Syksyisiä tekeleitäni

Hupsista, onpa aikaa kulunut edellisestä postauksestani yli kaksi viikkoa. Käsitöitä olen kyllä tehnyt ja kirjannut valmistuneet  muistiin, mutta tarkemmat tiedot puuttuvat. Mutta eipä ne ehkä niin tarpeellisia olekaan. 

Syyskuussahan innostuin eriparisukkien teosta, kerroin siitä jo täällä. Niiden parissa olen jatkanut, mutta myös muita on valmistunut. Ja niistä muista kerron nyt ja eriparisiin palaan myöhemmin.

Ensimmäisenä valmistui kännypussi itselleni. Minähän olen jo aika kauan roikottanut puhelinta tämmöisessä pussissa. Kotioloissa on siinä mukava kuljettaa puhelinta olipa sitten sisällä tai pihalla ja pääsee heti vastaamaan, jos joku soittaa. Aiemmin minun puhelimeni oli jossain kotona ja minä juoksin ympäri taloa etsimässä sitä sen soidessa. Ja yleensä myöhästyin aina. Mutta tämä pussukka on kätevä tarkoitukseeni.

Virkattu kännykkäpussi itselle,  lanka Novitan Cotton Soft, menekki 30 g.

Loput nyt näytillä olevat työni ovatkin sitten sukkia ja kaikkien tekoon olen käyttänyt jämälankoja. Viime aikoina minun jämälankani ovat vähentyneet kiitettävästi, mutta vielä niitä joksikin aikaa riittää.

 Näihin  raitasukkiin käytin elokuussa ostamani Kajastus-langan koekerän lisäksi tummansinistä 7veikkaa, molemmat Novita lankoja. Sukkien koko 30 ja langanmenekki yhteensä 58 g.

Sitten olikin taas seuraavissa sukissa vuorossa kirjoneule. Valitsin pieniä ja jopa pienen pieniä lankanöttösiä, jotka yritin kuluttaa loppuun asti. Pienet nöttöset jaoin kahteen osaan, että sain kuviot molemmissa kuta kuinkin samanlaisiksi. 

Kirjoneulesukat kokoa 32, erilaisia jämälankoja 79 g. Taisin käyttää 13. eri väriä, jos laskin oikein.

Eilen valmistuivat nämä sinisävyiset lapsen sukat, kokoa 28 ja  langanmenekki yhteensä 59 g. Näihin valistin sinisävyiset langan loput ja pohjavärinä keskisininen. Tein kahden kerroksen raitoja käyttäen pienet pätkät ensin pois. Pari ruskean langan loppuakin piti käyttää, kun siniset kävivät vähiin.

Ja nyt sitten jatkan mainitsemieni eriparisten parissa. Minä olen kovin innostunut niiden teosta, ja kuten jo täällä kerroinkin. Lisää siis on luvassa jatkossakin.

Raitoja kutoen ja virkaten

Nyt täytyy hehkuttaa eilisestä ihanasta säästä! Tuntui aivan kesältä ja mittari näytti meilläkin +24.9 eli siis melkein hellettä. Päivän mittaan minunkin piti siirtyä kesäisempiin vaatteisiin kuin viime päivinä olin käyttänyt. Toivon, että kesäinen sää jatkuisi pidempäänkin, mutta sääennuste taitaa olla erimieltä. Mutta tänään vielä lienee kesä.

 Nämä raitasukat valmistuivat viikonloppuna, koko 39, varsi 15 cm kantalapun yläreunasta mitattuna

Langat Novitan 7veikan jämiä, menekki yhteensä 95 g . Silmukoita 48, puikot 3.5 mm

On se jännää, miten nuo omatkin neulesuunnitelmat muuttuvat työn edetessä. Alkuun nimittäin näidenkin raidoitussuunnitelma oli erilainen, mutta tällaiset tuli. Langat haluavat määrätä järjestyksen! 😂

Eilen sain yhtäkkiä tarpeen tehdä itselle kännykkäpussin. Kotona ollessa puhelimeni on milloin missäkin ja silloin harvoin kun joku soittaa, niin juoksen ympäri taloa etsimässä sitä. Ja tietenkinhän soitto loppuu ennen löytymistä. Nyt viimein haahuiluni on alkanut ärsyttää minua ja päätin lopettaa sen. 

Niinpä virkkasin kännypussin itselle

Langat näissäkin jämälankoja, sininen Novitan Eco Cotton ja nimetön ruskea jämälanka 39 g. Sininen lanka tuli käytettyä kokonaan, mutta ruskeaa jäi jonkin verran. (Kuva muuten valehtelee taas värejä, harmaalta näyttävät raidat ovat ruskeita)

Pohjasta aloitin virkkaamisen ja jatkoin sopivaan korkeuteen asti, sitten virkkasin hihnan ja tässä se nyt on. Eilen jo testailin.

Tässä vaiheessa pussukka tuntuu oikein hyvältä ja olen tyytyväinen tulokseen. Arvelen, että jatkossa minä ehdin vastaamaan puheluihin ajoissa.

Etelä-Suomessahan ne kai omenapuut jo kukkivat, mutta meillä vasta nuppuja tekevät. Mutta meilläkin nautitaan omenankukista! 🤣 Tosin vain yhdestä tässä vaiheessa. Otin nimittäin omenapuusta muutaman oksan sisälle maljakkoon ja nyt ensimmäiset kukat auenneet.

Juhannustyöni

Juhannus  on vietetty rauhallisesti mökin hiljaisuudessa ja koleassa säässä. Aattona ei kokkoa näkynyt, mutta saunan pesässä paloi iloinen tuli kokon korvikkeeksi. Uudella vastalla kylvettiin makkaraoiden paistuessa kiukaan päällä. Oluen kanssa nautittiin makkarat. Ihan siis kuten juhannukseen kuuluukin, mutta humalaisia ärveltäjiä ei näkynyt.

Juhannuspäivänä minulla olikin sitten aikaa ja rauhaa keskittyä seuraavaan käsityöhöni, uuteen kännykkäpussiini. Entiset olisivat vielä ihan käyttökelpoisia, mutta talvella vanha hyvin palvellut nokialaiseni olisi tarvinnut uuden akun. Sen hankkimiseen en alkanut, vaan päätin hankkia uuden puhelimen. Ajattelin nimittäin niinkin, että nyt lienee korkein aika totutella älypuhelimen käyttöön. Eihän voi tietää etukäteen, vieläkö muutaman vuoden kuluttua opin sellaisen käyttäjäksi. ;) Ja kuten on tunnettua, niin nykyiset puhelimet ovat kooltaan suurempia kuin ne vanhat.

Kännykälleni uusi pussi, korkeus n. 19 cn, leveys n. 9 cm

Lanka Hjertegarn  Diamond Cotton 8/4 kaksinkertaisena, menekki 75 g

Virkkauskoukku 3.5 mm

 Aloitin työn pohjasta, johon virkkasin ensin sopivan määrän ketjusilmukoita ja siihen jonoon sitten molemmin puolin kiinteitä silmukoita sama määrä kuin ketjusilmukoitakin. Sitten vaan jatkoin kiinteitä silmukoita suljettuna virkkauksena ja pikkuhiljaa muodostui sopiva pussi, jossa kännykkäni istuu napakasti. Korkeutta tein reilusti, että kännykkä pysyy mukavasti pussin pohjalla eikä ole helposti tipahtamassa pussista ulos. Lopuksi vahvistin pussin suun rapuvirkkauksella.

Takapuolelle virkkasin pankkikortin kokoisen taskun, jonka kiinnitin ommellen. Aiempiin omatekemiini kännypusseihin olen sellaista kaivannut. Tarvetta sille on, esimerkiksi jos lähtee vaikkapa kirjastoon, niin taskuun voi sujauttaa kirjastokortin. 

Lopuksi virkkasin samoin kiinteillä silmukoilla vyön, johon ompelin pussin kiinni.

Nyt uusi kännypussini on roikkunut eilisen päivän vyötärölläni ja on muuten hyväksi todettu, mutta vyö on venynyt niin, että illalla jo lyhensin sitä hakaneulan avulla. Kunhan vyön venyminen asettuu, ompelen sen sopivaan mittaansa.

Sää tuntuu jatkuvan yhtä koleana kuin oli ennen juhannustakin. Loppu viikolle on ennustettu lämpimämpää, joten sitä odotellaan, jospa sitten tarkenee jo lyhythihaisella T-paidalla.

Uusi laukkuni

Pitääpä heti aluksi kertoa, että vihdoinkin meilläkin alkaa vaikuttaa siltä, että kesä saattaa tulla tänäkin vuonna. Pitkään on ollut kovin kylmää ja koleaa, mutta nyt on paistanut aurinko jo kahtena päivänä peräkkäin ja mittari näytti hetki sitten +15 varjossa. Aika hyvä siis. Mökillekin mieli on alkanut kaivata, mutta  siellä on kuulemma n. 20-senttinen lumikerros, joten eipä taida kannattaa lähteä.

Mutta kesään olen valmistautunut käsitöitteni parissa. Virkkasin nimittäin itselle uuden olkalaukun kesäkäyttöön.

Virkattu olkalaukku itselle, korkeus 33 cm, leveys 29 cm

Lanka Hjertegarn  Diamond Cotton 8/4 kaksinkertaisena, menekki 250 g
Virkkauskoukku 3.5 mm

Tässä kuvassa vuori näkyy vaaleina täplinä pylväiden välistä kovin selvästi, mutta tosi asiassa ei niin ole.

Laukun teon aloitiin virkkaamalla pohjan samaan tapaan kuin tässä vanhassa laukussa, mutta nyt tein sen kiintein silmukoin. Ja kun pohja oli sopivan kokoinen, jatkoin virkaamalla pyörönä ristikkäisiä pylväitä.

Kun laukku oli riittävän korkea, virkkasin kiintein silmukoin olkahihnan, jonka reunustin vielä kiintein silmukoin.  Laukun sulkevan läpän virkkasin myös kiintein silmukoin. Ja kuten ehkä jo huomasitkin, raksin, jonka alle läppä pujotetaan, olen kiinnittänyt vinoon. Huomasin sen vasta kuvasta, mutta en aio ruveta sitä oikomaan. Luotan, ettei sitä monikaan huomaa. Ja jos huomaa, se ei haittaa minua.

Vuori on ommeltu kankaasta ja siinä on kaksi taskua pienten tavaroiden sijoitusta varten. Sen kanssa pääsin helpolla, kun viime kesänä tekemäni laukun vuori oli just sopivan kokoinen tähänkin laukkuun. Tosin tuo pienempi tasku, jonka olen tehnyt silloista puhelintani varten, on nyt liian pieni puhelimelle. Jouduin nimittäin talvella uusimaan puhelimen ja siirryin minäkin älypuhelimen käyttäjäksi. Nyt puhelin on isommassa lokerossa ja pienempään ei mahdu lompakkokaan. Kuvaan panin siihen avainnippuni.

Joku taisi kysyä, miksi viimekesäinen laukku saa kelvata ilman vuorta. Siksi, että laukun materiaali kulahti reilussa kuukauden käytössä niin paljon, että ostin jo syyskuussa ensimmäiset langat uutta laukkua varten. Tosin ne langat päätyivät sitten sytomyssyiksi ja tämän laukun langat ostin aivan toukokuun alkupäivinä. Vanha laukku päätyy sekajätteeseen.




Tämä on jo kuudes laukku, jonka olen tehnyt samaan tapaan. Ensimmäiset laukut löytyvät täältä, täältä, täältä ja täältä, jos haluat katsoa nekin tai vaikka vertailla. Ensimmäistä omaa laukkuani käytin kuutena kesänä ja olin siihen niin mieltynyt, että halusin samanlaisen entisen kuluneen ja haalistuneen tilallle.

Sitä sun tätä mökkireissulta

Taas on vietetty aikaa mökillä Kainuussa. Nyt ei kalastettu, mutta muuta puuhaa riitti, esimerkiksi käveleskelin kameran kanssa ja napsin muutaman kuvan. En minä suinkaan niitä kaikkia tänne tuo, mutta muutaman sentääm.

 Kantarelleja, slurp! Meidän mökin lähiympäristössä on muutamia paikkoja, joissa kantarellit viihtyvät, yksi alue jopa melkein pihapiirissä. Siinä kasvaakin tänä vuonna tavallista enempi sieniä, on kai ollut sopivan sateiset säät. Kantarellisoosia on siis syöty ja syödään vielä täällä kotonakin.

 Naavaparran voisi halutessaan tehdä, sillä niin paksuja naavatuppoja roikkuu lähiympäristön puissa.

Tähän kuvaan yritin saada lähestyvän tumman pilven, mutta eipä sitä juuri huomaa. Tällä kertaa tarvittaisiin kai ne tuhat sanaa selittämään yhtä kuvaa. ;)

Mutta tämä kuva sen sijaan kertoo sen, mitä halusinkin kuvata: nuo pilvet Tyrnävän taivaalla paluumatkallamme.

Ja teinhän minä siellä käsitöitäkin, tietenkin. Niin perillä kuin matkalla autossakin.

Jo menomatkalla valmistui kotona aloitettu Elli-myssy (oma ohjeeni, löytyy täältä)
Lanka Novitan Puro Batik, jonka menekki oli 50 g
Puikot 4 mm ja ihan ohjeen mukaan mentiin.

Tältä myssy näyttää edestä päin, jos sen asettelee päähän kuten kuvassa.

Samasta lankakerästä perusmyssy, jossa sileää neulosta elävöittää muutama nurja kerros
Lanka siis Puro Batik ja menekki vaakani mukaan 55 g
Puikot 4 mm, ja silmukoita104.

Tuo yksi kerä riitti sopivasti näihin kahteen myssyyn, jäljelle jäi vain 23 cm:n pätkä.

 Nämä menevät sytomyssyiksi OYS:aan ja ovat Löysäpipoisten KyJyssä työni n:o 14.

Seuraavaksi Marleenat-sukat Niina Laitisen ohjeella kokoa 37-38
Lanka Novitan Nallea ja sen menekki oli 75 g
Puikot 3 mm:t ja ohjeen mukaan tein.

KyJyni n:o 15

Sitten teinkin tarvekalun itselle eli kännypussin
Lanka Novitan Eco Cotton ja menekki 55 g
Puikot taisivat olla 3.5 mm:t, että sain napakkaa neulosta

Ilman ohjetta tein: aloitin resorista pyörönä, sen jälkeen päällyosaan sitten valepalmikkoa, tausta sileää, lopuksi kolmen puikon päättely. Vyöosan kudoin 1o, 1n -resoria. Sen verran piti neulaa käyttää, että ompelin pussin kiinni vyöhön ja päättelin langanpäät.

Lankavalintaani en ole oikein tyytyväinen, sillä kierteisemmällä langalla saisi varmaan napakamman pussukan. Mutta, kun tarkoitukseen ei varastossani ollut sopivaa lankaa, niin nappasin marketista kerän Eco Cottonia,

 

Edellinen kännypussini oli jo kovin kulahtanut ja lisäksi se oli hiukan liian pieni. Kyllä siihen kännykkäni mahtui, mutta kun mökillä pitää kuljetella tulitikkulaatikkoakin melkein jatkuvasti mukana eikä kaikissa vaatteissa ole taskuja, niin tähän tein tilaa sillekin. Ensin suunnittelin tikkuaskille omaa lokeroa, mutta lopulta päädyin yhteen riittävän isoon. Hyvin tuntui virkansa hoitavan tämäkin pussukka.

Ja on KyJyissä työni n:o 16.

Olkalaukku

KyJyilyni jatkuu, nyt valmistui työni n:o 3. Tämän aloitin jo ennen tuota edellistä valmistunutta ja virkkausosuuden teinkin pian valmiiksi, mutta vuorin ompelu vaati monen päivän kamppailun, että sain itseni tarttumaan siihen.

 Olkalaukku virkattu korkeus 32 cm, leveys 29 cm

Novitan Hanko (50% kierrätyspuuvillaa, 50% akryylia) 290 g

koukku 5.5 mm
Vuori Ikeasta aikoinaan ostetun kankaan jämäpala

Lankavalintani johtui siitä, että minulla oli tuota Miamia neljä alekerää jemmassa ja se oli lähinnä laukkuun sopiva lanka varastossani. Hiukanhan se on paksua, mutta ehkä menettelee.





Laukun tein samaan tapaan kuin kesällä 2009 tekemäni laukut, ainoastaan virkkausmalli on tässä eri. Mielelläni olisin tehnyt nytkin ristikkäisin pylväin, mutta näin paksusta langasta se malli näytti silmissäni jotenkin kömpelöltä. Niinpä parin kokeilun jälkeen päädyin klustereihin. Ne aiemmat laukut löytyvät täältä, täältä, täältä ja täältä, jos haluat katsoa nekin tai vaikka vertailla.

Edellinen laukkuni on palvellut kesästä 2009 alkaen joka vuosi kesälaukkunani ja on nyt jo kulahtanut ja haalistunut niin paljon, että halusin uuden. Olen siis todella tykästynyt tähän laukkumalliin ja sen käyttömukavuuteen.

Tämä laukkuni on sitä edellistä hiukan isompi, 3-4 cm suuntaansa, ja tuntuu kovin isolta sen pienemmän jälkeen. Saa nähdä, totunko siihen vai pitääkö tehdä vielä lisää yksi laukku.

 Laukun aloitin tekemällä pohjan kiintein silmukoin ja jatkoin reunojen klustereilla suljettuna virkkuuna,  Hihnat ja kiinnityssysteemin  -mikähän se olisi oikealta nimeltään-  taas kiintein silmukoin. Laukun suuosan ja hihnat reunustin vielä kerroksella kiinteitä silmukoita.

Klusterit tein virkkaamalla samaan silmukkaan kolme pylvästä, jotka yhdistin viimeisellä kerroksella toisiinsa ja ketjusilmukka ennen seuraavaa pylväsryhmää.

Vuoriin ompelin pari sisätaskua: samanlaisen pienen kuten edellisiinkin laukkuihin ja leveämmän ja syvemmän sivusaumaan kiinni. Kännykkäni pääsi taas pikkulokeroon kuten aiemminkin ja isompaan solahti sopivasti lompakkoni, vaikka tekovaiheessa en sitä mittaillutkaan.

Tässä nämä nyt

HOX! Arpajaiset käynnissä, joko olet osallistunut! Katso eilisen päivän postaus.

Enpä malta olla taas hehkuttamatta tätä suloista kesäpäivää, joka meillä on tänäänkin ollut. Lämmintä sopivasti, että tarkenee keveissä kesävaatteissa, mutta ei liian kuumaa. Aurinko paistaa ja kevyt tuuli puhaltelee leppeästi. Voiko tämän parempaa kesäsäätä ollakaan! Ei ainakaan minun makuuni. Iltapäivällä istuskelin keinussa huivia kutoen ja auringosta nauttien.

Pari käsityötä on valmiina esittelyyn, toinen virkattu ja toinen kudottu. Olenhan minä näistä jo puhunutkin täällä, kun vielä keskeneräisiä olivat, joten tuttuja juttuja vakikävijöille.

Virkattu kesälaukku n:o 4. Laukku on virkattu vanhaa hyvin palvellutta laukkua matkien. Lankana Novitan Tennesee, jota kului kai 230 g. En muistanut punnita ennen vuorittamista, menekki arvioitu edellisten laukkujen mukaan. Korkeutta varsinaisella laukkuosalla on 32 cm ja leveyttä 29 cm. Virkkailin 3 mm:n koukulla.

Pohjan tein ensin pylväillä ja sitten siirryin ristikkäisiin pylväisiin. Hihnan sivukiiloineen vai mikä tuo leveämpi osa olisi ja tuon "kiinnityslärpäkkeen" virkkasin kiintein silmukoin. Niillä myös vahvistin kaikki laukun ja hihnan reunat.

Laukun vuoritin pellavakankaalla, jossa himmeän vihreällä painettuja kukkakuvioita. Yksi kukka pääsi somistamaan taskuakin. Taskun suussa kuminauhakiristys, että esim. kännykkä pysyisi paremmin mukana menossa.

Tämä laukkumalli on osoittautunut mukavaksi käytössä. Minulla itselläni tällainen on ollut ahkerasti mukana lähes kaikissa arkisissa menoissa reilun kuukauden ajan ja tykkään kovasti. Tämä nyt valmistunut laukku on tilauslaukku ja menossa eräälle syntymäpäiviään hiljattain viettäneelle myöhästyneenä lahjana. Toivottavasti laukku on hänellekin mieleinen.

Sukat piti saada matkakäsityöksi reilu viikko sitten tehdylle mökkireissulle, mutta valmiiksi sain ne vasta päivä pari sitten. Nämä menevät tuonne varastooni odottamaan tulevaa tarvetta.

Malli "mikä lie" löytyi minun käsinkirjaamana mapista, johon olen tallettanut sukkaohjeita. Nimeä en ollut laittanut enkä lähdettä, mutta olinpa kirjannut tehneeni tällaiset eräälle nuorelle neidolle neljä vuotta sitten. Eikä tuo malli kyllä näykään tuosta kirjavasta langasta, joten ei sillä sen puoleen olekaan väliä.

Lanka on Novitan Nalle Coloria, jota tikuttelin 3 mm:n puikoilla. Silmukoita 60 ja sukkien koko 39. Langanmenekki 75 g.

Nyt lähden saunaan ja sitten jännittämään, kenestä tulee tämän vuoden tangokuninkaallinen. Suosikkini puolesta peukkuja pidän jo nyt! ;)

Lopultakin

Lopultakin sain tämän virkkaustyön valmiiksi. Onkin se vastustanut ja tuntunut koko työ oikein nihkeältä. Harvoin minulla on niin, että tekee mieli tehdä esim. taloustöitä mieluummin kuin jotain käsityötä, mutta nyt oli. Mökillä vielä virkkasin ihan mielelläni, mutta sitten kotiin tultua alkoi tökkiä. Virkkasin välillä väärinkin ja jouduin purkamaan. Mutta päätin, että tämä tehdään ensin valmiiksi ennen muita töitä. Kovana olin enkä tarttunut esim. keskeneräiseen sukankutimeen vaan tähän. Myönnän kyllä, että sukka houkutteli tosi paljon.

Heti höyryttämisen jälkeen nakkasin sen tuonne apilikkoon kuvattavaksi. Vuori on vielä tekemättä, se jää huomiseen, ainakin. Mutta kylläpä oli mukava kutoa sukkaa muutama kerros, kun tämän sain tähän pisteeseen asti. ;)


Kuten vakikävijät tunnistanevat, on tämä laukku tehty samalla mallilla kuin ne kolme aikaisemmin tänä kesänä tekemääni. Niitä voit tutkia vaikkapa klikkaamalla Tunnisteista Laukun kohdalta. Panen tästä laukusta tänne tarkempia tietoja sitten, kunhan saan sen täysin valmiiksi.



Säästäkin muutama sananen. Ihanan lämmintä, asteita +22 vaikka on pilvistä. Kevyt tuulenhenki väliin puhaltelee, silti ilma tuntuu kovin kostealta. Ihanaa, nautin tästä!

Kesään päästiin

Arkeen on palattu ja kesä saatu ainakin joksikin aikaa, mutta toivotaan sitä riittävän niin pitkään, että ehdimme kaikki nauttia siitä kyllin. Meidän juhannusvieraat lähtivät tänään, joten omalla väellä tässä taas elellään. Kiitokset mukavasta juhannuksesta ystävillemme! Marleenan saattelin pohjoisen junalle iltapäivällä, kun hänen mies jäi vielä Oulun seudulle työasioiden takia. Ennen junan lähtöä vähän shoppailtiinkin, mutta eipä mainittavaa löytynyt. Mainittakoon, ettei lankakaupoissa edes käyty.

Nyt voin sitten paljastaa jo pari viikkoa sitten valmistuneen työn, josta olen ollut täällä vaiti tähän saakka. Se oli nimittäin synttärilahja Marleenalle ja kun luovutin sen nyt juhannuksena, niin se ei enää ole salaisuus. Samanlaisen virkatun laukun tein hänellekin kuin itselle ja tyttärelleni.

Tässä laukku Marleenan olalla juhannuspäivän puistoretkellämme. Malliahan on katsottu hänen vanhasta puhkikäytetystä laukusta. Täällä on kuva vanhasta laukusta. Lanka oli taas Novitan Tenneseetä ja sitä kului 230 g tähän läpälliseen versioon. Ristikkäisin pylväin virkkasin n:o 2 koukulla paitsi läpän ja hihnan kiintein silmukoin.

Nojatuolissani kaksi laukkua odottamassa shoppailukierrokselle lähtöä. Minun sininen laukkuni on hieman pienempi kuin Marleenan rusehtava, mutta oleellista eroa ei ole.

Molemmissa vuoritus samanlainen, Marleenan laukussa vuori päällisen värinen. Laukun sisällä on esim. kännykkää varten yksi tasku, jossa kuminauhakiristys suulla. Tämä on se sama kuva, joka on vilahtanut täällä jo oman laukkuni esittelyssä.

Marleena oli oikein tyytyväinen saadessaan laukun, kun hän oli itse aikonut tehdä itselleen uuden sen risan tilalle. Oli jo hankkinut lankaakin laukkuprojektiin, mutta onneksi väri on eri. Joten, jos päättää tehdä itsekin laukun, niin ei tule sentään samanväriset.

Iltapäivällä jo istuskelin terassilla nauttimassa ihanasta, kaivatusta auringosta *varjossa +21* ja kutomassa sitä prinsessan mekkoa, josta eilen jo mainitsin ja näytin lankaakin. Enköhän minä saa sen jo tänään valmiiksikin, joten piakkoin saanen sen tänne näytille. Blogeissa en ole juuri ehtinyt käydä enkä varsinkaan kirjoittaa kommentteja, mutta enköhän minä lähipäivinä ehdi siihenkin touhuun.

Kesälaukkuni valmis

Lankapirtissä siirryttiin tänään uudelle kymmentuhannelle, nimittäin bongasin itse kävijälaskurissa lukeman 40002. Laskurihan on ollut käytössä helmikuun 2008 puolivälin tienoilta saakka. Enpä arvannut blogia perustaessani ja kävijälaskuria asentaessani, että näin monia käyntejä blogiini tehdään. Mutta onnellinen siitä olen, ehkä olen pienten vaatimattomien töitteni esittelylllä ja muilla jaaritteluilla saanut joitakin ihmisiä viihtymään sivullani.



Vaikka bloggaaminen jo sinänsä on mukavaa, mutta kävijälaskurin osoittamat vierailut ja varsinkin jätetyt kommentit tekevät tämän moninverroin mukavammaksi. Ihminenhän on sosiaalinen eläin ja kaipaa yhteyttä lajitovereihin myös täällä Blogistaniassa! Siispä nyt on kiitoksen aika: Kiitän jokaista kävijää ja jokaista kommentoijaa siitä ilosta, jonka vierailusi täällä Lankapirtissä on tuottanut! Toivottavasti viihdyt täällä jatkossakin!
Nyt ei juhlita tätä lukemaa mitenkään erityisesti, mutta palataanpa asiaan, kunhan lukema alkaa olla 44444. Silloin lupaan järjestää jotain. :)

Nyt sain lopullisesti valmiiksi tämän oman kesälaukkuni, kun tytär ommella surautti minulle siihen vuorin. Tämähän on toinen tällä samalla mallilla virkkaamani laukku, edellinen löytyy täältä ja siellä on sekin mallina toiminut vanha risa laukku.

Olkalaukku, jonka mitat ovat noin 25 x 29 cm ja on siis hiukan pienempi kuin se edellinen laukku. Lanka on tässäkin Novitan Tenneseetä, jota kului aika tarkoin 200 g, kun 2 mm:n koukulla virkkasin. Kaikissa kolmessa kuvassa näyttää laukku eri väriseltä, lähinnä oikeaa se on tuossa alimmassa kuvassa.

Halusin tähän omaan laukkuuni jonkunlaisen sulkusysteemin ja pitkään asiaa harkittuani tein tuollaisen kielekkeen, joka vain pujotetaan pienen nauhan alle. Jos tuhdimpi kiinnitys on tarpeen, ompelen vaikka kielekkeen alle ison nepparin.

Sisältä laukkuni näyttää tällaiselta. Yksi pieni sivutasku, jonka suussa kuminauha kiristys, vaikkapa kännykkää varten. Vaikka laukku on aika pieni, mahtuu siihen mukaan välttämätön. Kuvassa olevien puhelimen, lompakon ja aurinkolasien lisäksi mahtuu vielä jotain muutakin pientä kuten pieni neule- tai virkkaustyö.

Alkukesän herkkuihin meillä kuten monessa muussakin perheessä kuuluu raparperi esimerkiksi kiisselinä tai piirakkana. Eilen herkuteltiin raparperi-mansikkakiisselillä ja kun siitä jäi yksi paksu varsi yli, niin tein tänään piirakan.

Tosin raparperiä oli sen verran vähän, että panin hiukan omenaa lisäksi. Tein raparperi- ja omenaosiot, jotka kyllä erottuu kuvassa. Kuvassa piirakan reunus näyttää kovin tummalta, melkein palaneelta, mutta sitä se ei ole. Vain kunnolla paistunut! ;) Hyvää oli ainakin tuo rapaeriosa, jota jo maistelinkin.

Tämän piirakan pohjaresepti on minulle uusi tuttavuus tältä keväältä ja siinä mielessä mukava, että siihen ei tule ollenkaan rasvaa. Ihan totta se on! Ja silti pohja on ihan mukava ja sopii monenlaisille piirakoille. Olen tehnyt yhden suolaisen ja kolme neljä makeaa eri täytteillä. Aluksi reuna on kovahko, mutta se pehmenee mukavaksi, kun piirakka on muutaman tunnin muovin alla. Ja kun näin tätä hehkutan, niin pitäähän se ohjekin antaa, jos joku innostuu kokeilemaan. On niin helppo tehdäkin, ettei helpompaa taida ollakaan.

Pohja:

1 prk maitorahkaa

1 kananmuna

4 dl vehnäjauh. (osa voi olla kauraleseitä tai sämpyläjauh. tms)

1 tl ruokasoodaa

0.5 dl sokeria

Täyte:

marjoja, omenia tms.

1 prk kermaviiliä

1 kananmuna

0.5-1 dl sokeria

1-2 tl van. sok. (ja muita mausteita täytteen ja maun mukaan)

Pohjan aineet sekoitetaan keskenään ja taikina levitetään voideltuun piirasvuokaan. Päälle marjat ja sitten muna-kermaviiliseos. Pasitetaan 175-200 asteessa 30-40 min.

Suolaista piirakkaa tehtäessä luonnollisesti jätetään sokerit pois ja pohjataikinaan voi lisätä hiukan suolaa. Itse tein parsakaalipiirakan, jossa oli myös sipulia.

Blogiystäväni Tupunan kakkujutun opastamana löysin Kyökkipiika Katin sivulta Citruksen kommentin, jonka pohjalta tätä ohjetta lähdin kehittelemään mieleisekseni. Ja tähän siis päädyin, aika vähillä kokeiluilla. Tätä tullaan meillä syömään varmaan jatkossa useina eri versioina.

Viikonlopuksi on luvassa pieni matka, jonka aikana en tule tänne päivittämään mutta saatanpa poiketa blogikierrokselle sopivassa välissä. Siksi toivotankin jo tässä vaiheessa kaikille vierailleni ihanaa kesäistä viikonloppua!