetään oman perheen kesken. Mutta aina sitä jotain tulee laitettua, jos ei muuta, niin uusia tonttuja näköjään. Aivan kuin ei olisi entisiä aivan riittämiin.

Nämä kolme tonttua virkkailin alkuviikosta tätä ohjetta vain hieman muokaten
Langat ovat jämälankoja (mm. Nallea ja Maijaa) ja yhteen tonttuun meni n. 20 g lankaa, yhteensä näihn kolmeen siis 60 g
Täytteenä on dacronvanua ja napit löytyivät nappilaatikostani (taitavat olla miehen vanhoista päällyspaidoista pois ratkottuja)

Koukku 3.5 mm.





Siinäpä ne tonttupojat marssivat jonossa, mihin liekin matka. Yksi on jo matkalla uuteen kotiinsa, mutta kaksi muuta asustavat ainakin toistaiseksi meidän eteisen lipaston päällä.  Minusta nämä näyttävät poikatontuilta syystä, jota en ole saanut selvitettyä itsellenikään, vaikka olen sitä pohtinut. Mitä mieltä sinä olet, ovatko tyttöjä vai poikia? Ja miksi?

Näitä oli mukava tehdä ja valmistuivat nopsaan. Enempikin noita olisin koukkuillut, mutta sopivan väriset jämäkerät loppuivat, lähinnä punainen lanka.  Mutta tuleehan se joulu ensi vuonnakin ja silloin saattaa olla punaistakin lankaa jämäkerinä.

Onnetar suosi minua

Tämä Blogistania on ihan mukava paikka, kun täällä järjestetään arpajaisia tuon tuostakin ja joskus niissä minuakin on onni suosinut ja olen voittanut jotain kivaa. Samoin arpajaisia järjestetään FB:ssa, jossa seuraan joitakin käsityösivuja. Sielläkin olen joihinkin osallistunut, mutta en ole aiemmin mitään voittanut, mutta nyt voitto sattui kohdalle.

Torniolainen käsityöyrittäjä Kankutitar järjesti täällä sivullaan  hiljattain arpajaiset, joihin osallistuin. Muutaman päivän kuluttua sain Kankurittarelta viestin, että miespuolinen Onnetar oli ollut suosiollinen minulle ja nostanut minut voittajaksi.  Ja nyt arpajaisvoittoni saapui postin tuomana minulle.  Eikö olekin ihanan värinen katealusta (paperinaru/juutti).  Piristää varsinkin näin vuoden pimeimpänä aikana kummasti.  Kiitos Kankuritar!

 Vaikka on pitkästä aikaa ollut hiukan valoisampaa, niin eipä minun taidoillani ja välineilläni saada kuviin oikeita värejä. Siksipä nämä kuvat nappasin kodinhoitohuoneen valkoisen työpöydän päällä.

Kahdet ylipolvensukat

Joulukuun hämäryyteen kirkkautta ovat tuoneet värit, joita olen tikuttanut kaksiin ylipolvensukkiin. Aika pitkäveteistähän pitkien sukanvarsien kutominen on, mutta onneksi raitojen teko aina katkaisee yksitoikkoisuuden. Ja kauniit värit piristävät mieltä.

Ensin valmistuivat nämä sukat kokoa 38
Varsi 56 cm jalkapohjasta varrensuuhun
 Langat Nallea (punainen) ja Maijaa (ruskea ja sinapinkeltaien), menekki yhteensä 200 g
Raidoitus omasta päästä 1, 3 tai 5. kerroksen korkuisina raitoina paitsi resorit, kantapäät ja kärjet punaisella
Silmukoita resorissa 84, sileässä osassa ennen pohjekavennuksia 80, terässä 52

Puikot 2.5 ja 3 mm.

 Sukat matkaavat lähiaikoina "anoppikaverilleni", siis miniämme äidille, joka näitä toivoi. Toivottavasti värit miellyttävät ja koko sattui sopiva.  Meillä kun on välimatkaa yli 500 kilometriä, niin ei voi käväistä välillä sovittamassa. Piti ihan mittojen mukaan tehdä. Ylipolvensukissahan olisi tärkeää, että ne olisivat juuri sopivat saajalleen, muutenhan ne eivät pysy ollenkaan ylhäällä.

Tässä kuvassa minun "sirot" jalkaseni toimivat mannekiineina.





Seuraaviin sukkiin nappasin saman ruskean ja sinapinkeltaisen langan seuraksi pätkävärjättyä Maijaa ja seuraavat sukat puikoille.

Ylipolvensukat kokoa 36-37
Varsi 57 cm jalkapohjasta varrensuuhun
Langat Maijaa, menekki yhteensä 190 g.
Resorit valepalmikkoa. Raidat tein kutomalla kullakin langalla 3 kerrosta paitsi resorit, kantapäät ja kärjet ruskealla

Silmukoita resorissa 80, sileässä osassa ennen pohjekavennuksia 72, terässä 52

Puikot 2.5 ja 3 mm

 Olen jo pitkään suunnitellut tekeväni sukkien resorit vaihteeksi valepalmikkona, mutta en ole koskaan ennen muistanut ajoissa muuttaa resorin mallia. Nytkin meinasi unohtua, mutta olin vain muutaman kerroksen tehnyt, joten sen purin pois ja tein uuden aloituksen. Kivalta tuntui ainakin tekijälle, mitä mieltä lienee sitten sukkien käyttäjä.


Kolmannetkin ylipolvensukat on tarkoitus tehdä lähiaikoina, mutta nyt välillä ensin jotain muuta. Kuitenkin varmaan koulujen joululomalla ainakin aloitan tyttärelle ylipolvensukat. Silloin hän on paikalla ja voidaan sovittaa tarpeen vaatiessa.


Hyvää sunnuntaipäivän jatkoa! Me vietämme nyt kolmatta advettipyhää ja Lucian päivää. Enää yksi viikonloppu ennen joulua.

Joulua lähestytään

Joulu saapuu pikku hiljaa, vaikka meidän perheen jouluvalmistelut ovat aika pieniä. Läsnä on vain aikuisia ihmisiä, nuorinkin alkaa olla jo keskiäikäinen. Kaikki ovat siis nähneet monia jouluja eikä jouluodotukset ole huikeita. Hyvää jouluruokaa ja  hiukan jouluista tunnelmaa, siinäpä se taitaa olla. 

Mutta joulukalenterisukkaa minä tikutan vähäisistä jouluodotuksistani huolimatta. Joka aamu pitää lähes ensimmäisenä printata  päivän ohje ja päästä kutomaan seuraava kuvioraita kirjoneulesukkiin. Tänään taisin eka kerran malttaa pukea päälleni ennen kutomista.  

Luukku avautuu joka aamu FB:n Voihan villasukka! -ryhmän joulusukkakalenterissa.

Tänään kävin kotikuntani asukastuvan käsityöpiirissä ja samalla tutustuin tietenkin sen Joulutoriin. Harmi, ettei ollut kamera matkassa, siellä oli nimittäin niin ihania ja monenlaisia käsitöitä myynnissä eivätkä hinnatkaan olleet pahat.

Minä ostin yhden pienen tontun, hinta vain 2€.  En voinut vastustaa tämän tontun kutsua, jonka se kainosti esitti tonttujen piiristä. Ja nyt se tyytyväisenä myhäilee meidän eteisen lipaston päällä.

Samalla tietenkin piti katsastaa tuvan sytomyssykori ja sieltähän löytyi taas 17 myssyä, vaikka pari kuukautta sitten olen käynyt sen tyhjentämässä. Nämä myssyt nostavat tämän käsityöpiirin kokonaismyssymäärän jo yli 500:een myssyyn (tarkka luku 505).  Hyvä saavutus pieneltä porukalta vajaassa kolmessa vuodessa. Ja ilokseni voin kertoa, että yhteistyömme jatkuu eteenkin päin. Tänäänkin taisi olla ainakin kolme neljä myssyä tekeillä.

Lisää nessupusseja

Muiden käsitöiden lomassa olen virkannut pari nessupussia. Tarvitsin nimittäin pikkulahjaa rakkaalle ystävälleni ja ajattelin tällaisen sopivan hänelle. Yksikin pussi olisi riittänyt, mutta kun siitä ensimmäisestä tuli sellainen löpsö. Ja ennen kuin tajusin sen,  olin jo ehtinyt päätellä kaikki langanpäät, niin enhän minä viitsinyt sitä purkaa. Siispä virkkasin toisen ystävääni varten ja jätän omaan käyttöön löpsykän.

 Etsin vielä omaa toteutustapaani näille pussukoille. Kolmehan olen niitä tehnyt yhteensä ja jokaisen hiukan eri tavalla. Se ensimmäinen löytyy täältä.  Kuvassa eron huomaa selvimmin pussin päällä olevista koristeista, mutta on niissä hiukan  näkymättömiäkin eroja.

 Ensin valmistui tämä afrikankukalla koristettu pussukka

Langat Novitan Kotiväkeä ja menekki 40 g

Virkkuukoukku 3 mm 

Minä olen joskus virkannut kasan noita afrikankukkia näistä samoista langoista ja niinpä valitsin yhden niistä tähän pussiin. Kukan virkkausohje löytyy netistä useammastakin paikkaa, mm. täältä.

 Nessupussi perhoskoristeella olikin jo kelvollinen, selvästi napakampi 

Langoista punainen on Novita Kotiväkeä, valkoinen jotain nimetöntä, perhosessa punaiset langat ovat Novitan Kotiväki Kartanoa ja sininen ikivanhaa virkkauslankaa, nimetöntä sekin, menekki oli yhteensä 35 g

Virkkauskoukku 2 mm

Perhonen tuntui sopivan somisteeksi nessupussiin, niinpä kaivoin netin syövereistä vuosia sitten käyttämäni ohjeen ja sen avulla syntyi näin hempeä perhosyksilö.  Myös perhosten virkkausohjeita on netissä useita erilaisia, mutta tämä malli viehättää minua eniten.

Joulusukkaa innolla

Joulukuu alkoi ja joulukalentereita on putkahdellut moniin blogeihin ja FB:n kässäryhmiin. Varmaan muualtakin netin syövereistä niitä löytyy, mutta minä olen perillä vain näistä.  FB:n Voihan villasukka! -ryhmän Joulusukkakalenteri kutsui 

"Tule neulomaan ihanat Joulusukat! 

Jokaisena päivänä yksi luukku aukeaa paljastaen kirjoneuleraidan ja jouluaattona jalkaan vedetään lömpöiset polvisukat."

Mukaan siihen piti minunkin lähteä, vaikka löysin sen vasta eilisiltana, kun muut oliva jo tehneet ensinmmäisen osan. 

Tuumasta toimeen siis, kun sopivaa lankaakin löytyi kotoa. Ensimmäisen luukun ohje oli neuloa kymmenen kerrosta resoria kaavion mukaan kahta sukkaa varten.

Ja heti kahdeksan jälkeen printtasin päivän ohjeen ja kudoin saman tien molempiin sukkiin tämän päivän kerrokset kirjoneuleena. 

 Tänään aamulla heti herättyäni muistui mieleeni, että kahdeksalta julkaistaan seuraava luukku. Olenkohan saavuttanut jo sen iäsn, että alan muuttua taas lapseksi.  :D Niin tai näin, kiva on taas osallistua tekemään jotain, jonka lopputulosta ei osaa edes kuvitella.

Marraskuun raportti

Se on sitten vuoden toiseksi viimeinenkin kuukausi pulkassa ja pitäisi katsoa, mitä sen aikana tein käsitöiden saralla.  Sukkia tein eniten lukumäärältään ja taisipa niihin kulua eniten lankaakin. Lisäksi parit lapaset ja hypistelymuhvit.

3.11. valmistui  hypistelymuhvi  "palleroinen", sekalaisia lankoja 140 g

ja 10.11. hypistelymuhvi "autot metsätiellä", sekalaisia lankoja 125 g

 5.11. ”takaresorisukat” koko 42, 7veikkaa 145 g

14.11. takaresorisukat koko 38, Jannea 115 g

18.11. Karhu-sukat koko 46, Jannea ja 7veikkaa 180 g

22.11. takaresorisukat 46, Jannea 165 g.

12.11.  pöllö tuplalapaset koko M, Maijaa 105 g

25.11. kiemura tuplalapaset koko M, Maijaa 110 g

27.11. nessupussi, Kotiväki-lankaa 35 g.



Lankaa näihin töihin kulutin yhteensä 1120g ja uutta lankaa ostin peräti 1150 g. Pitkin hampain tein ostokset, mutta kun ei varastoistani löytynyt sopivia värejä noihin karhusukkiin ja muutamiin muihin töihin, jotka valmistunevat nyt joulukuussa, niin pakko oli.


Vuoden alusta asti olen pyrkinyt keventämään lankavarastoani ja siksi seurannut kuukausittain, miten lankavarastoni keveneminen etenee. Nyt tein muuten tarkastuslaskennan ja huomasin virheen. Edellisessä kuukausiraportissani väitin lankavarastoni huvenneen 5145 g, mutta totuus onkin hiukan iloisempi luku 5455 g. Sitä iloa tietenkin himmentää hiukan lokakuun lopun 5425 g, mutta kokonaisuuttahan me katsomme.

Nessupussi ja takaresorisukat olivat uusia juttuja minulle.  Molemmat niin mukavia tehdä ja tarpeellisia, että varmaan tulen tekemään niitä enemmänkin. Varsinkin tuo sukkamalli on minulle mieleen.