Tuotekehittelyä

Taas toistan itseäni jatkamalla eilisen päivän touhuja ja vieläpä kertomalla niistä täälläkin.  Se sytykeruusujen teko nimittäin oli niin mielenkiintoista, että sitä piti jatkaa tänäänkin, varsinkin kun välineet olivat edelleen esillä.  Muutamia ruusuja taas kokosin ja niitä dipatessa juohtui mieleen kysymys, eikö ruusu voisi olla erilainenkin, helpommin koottava. Siispä kokeilemaan, materiaaliakin oli valmiina pöydällä.

Kokosin kolme-neljä munakennon tötteröä sisäkkäin, niitä tötteröitä, jotka erottavat munat toisistaan ja dippasin niitä sellaisenaan. En siis mitenkään täyttänyt niitä. Tötteröt tarttuivat mukavasti kiinni toisiinsa steariinin avulla, vaikka sitä on näissä vain kolme kerrosta.   Eiväthän nämä ole niin nättejä kuin nuo ruusut, muistuttavat paremminkin jotain mielikuvituskukkaa, mutta sytykkeenä uskon näidenkin toimivan hyvin. Ja nämä on huomattavasti helpompia koota. Ei tarvitse muuta kuin repiä kennot osiin ja asetella kupit sisäkkäin. Vaikeampihan näitä on tietenkin pakata, jos meinaa vaikka lahjaksi antaa tai tekee niitä vaikkapa myydäkseen kirpparilla, mutta omaan käyttöön kelvollisia.

Sitä vaan ihmettelen, eikö kukaan ole keksinyt aiemmin, että helpommallakin noita voisi tehdä.

Tässä tämän päivän tuotokseni, neljä mielikuvituskukkaa ja yhdeksän ruusua ja...

...tässä molempien päivien kukkaset (oikealla ne eiliset).

Nyt lopetan näistä jorinani tähän.  Paitsi jos saan jotain oikein hienoja oivalluksia kukkien kehittämisessä, niin sitten voin palata asiaan.  ;)

Lopultakin sytykeruusuja

Tänään messuilla käynnin lisäksi olen touhunnut jotain aivan muutakin ja ennenkokematonta. Messuista kerroinkin jo edellisessä postauksessani.  Olen nimittäin kokeillut sytykeruusujen tekoa, mitä olen pitkään suunnitellut ja kerännyt sitä varten materiaalia, siis munakennoja ja kynttilän pätkiä.  Lahjaksi olen saaanut joitakin sytykeruusuja ja todennut ne käytössä toimiviksi.

Vain seitsemän tein näin aluksi. Tässä ne ovat kuivumassa keittiön työpöydällä.

 Aamulla ennen messuja pyörittelin munakennoista ruusut odottamaan steariinikylpyä.

 Messuilta palattuani panin punaisia kynttilän pätkiä sulamaan ruuusujen dippaamista varten. 

Pitkään olin miettinyt, missä kattilassa voisin kynttilät sulattaaa, jos en saisikaan sitä enää käyttökuntoon. Sitten keksin, että meillä on vanha teräskulho, jota ei nykyisin juuri mihinkään käytetä. Siis se vesihateeseen ja siihen kynttilät  sulamaan.

 Dippauksesta ei tullut otettua kuvaa, mutta noilla kuvassa näkyvillä muovisilla pihdeillä uitin ruusuja sulassa steariinissa ja nostelin leivinpaperin päälle.  Dippauskertoja en laskenut, mutta ehkä viisi kertaa ruusut pääsivät kylpyyn. Viimeisellä kierroksella yksi ruusu luiskahti irti pihdeistä ja putosi steariiniin. Ja steariinia tietenkin roiskahti ympäriinsä jonkin verran, lähinnnä liedelle.

 Siinäpä ruusut jäähtyvät tarvitsemieni työkalujen vieressä. Vasemmalta alkaen: kaaapimella kaavin liedestä (keraaminen) steariinin irti, puutikulla sekoittelin sulavia kynttilänpätkiä, muovimitalla valutin lopuksi lisää steariinia ruusujen päälle ja viimeisenä oikealla jo mainitut muoviset pihdit.

Muoviset pihdit eivät ole hyvät tähän tarkoitukseen, koska ne joustavat vähän eikä niillä saa oikein pitävää otetta. Metalliset grillauspihdit olisivat varmaan paremmat, mutta itse rupesin miettimään, mistähän saisin piikilliset pihdit.

Onkohan tuo muovimitta kenellekään lukijoistani tutun näköinen. Monet eivät varmaan ole tuollaista voineet ikänsä puolesta koskaan nähdäkään, sillä tuo on peräisin vuodelta 1973 tai 1974. Kuopuksemme ollessa vauva oli jossakin vauvanruokapakkauksessa  - olisiko ollut jotain velliä, en muista enää -   tuollaiset mittakauhat. Niitä sitten jäi pyörimään laatikkoihimme ja ainakin tämä vielä löytyi jostain nurkasta. Hyvää muovia tuntuu olevan, kun ei minkäänlaista sulamisen merkkiä näkynyt sulaan kuumaan steariiniin upotettaessa.  No, aivan pienesti minä siitä pinnalta sitä steariinia vain kaapasin.

Ohjeita sytykeruusujen tekoon löytyy netistä useampiakin, googlettamalla sanat sytykeruusu ohje hain itse pari ohjetta ja niiden mukaan tein. Oli minusta mielenkiintoista puuhaa eikä jää viimeiseksi kerraksi, materiaalikin on jemmattuna.