Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valmiit 2013. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valmiit 2013. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Viime vuoden viimeiset


Vuosi vaihtui taas kerran. Hurjan monta uutta vuotta olenkin vastaanottanut. Ehkä siitä johtuu, etten enää kamalasti jaksa innostua juhlimaan sitä.  Meillä ei olekaan enää pitkään aikaan mitään juhlia pidetty, ei valettu tinoja, ei ammuttu raketteja...  Ei nytkään.  Hiljaisesti vietimme iltaa, mies katsoi telkkaria ja minä pääasiassa lueskelin. Ja hyvin vuosi vaihtui.  


Tänään kuvasin viime vuoden viimeiset käsityöni, vaikka ei tänäänkään kunnon valoisaa päivää saatu kuvausta helpottamaan. Uutta lunta eilen sentään tuli sen verran, että se valaisee hiukan. Mutta nurmikolla heinien kärjet näkyvät lumen seasta.





Jo jouluaaton aattona valmistuivat nämä Fredrika-sukat kokoa 38.  Maksuton ohje löytyy Ravelrysta suomeksi ja englanniksi.  
Lankana minulla oli joulunpunaista 7veikkaa, menekki 105 g
Ohje on kirjoitettu pyöröpuikolla tehtäväksi, mutta taas tikutin sukkapuikoilla kuten ennenkin. Niiden vahvuus oli 3.5 mm.




Tykkään tehdä Fredrikoita, nämä ovat ainakin kolmannet Fredrikat ja tuskin jäävät viimeisiksi.  Näitä tehdessä ei pitkästy, kun joka kerroksella tulee palmikon kierto paitsi kärjessä.



Seuraavaksi valmistui eilen puolilta päivin tuplalapaset Toripolliisi-kuviolla.  Muistat ehkä, että minä kerroin taannoin täällä Toripolliisi-lapasten voittaneen Paikkakuntien lapaset -kilpilussa. Sittemmin ohje oli Suuri käsityökerho-lehdessä, josta minäkin ohjeen sain.  Heti lapasten kuvan nähtyäni tiesin, että sellaiset haluan tehdä.




Lehden ohjeesta otin vain kaavion ja muuten toteutin nämä oman tuplalapasohjeeni perusteella.  Uutena kokeilin lapasiin suoraa vartta resorin asemesta. Suoraan varteenkin sain kimmokkeen TiiQlta, joka esitteli Tassutellen-lapasensa täällä.  Häntä siis apinoin taas kerran, kiitos TiiQ!





Toripolliiseihin käytin Gjestalin grafiitin harmaata Siljaa ja HjerteGarnin luonnonvalkoista Mini Vital -lankaa, joiden yhteismenekki oli näihin M-koon lapasiin 95 g.
Puikot olivat alusta loppuun 2.5 mm:t, mutta alku ennen onteloneuleeseen siirymistä olisi kannattanut tehdä 3 mm:llä.
Silmukoita työssä 48, kaaviossa 24 (jätin ohjeen kaavion reunimmaiset silmukat pois) ja kämmenen puolelle tein vain "palikoita".




Tässä kuvassa värit lähinnä todellisia minun näytölläni. 

Suoran aloituksen tein näin: loin silmukat apulangalla ja neuloin valkoisella oikeaa 9 kerrosta, sitten harmaalla 1 krs oikein, 1 krs nurin ja 10 krs:ta oikein.  Purin apulangan pois ja poimin valkoiset silmukat yhdistäen ne harmaiden kanssa ja jatkoin onteloneuleena.


Saman tien, kun sain toripolliist valmiiksi, jatkoin kesken jääneitä sukkia.  Ne olin aloittanut jo ennen lapasia, mutta lanka loppui kesken ja jäivät siis odottamaan kauppareissua.  Kyseessä oli onneksi vain Nalle-lanka ja sitähän saa meidän ruokakaupastakin.




Eilen iltapäivällä valmistuivat nämä neljännet Fischernetze-sukkani kokoa 39. Ilmaisohje löytyy täältä. Kantapää tavallinen vahvistettu ja kärjessä sädekavennus.
Silmukoita ohjeen mukaiset 64, jotka  hiljalleen vähensin jalkaterän 56. silmukkaan.
Lanka on siis Nallea ja sen menekki oli 105 g.
Puikot 3 mm:n sukkikset.



Nämä sukat menevät lahjaksi entiselle työkaverilleni ja ystävälleni. Olen vuosia sitten  -jo ennen blogiaikaani-  tehnyt hänelle sukat, joista hän hiljattain kertoi tykänneensä kovasti ja käyttäneensä niitä niin paljon, että sukat oli teritetty jo kertaalleen ja parsittu niitä uusiakin teriä moneen kertaan.  Niinpä päätin tehdä hänelle uudet sukat, kun synttäripäiväkin on alkuvuodesta. Muistaakseni ne entiset sukat ovat Nallea, mallista ei kyllä ole minkäänlaista muistikuvaa, mutta ehkä nämä "kalaverkot" kelpaavat.



Hyvää jatkoa nyt alkaneelle vuodelle!



lauantai 21. joulukuuta 2013

Salaisuus paljastuu


Nyt paljastan sen salaisuuden, josta mainitsin täällä marraskuun raportissani. 



Nimittäin nämä tennarit. Sain hetki sitten viestin, että ne ovat päässet jo miniämme jalkoja lämmittämään eikä asiaa tarvitse enää salata.  Poikamme oli jossakin netissä nähnyt kuvia virkatuista tennareista  -vai olivatkohan ne neulotut-  ja kyseli, osaisinko tehdä sellaiset. Poika halusi antaa vaimolleen sellaiset lahjaksi. Lupasin yrittää ja muutamien vaihtoehtojen tsekkaamisen jälkeen päädyttiin virkattuihin tennareihin.



Harakan ohjetta mukaillen näitä väsäsin, mutta monessa kohdassa poikkesin ohjeesta. Nyt en enää kyllä tarkemmin muista, miten ja missä kohtaa tein oman pääni mukaan. Harmi, kun ei tullut kirjattua ohjetta muistiin itselle. Näiden valmistuttua löysin toisen ohjeen, jossa oli osin samoja oivalluksia kuin itse olin tehnyt näitä tennareita tehdessäni. Tulen varmaan käyttämään sitä ohjetta, jos virkkaan vielä tennareita.  Lankana käytin 7veikkaa kaksinkertaisena, menekki 185 g,  ja koukku taisi olla 3.5 mm:nen.
       

Miniän jalka on koko 36-37, joten minulla on aina hiukan arvuuttelussa, sattuuko hänelle tarkoituista sukista tarpeeksi pienet. Onneksi olen joskus ottanut valokopion hänen sukistaan, niin niihin voin aina verrata. Ja niin tein nytkin ja ovat kuulemma "kuin hänelle tehdyt"!  :D



perjantai 20. joulukuuta 2013

Taas raitasukkia


Sukkia täällä vain tikutellaan!  Taas on valmistunut kahdet ja heti panin seuraavat puikoille. Mutta eilen kävin ostamassa yhteen lapasmalliin sopivaa lankaa, kun minulta ei sopivaa vahvuutta ja väriä löytynyt varastoistani, joten taidanpa seuraavaksi vaihtaa lapasiin.  

Sattuipa muuten ollessani Lankamaailmassa sitä lapaslankaa ostamassa, että blogituttu tunnisti minut. Tai ei kai se mikään ihme ollut, kun ollaan ainakin kerran tavattu messuilla, vuonna 2010.  Johan minut tuntee aina, jos kerran näkee!  :D  No oikeastaan minäkin tunnistin hänet, mutta en ollut aivan varma enkä yht'äkkiä tietenkään muistanut hänen nimeään. Mutta hänpä muisti ja kysäisi, oletko Matleena. Hän oli Pilvikirsikka!  Mukava oli tavata vaikka vain hetkisen verran. :)




Mutta tässä ne valmistuneet sukat.

Innostuin käyttämään "raitakonetta", kun sen taas pitkästä aikaa muistin ja löysin. Ja sen avulla raidoittuivat nämä eräälle avioparille menevät sukat.  Toimeksianto oli: miehen siniset sukat kokoa 42 ja vartta 30 cm ja naisen sukat kokoa 38, vartta 20 cm ja minkä väriset vaan käy, lankana molemmissa 7veikka. Tällaiset sitten syntyi, toivottavasti miellyttävät. Matkaavat vasta tammikuussa saajilleen.





Malli oma perussukat raidallisina koko 42, varsi 30 cm ennen kantalappua
Lanka sinistä, siniharmaata ja mustaa 7veikkaa, langanmenekki yhteensä 165 g
Silmukoita 56, joita tikutin 3.5 mm:n sukkiksilla




Malli oma perussukat raidallisina koko 38, varsi 20 cm ennen kantalappua
Lanka grafiitin harmaa, ruskehtava, luonnonvalkoinen ja musta 7veikka, menekki yhteensä 135 g
Silmukoita 52 ja puikot 3.5 mm:t sukkikset

Ja raidoituksen minulle suunnitteli toiveideni mukaan raitakone Random Stripe Generator.


Pari päivää sitten valittelin, että ei ole lunta vaan maa melkein mustana.  No, nyt sitä sitten tuli ainakin 10 cm! Mutta on märkää ja loskaista ja räystäiltä tippuu vesi. Vieläkin siis epävarmaa, saadaanko valkea joulu.  Siitä huolimatta vietetään kiva viikonloppu ihan leppoisissa merkeissä eikä stressata itseämme joululla. Se tulee vähemmälläkin hössötyksellä.  :)  Siis hyvää viikonloppua ja neljättä adventtisunnuntaita!




lauantai 14. joulukuuta 2013

Jämälangoista


Muutama päivä sitten näin kivan näköisen tuubihuivin täällä Marian blogissa Toisella puolen lahden. Heti ajattelin, että tuollainen pitää minunkin tehdä joskus. Mutta se joskus tulikin aika pian, sillä tuo huivi-idea ei jättänyt minua rauhaan. Niinpä saatuani edellä esittelemäni sukat valmiiksi, palasin katsomaan tarkemmin Marian huiveja ja nyt voin esitellä oman versioni.



 Malli Marian tuubihuivi ohjetta mukaillen jämälangoista kooltaan n. 28 cm x 128 cm
Sekalaisia jämälankoja yhteensä 125 g
Silmukoita 153, joita tikutin 6 mm:n pyöröillä


Aloitin työn keräämällä korillisen keskivahvuisia jämälankoja, joiden värit sointuvat keskenään edes joten kuten. Mukaan tuli isohko kerä ihanaa punertavan sävyistä Noroa, josta olen joskus muinoin ennen blogiaikaani tehnyt itselleni myssyn. Siitä päätin tehdä aloituksen ja lopetuksen, mutta muuten en värejä etukäteen suunnitellut vaan aloin työhön. Ajattelin, että kyllä työ taas neuvoo tekijäänsä.



   Huivin alkuun ja loppuun tein käpertymisen estämiseksi kolme kerrosta helmineuletta, siksi tuollainen silmukkamäärä.  Välikerrokset oikeaa neulosta paitsi muutama nurja kerros väliin elävöittämään pintaa. Saman tekevät myös nuo pörrölangat, joita kudoin kerroksen tai kaksi sinne tänne.  

Työ sujui nopsaan paksuilla puikoilla ja oli mukavaa.  Yleensähän sellainen työ on mukavaa, kun voi toteuttaa itseään vaikka näin kutomalla erilaisia ja erivärisiä lankoja ilman ennakkosuunnitelmaa, ihan sen mukaan, mikä kerä kulloinkin näyttää "haluavan" mukaan työhön.  En kyllä tiedä, onko tämä huivi kaunis, mutta eipä ainakaan aivan samanlaista tule vastaan kenenkään kaulassa.



Kuvasin huivia n. -12. asteessa terassilla ilman päällysvaatteita ja hiukan ehti alkaa jo vilustamaan. Niinpä sisälle tultuani huomasin pukea huivin hartioitani lämmittämään ja voin todeta, että näinkin tätä voi käyttää. Ja saattaapa olla, että näin tätä tulen käyttämään, jos tämä itselle jää. Vierastan nimittäin itselläni tuubihuivia, vaikka ne toisten yllä näyttävät mukavilta.  Idean jatkokehittelyäkin olen tehnyt mielessäni, nimittäin keepinkin voisi tehdä jämälangoista kuten tämän huivin.


Hyvää lauantai-iltaa ja 3. adventtisunnuntaita!




torstai 12. joulukuuta 2013

Mielikuvituksetontako



Olipas vaikea sana tuo otsikon mielikuvituksetontako.  Piti melkein tavata, että sain sen oikein. Ja liekö sittenkään oikein. Minä sain aikoinaan koulussa sellaisen opetuksen, että vieläkin pyrin kirjoittamaan mahdollisimman oikein kieliopillisesti.  Joskus olen ollut hyvinkin tarkka sen suhteen, mutta ikä on tehnyt tehtävänsä ja minusta on tullut armollisempi itselleni tässäkin asiassa. Ja toisaalta, en minä enää niin tarkoin muistakaan, miten Söpö-maikkamme opetti aikoinaan. Oulun murretta käytän kyllä puhuessani. Ja joskus s-postissakin, kun kirjoitan tietyille henkilöille, tutuille lapsuudesta alkaen.


Mutta se, miksi valitsin otsikoksi tuollaisen sanan vieläpä niin vaikeassa muodossa, johtuu alla olevista sukista.  Niissä ei ole tarvittu mielikuvitusta ainakaan mallin suunnittelussa, kun vanhan, tutun kaavan mukaan mentiin.



Perussukat kokoa 43-44 
Langat 7veikkaa, yhteismenekki 145 g
Silmukoita 56
Puikot 3.5 mm sukkikset


Nämä voisin panna mallisukiksi, jos tekisin ohjetta omista perussukistani. Jokaisellahan meillä taitaa olla oma tapamme, tehdä sukat. Näissä en tainnut poiketa missään kohdassa hyväksi havaitsemistani tavoista. Ensinnäkin teen lähes aina varren suuosan 2o, 2n -resoria, yleensä 8-10-12 kerrosta. Sitten jatkan varren ja jalkapöydän päällisen 3o, 1n -resorina.  Kantalapun teen vahvistettuna, reunoissa 2-3 s aina oikein. Näin saa kantalapun reunasta poimittavat silmukat näppärästi esille. Kantapään kavennukset samoin kuin kiilakavennukset ihan tavalliseen tapaan. Jalkapohjassa sileää koko pituuden. Kärkeen sädekavennus ja sukka on valmis.



Säätilasta sen verran, että jo toista päivää sataa vettä ja on lämpöasteita. Lumet siis sulavat ja päivä on ollut kovin harmaa.  Huomiseksi on luvattu taas pakastuvaa ja sitten kai jo taas lauhtuvaa.  Kovin on vaihtelevaa tämän alkutalven sää.



maanantai 9. joulukuuta 2013

Sukat takkatulen loisteessa


Itsenäisyyspäivä ja 2. adventtisunnuntai ovat jo takana päin ja jouluun on enää pari viikkoa. Kuluneen viikonlopun perheeni vietti "esijoulun" merkeissä, kun saimme poikammekin kotiin. Hän matkustaa varsinaiseksi jouluksi ulkomaille, niin vietimme nyt jouluisen viikonlopun jouluruokineen. 


 Tänään täällä on ollut kirpakka pakkaspäivä. Nyt iltaa kohden on pakkanen jopa hieman kiristynyt niin, että mittari näyttää jo -17 ja melkein puolikas kuu-ukon naama loistaa taivaalla.




Meillä on leivinuuni ja varaava takka, joita lämmitetään talvikautena säännöllisesti. Tänään oli takan vuoro.  Minun kutomistuolini on muuten aivan tuossa takan vieressä oikealla, siinä tarkenee viileämpänäkin päivänä hyvin. Ja siinä istuen olen tikuttanut nuokin alla  olevat sukat.




Sukat kokoa 39 äitini peruja olevalla mallineuleella
 Langat Nallea, yhteismenekki 90 g
Silmukoita 56 ja puikot 3 mm:t sukkikset




Mallineule muodostuu neljästä kerroksesta ja silmukkaluvun tulee olla jaollinen neljällä ja tehdään seuraavasti
1. ja 2. kerros: kokonaan oikein värillä A (kuvan sukissa violeti)
3. ja 4. krs: *3 oikein, nosta 1 s neulomatta* värillä B (kuvan sukissa pinkki) toista tähtien väliä.




Tämä mallineule muistui mieleeni, kun olen seurannut eri blogeissa ja varsinkin FB:n kässäryhmissä tämän talven sukkia. Niissä on näkynyt paljon tämän tapaisia nostetuin silmukoin tehostettuja raitaneuleita, mutta ei kai yhtään juuri tällaista tapaa. Äitini kuolemasta tulee muutaman päivän päästä kymmenen vuotta, joten voisin nimetä nämä vaikka hänen muistosukikseen. Tosin äiti taisi käyttää tätä mallineuletta lähinnä lapasiin.

Nämä sukat saivat alkunsa, kun edellisen postauksen lapasten vamistuttua. Päätin yrittää tuhota niistä jääneet langat sen sijaan, että veisin kerät lankalaatikkoon odottamaan jotain tulevaa ideaa. Täysin en tavoitteessani onnistunut, vaan molempia värejä jäi pienet kerät.




torstai 5. joulukuuta 2013

Kukkaiset lapaset


Sattuipa kohdalle vasta valmistunut henkilö, jolle halusin jotain pientä onnittelua laittaa. Kukathan sopivat aina onnitteluun, mutta jotain hiukan kestävämpää mietin. Niinpä muistui mieleeni ihailemani kukkalapaset Villapallon blogista. Kukat ja lapaset, eikös se ole ihan hyvä yhdistelmä. Ohje on kirjoneulelapasille, mutta soveltuu pienin muutoksin tuplalapasiinkin. Ja kun tiesin saajan ehkä hinkuavan tuplalapasia, niin semmoiset siis puikoille. Kaaviokin minulla oli valmiiksi printattuna, että pääsen pian tekemään, kun fiilis iskee.  


 Kukkakuvioiset tuplalapaset koko naisen S
Lanka Nallea, menekki yhteensä 80 g
Omalla tutulla ohjeellani tein, sehän löytyy täältä. 
Kukkakaavio täältä Villapallolta
 Puikot 2.5 ja 3 mm:t
Silmukoita resorissa 48 ja lapasosassa 41.




Värit ovat tummaa liilaa ja pinkkiä. Ne näkyvät kuvissa aika todellisina vaikka sähkövalon aikana kuvat napsin. 




Minulta on kyselty, kuinka kauan minulla menee aikaa tuplalapasten tekemiseen. Jotkut ovat myös ensimmäiset tuplalapaset tehtyään pitäneet työtä kovin hitaana. Kaiken uuden tekniikan oppiminenhan vie tietenkin aikansa ennen kuin siitä tulee rutiinia. Tuplalapasia tehdessä on huomioitava myös, että resorin jälkeen lapaset ovat kaksinkertaiset, mikä tietenkin lisää työtä ja siihen kuluvaa aikaa. Itse en ole pitänyt näitä kovin aikaavievinä tehdä, siksi päätin seurata, paljonko näiden lapasten tekoon menee aikaa. Merkkasin ylös paperille kutomiseen käyttämäni ajanjaksot ja ynnäsin lopuksi.  Tulokseksi sain n. 9½ tuntia.  Joku muutaman minuutin jakso on saattanut jäädä merkkaamatta, mutta uskon tuon olevan aika lähellä totuutta. Onko se paljon?  Minusta tuntuu, että se on ihan kohtuulinen aika.



Hyvää itsenäistyyspäivää kaikille Lankapirttiin poikenneille!




keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Kissasukat


Minä en ole erityisesti kissaihminen, mutta söpöjähän kissat ovat, varsinkin neuleissa. ;)  Lapasiin niitä olen jo aiemmin syksyllä tehnyt ja nyt sain tehtyä kissasukatkin. Niitä olenkin suunnitellut koko syksyn, mutta aina joku muu työ on rynninyt edelle.



 Perussukat kissakuviolla somistettuna
Koko 38
Langat Nallea, kolmea väriä yhteensä 85 g
Silmukoita 56, joita tikuttelin 2½ ja 3 mm:n sukkiksilla
Kissakaavion löysin jostakin Googlesta, mutta nyt en sitä enää löytänyt, että olisin saanut lisättyä  linkin tähän



Kissat näyttävät jotensakin apaattisilta, kun suupielet roikkuvat alas päin. Toiseen suuntaan tehtyinä (siis varpaista aloitettuina) olisivat varmaan pirteämmän näköiset, mutta enpä huomannut sukkia aloittaessani ottaa tätä huomioon. 




lauantai 30. marraskuuta 2013

Aallokko-myssy


Vaikka syksy on ollut tavallista lämpimämpi, ovat koleat ilmat pakottaneet minutkin kaivelemaan myssyvärastoja pään lämmittämiseksi.  Ja jotenkin vain hyppäsi terve saada kohennusta siniseen kostyymiini. Eilen kutaisin uuden myssyn, tosin samasta langasta kuin edellinenkin.




 Malli on perusmyssy, jossa neulemalli on saatu täältä Naisen neulemyssystä.  
Langat Ulrika (100% villa)  ja Novitan Puro Aallokko, joiden menekki yhteensä 65 g 
Silmukoita 96, puikot 4 mm pyörö (50cm) ja sukkikset.


Mallihan on vanha tuttu, jolla olen tehnyt useita myssyjä, mutta sinisenä en ole mallia aiemmin tehnytkään. Minulla on muutama Puro-kerä jemmassa ja siellä oli pari kerää Aallokkoakin, joten  toinen niistä muutti muotoaan Ulrikan kanssa.




 Päälaen kavennukset taas tutuun tapaani kahdeksassa sektorissa.




Se, miksi valitsin siniset sävyt tähän myssyyn, määräytyi aikaisemmasta setistäni. Sen väreihin olin tyytyväinen, mutta kaipasin erilaista myssyä. Johtui kai siitä, että viime talvena totesin tämän myssymallin niin hyväksi, että tuo entinen ei miellyttänyt enää. Huivi on aivan kelvollinen edelleen.




torstai 28. marraskuuta 2013

Raitaa säärystimiin


Pikaa pikaa valmistui säärystimet, vaikka ei niillä kiire ollut. Toimituspäivä on vasta viikon päästä.  Nimittäin itsenäisyyspäiväksi lupasin nämä valmiiksi, mutta sopivasti edellinen työ valmistui ja niinpä nämä hyppäsivät saman tien puikoille.





Miniä toivoi uusia säärystimiä, jotka olisivat "valkosta harmaata ja mustaa sikin sokin sekasin raitoina".  Lisäksi saisivat olla 15 cm pidemmät kuin edelliset ja yhtä paksua lankaa.  Mieluusti otin tilauksen vastaan ja aloin pähkäillä miten nuo värit panisin sikin sokin sekaisin raitoina. Sittenpä muistui mieleeni, että olen joskus vuosia sitten käyttänyt netistä löytyvää "raitakonetta" apuna raidoittamisen suunnitteluun. Mutta mistä sen löytäisin, kun en enää muistanut ollenkaan sen nimeä. Aluksi kokeilin kaikilla keksimilläni hakusanoilla Googlesta, tuloksetta.  Sitten keksin huhuilla FB:n Voihan villasukka! -ryhmässä apuja ja uskokaa tai älkää, mutta kolmen minuutin kuluttua sain juuri oikean sivun osoitteen kommenttina huhuiluuni.  :)




Malli raitasäärystimet omasta päästä, raidoitus tosin tämän raitageneraattorin avulla.
Lanka mustaa, tummanharmaata ja luonnonvalkoista7veikkaa, joiden yhteismenekki oli 150 g
Silmukoita 52, joita tikutin 3½mm:n sukkiksilla
Resoria kokonaan,  2o, 2n alussa sekä lopussa 6 cm ja raitaosassa (92kerrosta) 3o, 1n
Korkeutta säärystimillä 46 cm.

Nyt vaan jännään, miellyttääkö malli miniäämme ja tuliko säärystimistä sopivan kokoiset.  Mutta pianhan tällaisia tekee, jos on tarvetta muuttaa jotain. 



Tässä värit erottuvat paremmin kuin tuossa edellisessä kuvassa.


Seuraavaksi sitten  itselle jotain. Sekin jotain on jo puikoilla ja edennyt hyvää vauhtia.



keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Angry Birds täälläkin


Noita vihaisia lintuja lentelee aika usein ja monessakin paikassa, mutta meillä niitä ei ole näkynyt ennen kuin nyt. Tosin pitkään olen ihaillut Villapallon söpöjä lintusukkia. Ja monen olen nähnyt niitä sukkia tehneen ja kaikki ne ovat minulle kuiskutelleet kutsuvasti. Niinpä panin toimeksi, kun kuulin erään tyttösen ilahtuvan kovasti sellaisista sukista.



Malli Villapallon Angry Birds -sukat, joiden ohje löytyy täältä. 
Koko 36-37.
Langat Novitan Nallen jämiä, joiden menekki oli yhteensä 60 g.        
Silmukoita 52, joita tikutin 2½ ja 3 mm:n sukkiksilla.   

Sen verran muutin ohjetta, että lisäsin neljä silmukkaa ja sen seurauksena tein kahden silmukan "pilarit" lintujen väliin välttääkseni pitkiä langanjuoksuja nurjalla.



Toisen muutoksen tein vahingossa, nimittäin silmien valkoiset osat tehtäisiin ohjeen mukaan solmupistoilla, mutta minä tein ne silmukoita jäljentäen ja vasta sen jälkeen luin ohjeen. Näinhän sattuu aina silloin tällöin ainakin minulle, että ohje tulee luettua huonosti, kun on niin kiire päästä työhön käsiksi.  ;)



Punaisen langan riittävyys mietitytti jo alussa ja jännitys tiivistyi loppua kohden, mutta hyvin riitti. Kuva näyttää millainen pätkä jäi, mutta linnun nokkiin piti hakea toinen jämäkerä hiukan eri punaista.


Kummasti nuo kuvien värit vaihtelevat, vaikka samaan aikaan ne kuvasin ja samalla kameralla samoillaa säädöillä.  Ylimmässä kuvassa ne ovat lähinnä oikeat ainakin tämän näytön mukaan.




Tänään meillä oli todella upea aaamurusko, jonka minä yritin ikuistaa mutta huonolla menestyksellä. Kuvasta tuli vaisu, mutta kun kuvittelet tuon pinkin voimakaammaksi ja siihen lisäksi vahvaa oranssia, niin näet sen "sisäisillä silmilläsi".  Vaikka aamuruskoa(kin) ihailen, niin oppimani vanha sanonta "Illan rusko, päivän paiste, aamun rusko, päivän pasko" tulee mieleeni ja ei voi olla vaikuttamatta ihailuuni hieman negatiivisesti. Sanonta pitää nimittäin aika usein paikkansa. Mutta tässä vaiheessa päivä näyttää upealta, mittari näyttää nollaa.




maanantai 25. marraskuuta 2013

Kaisan päivänä


Ensinnäkin toivotan hyvää nimipäivää kaikille Kaisoille ja kaikille muillekin tänään nimppariaan viettäville!  Teitä onkin monta sankaria, yhtenä joukossa mukana tyttäremme.  


Nimipäiväkahvit joimme jo eilen, kun tytär oli käymässä. Lahjaksi hän sai ompelemani käsityöpussin. Tyttäremmehän opiskelee ja kuljettaa luennoilla mukana neuletta muovipussissa. Niinpä keksin tehdä hänelle samanlaisen käsityöpussin kuin itselläni on ja jonka olen havainnut käytössä hyväksi. 




Pussi on sopivan kokoinen ranteessa roikotettavaksi ja siitä lanka juoksee mukavasti.  Siihen mahtuu esim. kahden Nalle-kerän lisäksi useita pieniä tarvikkeita kuten sakset ja neulakotelo.


Pussi on kaksinkertainen ja lisäksi sisäosan nurjalle puolelle silitin kovikekankaan antamaan lisää ryhtiä pussille. Tämä pussi on muistaakseni neljäs tekemäni "ranneroikotin". Kaikki olen tehnyt samalla periaatteella, mutta pientä tuotekehittelyä on tapahtunut kokemuksen karttuessa. Kuvat edellisistä löytyvät täältä, täältä ja täältä, jos jotakuta kiinnostaa nähdä ne.




Pussin toiseen sivuun tein lenksun, jossa voi roikottaa rullamittaa. Se on osottautunut käteväksi. Aluksi itse säilytin mittaa pussin sisällä olevassa taskussa, josta se piti aina kaivella ja panna takaisin sinne. Sitten hoksasin tehdä lenksun pussin kylkeen ja mittanauhan käyttö helpottui huomattavasti.  Pussissa on kaksi taskua, joista pienempi ulkopuolella.




Isompi tasku on sisäpuolella.  Jäi harkintaan, laitetaanko tuohon neppari tai joku muu kiinnityssysteemi.

Kangaspala löytyi ompelutarvikekaapistamme eikä minulla ole harmainta aavistusta, milloin ja mihin tarkoitukseen se on meille tullut. Napakkaa puuvillaa käteni arveli sen olevan.  Kangas meni melkein kokonaan tähän pussiin, ehkä pienen toilettilaukun tai vastaavan siitä lopusta saisi. 


En minä muutenkaan aivan ilman käsitöitä ole ollut ja jotain muutakin olen valmiiksi saanut, mutta palaamme niihin myöhemmin, ne ovat sellaisia salaisuusjuttuja. ;)


Lopuksi haluan vielä hehkuttaa, kuinka upeat talvimaisemat täällä jo on!


Parina yönä on ollut pakkasta muutamia asteita ja satanut luntakin.  Näyttää ja tuntuu jo ihan talvelta, kävihän mieheni jo eilen hiihtämässä tämän talven ensi kerran, eikä millään säilötystä lumesta tehdylla ladulla vaan latupohjalle sataneen luonnon lumen päällä. Minä puolestani olen vain ihaillut kauniita talvinäkymiä.


Hyvää alkanutta viikkoa kaikille pirtissä poikkeaville!



perjantai 15. marraskuuta 2013

Pipoja kaksin kappalein

Täällä on valmistunut pari myssyä aivan suunnittelematta!  :D  Siis tarkoitan, ettei ollut tarvetta eikä etukäteissuunnitelmaa niiden teosta, ne vaan hyppäsivät tuolta takavasemmalta aivan varoittamatta. Minullehan käy joskus niin, oikeastaan aika useinkin.  Vakikävijätkin ovat sen ehkä huomanneet.


Ensin oli asialla tämä pipo. FB:ssa kanssani samassa kässäryhmässä oleva Tiina (ei blogia) otti yhteyttä ja kertoi olevansa tekemässä ensimmäistä neuleohjettaan ja pyysi minua tarkistamaan, onko se ymmärrettävä.  Ohje vaikutti hyvältä, ihan julkaisukelpoiselta jo sellaisenaan, mutta minäpä halusin koeneuloakin sen. Siispä kauppareissulla lähti mukaani kerä ohjeen lankaa ja tässä näette tuloksen.


Malli Käännettävä Hilepipo, jonka ilmaisohje Ravelryssa. Pitäisi olla käytettävissä ilman kirjautumistakin.
Koko n. 56 senttiseen päähän
Lanka Novitan Hile väri Roosa, jonka menekki 80 g
Puikot 5mm:t



Ihan ohjeen mukaan tein paitsi korkeutta tuli huomaamattani 1 cm enempi enkä alkanut purkamaan. Korkeus on sopiva minun päähäni nutturan päälle, mutta liikaa pienipäiselle Siskolleni (=mallipää).



Pipo on todella nimensä mukaan käännettävä, sillä sekä oikea että nurja puoli ovat kivan näköisiä, kuten kuvakin todistanee. Minä muuten pidän enemmän tuosta oikealla olevasta nurjasta puolesta. Päättelykin onnistui niin, että pipon voi panna päähänsä kummin päin vaan. Vasemman puoleisessa kuvassa päättely näkyy, jos osaa katsoa.


Pipo on yksinkertaisuudessaan hyvä malli ja helppo tehdä. Taidan tehdä itsellekin, kunhan löydän sopivan langan. Mikään Hileen väreistä ei ole minun omani, joten pitää etsiä vastaava lanka, jossa on sopivampia värejä. Uskon myös, että ohje on sopiva hiukan muunneltuna myös ohuemmalle langalle esimerkiski sytomyssyksi.

Kiitos Tiinalle luottamuksesta ja hyvästä mallista! Oli mukava olla avuksi.


Seuraavaksi hyppäsi puikoilleni kaukaa takavasemmalta toinen pipomalli, joka on ollut tehtävien listallani jo vuosia ja vaipunut oikeastaan jo unohduksiinkin. Muistutuksen siitä sain, kun Pirena esitteli pari sytomyssyä täällä.



Malli Lina, jonka ohje löytyy täältä blogista, joka näyttää vaipuneen hiljaiseloon, mutta ohje on siellä edelleen.
Koko n. 56 cm:n päähän
Silmukkamäärä 100 ohjeesta poiketen
Lanka on luullakseni teeteen Kamenaa, jota ostin pari vuotta sitten itselleni myssylangaksi, mutta silloinen suunnitelma jäi toteuttamatta.
Langan menekki 50 g
Puikot 4 mm:t

Silmukkamäärän muutosta ja kavennusosassa sumplimista lukuunottamatta tein tämänkin ohjeen mukaan. Kavennusosaan en ole tyytyväinen, mielestäni sitä kannattaisi hiukan tarkistaa. Mielestäni liian monet välikerrokset tekevät pienen hiipan päälaelle. Vai ymmärsinkö minä ohjeen väärin.  Muuten malli on kiva ja käyttökelpoinen vaikkapa sytomyssyksi jostain sopivasta langasta.


Jokohan minulle nyt "maistuisi" virkkaustyö, jonka aloitin aamulla. Siihen kun ei ole kunnon ohjetta ja pitää pähkäillä, niin piti ottaa aikalisä ja tehdä tämä postaus. :D


Hyvää viikonloppua kaikille!

tiistai 12. marraskuuta 2013

Sukat ja säärystimet

Minulla on taas kaksi työtä esittelyssä. Molemmat pääsevät jalkoja lämmittämään, oikeastaan toiset ovat jo parhaillaankin lämmittämässä omia jalkojani, mutta ne toiset ovat vasta matkalla saajalleen.




Ensin valmistuivat sukat rikotulla helmineuleella (Broken Seed Stitch). Resori 1o, 1n, tiimalasikantapää ja kärjessä sädekavennus. Kooltaan sukat ovat 38 ja ne tikutin punaisesta ja harmaankirjavasta Maijasta, yhteismenekki 85 g. Silmukoita oli resorissa 56, varressa 54 ja terässä 52. Vähennyksen tein siksi, kun tämä mallineule tekee työn leveämmäksi kuin sileä neule.  Puikot 3 mm:t sukkikset.

Nämä ovat tilaussukat, jotka menevät paljon sukkia tekevälle henkilölle, jollla ei tilaajan mukaan ole itsellään yksiäkään villasukkia.  


 
 Tässä lähikuvaa neuleesta, jonka ohje löytyy mm. täältä.  Tällä mallineuleella tehtyjä sukkia ja lapasia näkee paljon eri blogeissa ja FB:n kässäryhmissä, voisi sanoa, että kilpailee "Kuplien" kanssa suosituimmuudesta.


Seuraava mallineule eli suosionsa huippuaikaa muutamia vuosia sitten. Itse sain ohjeen eräältä ystävältäni muistaakseni jo ennen blogiaikaani ja olen mutamat sukat sillä tehnyt, oikeastaan aika monetkin.


Mutta nyt se pääsi säärystimiin, jotka tein itselle. Langat tumman punaista 7veikkaa ja sinistä Pirkanmaan Kotityö OY:n  Pirkkalanka (vahvempi). Langankulutus yhteensä 160 g. Puikot 3 mm:t sukkikset ja silmukoita 64.  

Kirjaanpa mallineuleen tähän, kun sitä on kovin usein minulta kysytty.
Mallineuleessa 12 kerrosta ja silmukkaluku jaollinen 8:lla. 
1. krs *7 o, 1 n*   (*-*toistuen koko kerroksen)
2. krs  *5 o, 3 n*
3. krs  *3 o, 5 n*
4. krs  *1 o, 7 n*
5. ja 6. krs  nurin molemmat kerrokset
7. krs *7 n, 1 o*
8. krs 5 n, 3 o*
9. krs  *3 n, 5 o*
10. krs  *1 n, 7 o*
11. ja 12. krs  oikein molemmat kerrokset.




Hyvin säärystimeet lämmittävät sääriäni, joita ajoittain särkee kovastikin. Silloin lämpö tuntuu mukavalta. Korkeuttakin näissä on reilusti, että voi vetää polven yläpuolellekin.


Onpa tänään taas niin harmaa päivä, ettei meinannut valoa riittää kuvaamiseen. Sisällä niinkin oli valoa, mutta se vääristi värit. Kuvista tuli aika sameita, mutta kai on parempi huonotkin kuvat kuin ei ollenkaan.