Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

lauantai 8. joulukuuta 2018

Romanssi-sukat ja säärystimet


Hupsista, näin pääsi käymään. Tänään nimittäin huomasin, että yksi marraskuinen postaus on jäänyt valmisteluissaan vaille loppusilausta ja siis julkaisematta. Kuukausiraportissa olen kyllä maininnut kyseiset työt, mutta siinähän en kerro tarkempia tietoja töistäni, joten korjaa tilanteen. Alla olevan tekstin olen kirjoittanut jo marraskuussa enkä sitä nyt muuta,


Pieniä töitä on taas valmistunut. Näiden kanssa ei ole ollut ongelmaa ohjeen tulkinnassa, mutta silti jouduin purkamaan sukista ekan, Siitä kun tuli liian iso, olisi riittänyt varmaan 41-numeroiseen jalkaan.


 28.11. kirjoneulesukat koko 36 Romanssi-sukkien ohjetta mukaillen.
Langat 7veljestä, menekki yhteensä 75 g
Ohjen mukainen silmukkamäärä, joita tikutin 3.5 mm:n sukkiksilla.

Ohje on ihan hyvä, mutta pieniin jalkoihin tuleviin sukkiin sitä piti soveltaa. Tein sen jättämällä jalkapöydän päälle tulevasta kaaviosta osan tekemättä ja sittenkin piti aloittaa kärkikavennukset kaavion toiseksi viimeisellä kerroksella.



Sain päkaupunkiseudulta viestin, että pieni Eeli-poika on alkanut heräilemään itkien jalkojen kasvukipuihin. Isosiskollaan on


 Perussäärystimet 3-vuotiaalle Eelille, neuleena tunturineulos, korkeus 25 cm
Langat Drops alpaca 52 g ja nyöreihin Novita Wool 6 g
Silmukoita 52, 3 mm:n sukkiksillamentiin.

Säärystimet ovat jo matkalla saajalleen, mutta vielä en ole kuullut Eelin kommenttia niistä. Toivottavasti hän saa näistä helpotusta kipuihinsa kuten isosiskonsa, jolla myös olen tehnyt kahdetkin säärystimet jalkakipuja helpottamaan.





torstai 6. joulukuuta 2018

Lumen kirkastama itsenäisyyspäivä


Tänään en esittele käsitöitä enkä puhu tätä mainintaa enempää niistä. Kerron sen sijaan ihanasta näystä, joka on tänään meitä ilahduttanut, nimittäin lumesta ja auringosta. Jo pari kolme päivää sitten saimme hiukan lunta maailmaa kirkastamaan ja yön aikana sitä oli tullut lisääkin.



 Tänään aurinkokin sitten ilmestyi pitkän, pitkän ajan jälkeen. Tässä kuvassa se on juuri laskemassa tuonne puiden taakse. Kohti aurinkoa käveli äsken perheemme hiihtäjä sukset olallaan, jo kolmatta kertaa näillä lumilla.


Kyllä luminen piha on kaunis, vaikka kaunis on kesäinenkin piha kukkineen. Mukavasti lumi kruunaa itsenäisyyspäivämme.


 Kiitollisena toivotan sinulle hyvää itsenäisyyspäivää!


lauantai 1. joulukuuta 2018

Juhlapäivä


Tänään meillä on ollut aihetta juhlaan, on nimittäin kulunut 50 vuotta häistämme. Kiitollisina yhteisistä vuosista jatkamme eteen päin.




Alla oleva Anna-Mari Kaskisen  runo puhuttelee minua niin paljon, että lahjoitin sen tänään miehelleni. Tunnen juuri noin.

Minä Sinua rakastan, tiedän sen.
Se ei ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä Sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne Sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.

Minä Sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.




perjantai 30. marraskuuta 2018

Raportit loka- ja marraskuulta


Vähänlaisesti on minulla valmistunut käsitöitä viimeisten kuukausien aikana, mutta jotain sentään. En siis ole istunut aivan kädet ristissä sylissä.

Katsotaanpa ensin lokakuussa valmistuneet:

2.10. kaksi patalappua, Jannea 113 g
11.10. kaksi patalappua, Jannea 112 g


11.10. tiskirätti pyöreä, Cotton soft 26 g
12.10. tiskirätti suorakaide, Hjertegarn Cotton n:o 8 31 g


4.10. kirjoneulesukat koko 37, Nallea ja Jannea 156 g
13.10. kirjoneulesukat koko 36, Nallea ja Jannea 107 g
19.10. karusellisukat koko 37-38, Opal 64 g 



26.10. hartiahuivi, kahta tuntematonta lankaa 88 g

Langanmenekki oli yhteensä vain 697 g. Uutta lankaa hankin lokakuussa 530 g.
Vuoden alusta lukien olen keventänyt lankavarastoani 3559 g.



Ja sitten marraskuun aikana valmistuneet käsityöt:



                                      2.11. karusellisukat koko 37,  Opal ja nimetön 60g
24.11. säärystimet 3-vuotiaalle, Drops alpaca 52 g + Novita Wool 6 g
28.11. kirjoneulesukat koko 36, 7veljestä 75 g


14.11. kintasvanttuut, Jannea 102 g




16.11. tiskirätti, Onion Hemp Cotton+Modal, 31 g


22.11. Grinda-huivi, Scheepjes Whirl 203 g

Langankulutukseni oli nyt vieläkin vähäisempi kuin edellisen kuun aikana, vain 529 g. Mutta lisää lankaa hankinkin puolestaan reilusti, peräti 3100 g ja siitä voinee päätellä, etten ole käsitöiden tekoa lopettamassa, en toki. Nuo reilut kolme kiloa uutta lankaa vaikuttavat lankakirjanpitooni niin, että kuluvan vuoden alusta lukien lankavarastoni on kevennyt vaivaiset 1517 g. Onneksi olen sentään miinusmerkkisessä luvussa, vaikka vieläkin on vara varaston pienetä.

Minulla tilttasi oma tietokone ja sen mukana meni hyvä kuvankäsittelyohjelma, jota ei ainakaan vielä ole saatu siirrettyä tälle koneelle. Olen nyt kuvien käsittelyssä kuin kynsille lyöty. Jos voisit vinkata minulle jonkun ilmaisen ja helpon kuvankäsittelyohjelman, olisin oikein tyytyväinen.


Hyvää alkavaa joulukuuta ja leppoisaa joulun odotusta!







maanantai 26. marraskuuta 2018

Grinda, lopultakin valmis


Muutamia päiviä sitten huokasin helpotuksesta, kun sain lopultakin valmiiksi työlään huivin. En arvannut reilu kuukausi sitten Oulun käsityömessuilla lankoja ostaessani, mihin souviin siinä itseni lykkäsin, mutta nyt se on ohi. Minähän ihastuin siellä messuilla Riikka-Piikkan esittelemään ihanaan Grinda-huiviin, suorastaan hullannuin niin, että pian langat löytyivät kassistani. Minä, joka yleensä harkitsen tarkoin, mitä hankin. Ohje löytyy netistä, minua ohjeistettiin.


Niinpä voin nyt esitellä Grinda-huivini, leveys 160 cm ja korkeus 82 cm 
Lanka raitalanka Scheepjes Whirl (60 puuvillaa, 40% akryylia), väri n:o 855, menekki 203 g 
Virkkuukoukku 3.5 mm

Ohje löytyy netistä kahdestakin paikasta, maksuttomana täältä ja maksullisena Ravelrysta. Itse käytin tuota ensin mainittua linkkiä, jossa ohje löytyy monella kielellä (ei suomeksi). En edes yrittänyt suomentaa sanallisia ohjeita vaan päätin pärjätä pelkillä kaavioilla.

Ja pärjäsinhän minä lopulta vaikka monta purkua tein. Pieniä purkamisia oli lukuisia, niitä en laskenut mutta yksi iso jäi mieleeni. Olin virkannut huivin viidestä kaaviosta kolme, kun huomasin virheen ensimmäisen kaavion lopussa. Eikä sitä virhettä voinut poistaa, kun yksi kerros oli jäänyt tekemättä. Niinpä purkamaan. Ja samassa rytinässä päätin purkaa koko työn ja aloittaa alusta.

En väitä, että virheeni johtuisivat kaavioiden virheistä. En sieltä huomannut sellaisia, mutta jotenkin kaaviot olivat vain minun aivoilleni kai liian mutkikkaat ja vaikeasti tulkittavat.



Jokainen kaavio loppuu kohopylväskerrokseen, joka rajaa kuviot omiin "karsinoihin". Tuon ensimmäisen kohopylväiden kerroksen olin tehnyt jostakin syystä huivin väärälle puolelle. Kohokerros näkyi siis vain nurjalla puolella.  Oleellinen virhe siis, hyvä kun purin.

Purin myös huivin reunapitsin, vaikka siinä ei virhettä ollutkaan. Ohjeen mukaan reunapitsi tehdään tummemmalla yksivärisellä langalla, joka saamani ohjeen mukaan oli  kyseiselle huivin värille hyvin tumma violetti. Väri näytti minusta aivan liian synkältä tuon edellisen kuvion hempeän vaaleanpunaisen jälkeen. Niinpä purin sen pois ja virkkasin kyseisen raitalangan violetilla osuudella, jota oli jäljellä reilusti reunapitsiin tarvittava määrä. Tämä väri sopii mielestäni hyvin, tosin yllä olevassa kuvassa se sinisempi kuin todellisuudessa.



Lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen.


Lankakin on ihanan tuntuinen eikä kutita ollenkaan minun herkkää ihoani. Virkkaaminenkin sillä sujui vaivatta.



Tässä ollaan vielä pingottumassa.



Jossain vaiheessa tätä virkatessa ja purkaessa ajattelin, että hullu kun aloin tekemään. Mutta onneksi sisu ei sallinut lopettaa kesken. Nyt tuli mieleeni, että unohdin vaikeudet saman tien kun sain valmiiksi aivan kuten synnytyskivut unohtuvat lapsen synnyttyä.

Nyt pitäisi vaan keksi sille tumman violetille langalle ja raitalangan lopulle käyttötarkoitus. Ehkä teen pienemmän huivin, jota voi käyttää vaikka joka päivä. Mutta aika näyttää sen aikanan.



maanantai 19. marraskuuta 2018

Pieniä välitöitä


Hupsista, kun tuo aika rientää. Edellisestä postauksesta on jo kymmenen päivää, mikä on harvinaisen pitkä väli minun postaustahdissani. Käsitöitä olen tehnyt kyllä koko ajan, mutta hitaasti tuo päätyöni valmistuu, kun virkkaan ja puran, virkkaan ja puran...  Pari pientä välityötä olen sentään saanut valmiiksi.



Ensin valmistuivat kintasvanttuut mieheni isoihin käsiin
Lanka tummanvihreää (kuva valehtelee värin)  Jannea  ja menekki 102 g
Silmukoita 56 ja 3.5 mm:n puikoilla tikutin.

Mieheni käyttää vanhanmallisia vuorittomia nahkakintaita "ryskätöissä", kuten hän sanoo raskaampia töitä esim. metsätöitä mökillä. Kesällähän ne riittävät käsien suojaksi sellaisenaan, mutta kylmänä vuodenaikana tarvitaan lisälämmikettä ja tällaiset lapaset eli vanttuut ovat niihin juuri passelit.





Toiseksi välityöksi pääsi aivan yllättäen tiskirätti. Alkuinnoitus tuli, kun Kirsti otti minuun yhteyttä sähköpostilla ja halusi kuulla kokemuksiani tiskiräteistä ja niissä käyttämistäni materiaaleista. Samaan aikaan kävin Oulun Lankamaailmassa lankaostoksilla ja niinpä mukaani lähti myös kerä hamppulankaakin.


Tällainen. tiskirätti siitä syntyi ilman mitään ohjetta, siis oman ideoinnin mukaan
Lanka italialainen Onion Hemp Cotton+Modal (34%+41%+25%),  menekki 31 g 
Virkkuukkoukku 3.5 mm, silmukoita alussa 41.

Minulla on ennestään pari hamppulankaista rättiä, ovat palvelleet jo vuosia. Ne ovat minusta materiaaliltaan parhaimman tuntuiset rätit, ovat jotenkin rouheampia pöytien pyyhkimiseen ja kuivaavat hyvin ja kestävät hyvin pesun 60 asteessa.



Eilen otin tämän uuden rätin jo käyttöön saadakseni kokemusta, miten tämä materiaali sopii tiskirättiin. Vyötteessä kyllä suositellaan käsinpesua ja tasokuivausta, mutta aion pestä tämänkin pyyheliinojen kanssa 60 asteen konepesussa kuten muutkin rättini. Jos lanka ei kestä sitä, en hanki sitä enempää tähän tarkoitukseen.


Hyvää syksyn jatkoa ja talven odottelua! Tänään täällä on ollut tälle syksylle harvinainen päivä, kun mittari laski peräti -7 asteeseen ja aurinkokin paistoi kirkkaasti. Lumesta ei ole tietoa, kuten ei TV-uutisten lukijan mukaan koko maassa.



perjantai 9. marraskuuta 2018

Hitaasti etenee


Reilu viikko on jo vierähtänyt marraskuuta ja vasta yhdet ovat sukat täällä valmiina. Kovin hitaasti käsityöni nyt etenevät. Osasyynä saattaa olla, että olen edelleen puolikuntoinen flunssan jälkeen (kerroin siitä edellisessä postauksessa) ja lukeminen ja ristikot houkuttelevat enemmän kuin käsityöt. Niitä kun voi tehdä sängyssä pitkällään. Mutta kyllä minä käsitöitäkin teen, pari työtä on kesken, joista toinen on haastava huivimalli, jonka kanssa minulla menee aikaa.  Joten käsityötkin jatkuvat



Nämä karusellisukat kokoa 38 valmistuivat viikko sitten
Lankana edellisistä karusellisukista jäänyt Opal-lanka ja edellisestä huivista jäänyt yksivärinen lanka, joiden menekki oli yhteensä 60 g
Puikot 2.5 mm:t, silmukoita enimmillään 28/sektorissa.

Raitalangan sain kulutettua kokonaan, mutta yksiväristä okraa jäi vielä pieni keränen. Eiköhän sillekin joku sopiva tilaisuus tule, uskon löytäväni sen.



Nämä ovat karuselli-sukkani n:o 11 enkä vielä ole kyllästynyt näiden tekoon. En tiedä mikä, mutta joku näissä vaan houkuttelee minua. Enkä muuten ole ainoa näihin hurahtanut. FB:n ryhmässä Hipsulaisen karuselli meitä hurahtaneita on paljon, jäseniä yli 10000 ja monet ovat tehneet minun tapaani useita sukkapareja. Ryhmää voi sanoa kansainväliseksi, niin monella kielellä siellä esitellään näitä sukkia. Näiden ohjehan löytyy tuosta kyseisestä ryhmästä ja myös  täältä Ravelrysta.




maanantai 29. lokakuuta 2018

Huivi ja sukat raitaisina


Onpas aika edellisestä postauksesta vierähtänyt pitkäksi. Se on kulunut kuin sakeassa sumussa, mutta nyt jo hiukan alkaa kirkastua. Olen sairastanut elämäni rankimman flunssan. Reilu viikko vierähti yöpaidassa ja pääasiassa sängyssä. Kuumettakin oli useana päivänä, mutta onneksi pysyi alle 38 asteen. Vielä tänään aamulla veikkasin lähdenkö päivysykseen vai jäänkö kotiin. Ja jäin kotiin. Liekö ollut viisas päätös, mutta nyt olo tuntuu jo hiukan paremmalta. Katsotaan!

Käsityöt ovat olleet käytännössä tauolla koko kyseisen ajan, mutta jotainhan sitä pitää väkertää joka tapauksessa. Pitkälläni minä en oikein osaa tehdä käsitöitä. Joskus olen hiukan virkannut, mutta nyt päätin kokeilla pyöröpuikoilla helpon huivimallin kutomista. Olin jo ennen sairastumista valinnut langat ja mallinkin, joten oli helppo kokeilla. Ja sehän tuntui sujuvan, joten menoksi vaan. Tosin en jaksanut seurata ohjetta aloituksen jälkeen ja lopun reunuskin tuli aivan muualta.



Lopputuloksena raitainen hartiahuivi, jossa pitsireunus
Huivin pituus n. 120 cm ja suurin korkeus n. 45 cm
Langat vyötteettömiä, ohuita, raitalanka ehkä muutaman vuoden takaista Opal-sukkalankaa, niiden menekki yhteensä 88 g
puikot 4 mm


Huivi on melko pieni, mutta juuri yltää kahdesti kaulan ympäri. Kuvassa huivin päät ovat piilossa huivin alla tuossa leukani alapuolella.


Niskasta aloitin raitalangalla aina oikein neuleen. lisäsin oikean puolen kerroksilla neljässä kohdassa. Aina en muistanut, joten tuli sävellettyäkin. Kudoin raitalangan loppuun ja jatkoin okran värisellä langalla kerroksen loppuun ja sitten pitsineuleeseen. Pitsineuleeksi valikoitui Simplitas-huivin reunapitsi, jonka ohje löytyy täältä Ulla-nettilehdestä.

Sain siis yhden kerän loppuun, mutta okraa jäi sen verran, että saanen tehtyä siitä vauvan sukat jossain vaiheessa.

Helppoa ja leppoisaa tuo aina oikein -osuuden kutominen ja sujui oikein hyvin selinmakuulla pyöröpuikon ansiosta. Pitsin tekeminen oli hieman hitaampaa, mutta onneksi sitä ei tarvinnut tehdä kovin korkeasti. Mutta sen tunnustan, että virheitä tuli enkä kaikkia korjannut. Eiköhän huivi virka tule kuitenkin hoidettua.



Nämä alapuolella olevat sukat valmistuivat jo ennen sairastumistani, mutta ovat odottaneeet esille pääsyään.


Hipsulaisen Karusellisukat kokoa 38,
 Lanka messuilta hankkimani mainio raitalanka Opal, jonka menekki näihin sukkiin 64 g 
Silmukoita 30/sektori, puikot 2.5 mm

Sukkien ohje löytyy FB:sta Hipsulaisen Karuselli -ryhmästä ja nyt myös täältä Ravelrysta 


Parissa kohtaa säädin hiukan värejä, että sain raidat melkein identtisiksi.


Edelleen nämä Karusellisukat viehättävät minua suuresti, joten näitä ilmaantunee tänne taas jossain vaiheessa.



perjantai 19. lokakuuta 2018

We love winter!


Taas kerran innostuin mukaan KAL-sukkien tekoon. Nyt kudottiin  FB:n Sillä silmukka! -ryhmässä   Merja Ojanperä ohjeella Wi love Winter -sukkia.


Minä tein kahdet, ekaksi isommat ja sitten nuo pienemmät. Menevät eräälle äidille ja hänen tyttärelleen.


Kirjoneulesukat Wi love Winter -ohjetta mukaillen
  Koko 36-37, varsi 40 cm kantalapun yläreunaan mitattuna
Langat Nallea ja Jannea, menekki yhteensä 156 g
Puikot 3 mm:n sukkikset.

Ohjetta aloin mukailla jo resorissa, siihen kun olisi tullut pallukoita, joita en halunnut tehdä. Ja osa kuvioista piti jättää pois, että sain sopivan kokoiset saajan jalkoihin. Lumiukkojakin olisi isompaan kokoon saanut mahtumaan.


Pienemmät kirjoneulesukat tyttärelle (9-v) vaativat hiuan enemmän muuntelua, 
Langat samoja Nallea ja Jannea, menekki 107 g.

Olipa muuten tapposten takana synnyttää nämä pienemmät sukat. Monta kuvioa jouduin purkamaan ja tekemään uudestaan, kun oli mennyt "päin prinkkalaa". Mutta sehän kuulemma tietää saajalle pitkää ikää, jos vaatetta tehdessä sitä joudutaan purkamaan.




Vastoinkäymisistä huolimatta taidan jatkaa KAL-kirjoneulesukkien parissa. Niina Laitinen nimittäin julkaisi tänään ensimmäisen osion isänpäiväsukkien ohjeesta sivullaan FB:ssa. Tosin minulla ei ole niihin sopivia lankoja vielä, mutta ehkä jo illalla.




maanantai 15. lokakuuta 2018

Messuterveiset

Viikonloppuna oli Oulussa vuosittaiset Kädentaitomessut ja sinnehän minäkin kiirehdin sunnuntaiaamuna. Ensimmäisen kerran niin anivarhain, että muutaman minuutin ajan piti odottaa ovien aukeamista. Melkein tungokseen asti meitä odottajia oli, mutta sopu antoi tilaa ja pianhan ne ovet avautuivat.



Kiertelin ja tutkailin esittelyjä ja tarjontaa nelisen tuntia. Ajoittain oli ruuhkaa jossakin kohden, mutta enimmäkseen mahduttiin kohtuullisen hyvin.

Näytteilleasettajat kertoivat lauantain olleen kovin ruuhkainen päivä, selvästi ruuhkaisempi kuin sunnuntai. Minun kokemukseni mukaan on joka vuosi sama tilanne ja siksi käynkin messuilla vasta sunnuntaina, kun minulla on vapaus valita päivä.

 Nämä kolme kuvaa, tämän ja yllä olevat kaksi, nappasin pois lähtiessäni parvekkeelta.

Messut olivat minusta aika tavanomaiset enkä mitään uutta minua sykähdyttävää löytänyt. Joitakin "vanhoja" esittelijöitä joukosta puuttui, mutta uusia oli tullut tilalle. 


Mutta tapasin muutamia tuttuja, joiden kanssa oli kiva vaihtaa kuulumisia. Aila-Riitan alias Irinan kanssa meillä oli sovittu kahvisteluhetki, kuten monena vuonna jo aiemminkin. Istuimme pitkän tovin yläkerran ravintolassa ja kerroimme toisillemme vuoden tapahtumat. Satuimme myös "törmäämään Seijasiskoon vai hänkö se "törmäsi" meihin ja niin kuultiin hänenkin kuulumisiaan. Tapaamisen ikuisti Aila-Riitan tytär.



 Jaa, mitäkö ostin? Hyvin maltillisesti mielestäni. Suunnitelmia ei ollut muuta kuin tuo pieni purkki pihkavoidetta, jonka ostinkin heti kierroksen alussa. Seuraavaksi lähti mukaani tuo Niina Laitisen sukkaohjelehti ja lopulta myös nuo kauniin väriset langatkin. Oikean reunan langoista on tarkoitus tulla joskus itselle huivi ja nuo kaksi Opal-kerää muuttunevat aikanaan sukiksi. 


Mukava siellä oli taas kierrellä ja katsella, vaikka mitään elämystä en kokenut tänäkään vuonna. Eihän sieltä voi olla poiskaan, joten ensi vuonna taas nähdään! :)