Viime vuoden viimeiset

Niin päästiin uuteen vuoteen, vuoteen 2012.   Mutta vielä täällä palataan entiseen, minulla on nimittäin muutamia pieniä töitä esittelemättä täällä. Ja lähipäivinä aion tehdä tänne vielä yhteenvedonkin viime vuodesta.

Tämä meidän vanha puurotonttu toivottaa kanssani hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle ja kiitokset edellisestä!  Te kaikki täällä poikenneet olette ilahduttaneet minua suuresti, varsinkin kaikki kommentoijat. Toivottavasti viihdytte jatkossakin vieraanani.

(Puurotonttu on todella vanha, minusta tuntuu, että se on ollut meillä aina.  Ainakin se oli jo silloin kuin lapsemme olivat pieniä. Nyt he ovat neljänkympin kahtapulta. Puurotontun paikka on luonnollisesti ruokapöydällämme.)

Mutta ne käsityöt:  myssyjä ja  pienet sukat!

Ensin valmistuivat keskosvauvan kokoisiksi ajatellut putkisukat ja perusmyssy Wetterhoffin Sofia-langasta (30% silkkiä, 70% villaaa), jota kului näihin 45 g.

Seuraavaksi valmistui kuvan oikeassa reunassa oleva pieni Hurrikaani-pipo samaisesta Sofia-langasta. Tähän myssyyn sitä kului 25 g.

Minulle on jäänyt tuota Sofiaa kolme kerää jostakin vanhasta työstä ja ajattelin käyttää ne pois. Nyt tuo tummempi ruskea loppui kokonaan, mutta tuota vaaleaa on vielä vähän samoin sitä komatta sinistä. Niistä pitää keksiä vielä jotain.

Isompi myssy onkin sytomyssy ja menee OYS:aan Sytomyssyjä ystävänpäiväksi -tempauksen merkeissä. Siitähän kerroin täällä.  Tämä myssy on ensimmäiseni tuohon tempaukseen ja sen tikuttelin eilen Puro Batik-langasta, peruspipo ihan omasta päästä.  Silmukoita oli 96 ja puikot 4 mm:n, lankaa kului puoli kerää, siis 50 g. e toinen puolikas kerä on sekin jo muuttumassa sytomyssyksi.

 Puro Batikin väreistä ja niiden liukumisesta pidän. Tosin tämä vihreä ei näytäkään tässä työssä niin kivalta kuin kerältä odotin, mutta ihan kelvollinen myssy siitä kuitenkin tuli.  Tässä Hurrikaanissa tein kuvion seitsemällä silmukalla, siis 6 o ja 1 n. Pieneeen myssyyn ihan sopiva pienennys.

Sytomyssyjä ystävänpäiväksi -haasteen jätin toissa päivän postauksessani ja nyt jo on monta lupausta myssyistä ja jopa keräysten järjestämisestä annettu, vaikka mitään ilmottautumista ei tarvita!  Olen kuulkaa niin, niin hyvilläni, että mahdattekohan te arvatakaan. Ihan olen vesikierteet silmissäni lukenut kommenttejanne. Kiitos ja halit teille jokaiselle.  Ja lisäähän porukkaa mahtuu mukaan tempaukseen ja yksikin myssy otetaan ilolla vastaan.

 

Vuosi vaihtuu

Vuosi vaihtuu täällä hiljaisuudessa ja rauhallisuudessa, mitä odotettavissa olevien rakettin paukkeelta on mahdollista.  Puikkoja "terottelen" sytomyssyjen tekoon (vrt  edellinen postaukseni).

 Joulun aikaan tikuttelin koemielessä muutaman joulupallon. Ensin valmistui kirjovirkkaamalla  tuo sininen pukkipallo ja sitten kutomalla punavalkoiset, joissa kuvio omasta päästä. Lankaa näihin meni arviolta n. 60 g, en muistanut innoissani niitä punnita ennen täyttämistä.  Ohjeet virkattuun löytyy täältä (pdf) ja neulottuun täältä.  Oli mukavaa tehtävää enkä ollenkaan ihmettele, kun niin moni hehkutti tätä ennen joulua.

Uuusi vuosi tuokoon,
sinulle ystäväni,
taikaa, iloa ja
onnen aikaa! ❤

Hyvää ja Onnekasta Vuotta 2012 kaikille!

 

Hiukan tarinaa joulustani

Vuosi on lopuillaan ja useille suomalaisille vuoden suurin juhla joulu on jo juhlittu.  No tietenkin nyt joku sanoo, että joulu kestää loppiaiseen saakka. Niinhän se tietenkin kestääkin, mutta se varsinainen joulu on minusta taas kerran takana päin.  Meidän joulumme sujui odotetusti rauhallisena ja perinteisenä perhejouluna. Pääosan siitä vietimme kolmisin (mies, tytär ja minä), kun poikamme on ulkomailla eikä siksi tullut meitä ilahduttamaan. 

 Lunta on tänä vuonna vähän tavanomaiseen määrään verrattuna, mutta maa sentään valkoisena. Mieheni muuten kävi joulupäivänä ensi kerran hiihtämässä näillä lumilla.  Kuvassa näkymä työhuoneen ikkunasta. 

 Aattona päivällä saimme taas naapurin pojan Miskan (7v) vieraaksemme. Hänhän on meidän vakivieraamme, joka piipahtaa tuon tuostakin meitä ilahduttamaan.  Nyt hän toi meille jokaiselle pienet paketit.  Ihmisetkin voivat laittaa toisilleen joululahjoja ja auttaa niin joulupukkia.  Niin on Miska meitä opettanut.

Teimme myös löydön: kuusen alle oli tonttu käynyt vaivihkaa nakkaamassa yhden paketin ja sitä tarkasteltaessa huomattiin siinä lukevan "Hyvää joulua Miskalle".  Silmät pyöreinä pieni mies ihmetteli  "Onko tonttu käynyt jo täällä?"  Mutta pian hän istahti avaamaan pakettia.

 Kirjahan sieltä löytyi ja sitten sitä sohvalle lukemaan.  

  

 Miskan minulle tuomasta paketista löytyi helmet, joissa on mustia puuhelmiä ja punaisia huovutettuja helmiä.  Kun Miska näki saamani huovutetun kukkasen, hän halusi, että se kiinniteään yhteen huovutettuun helmeen ja lopputulos on oikein mukavan näköinen. Nämä helmet somistivat minun jouluasuani koko joulun, kuten varmaan arvaattekin.  Huovutetun kukan on tehnyt Mammutti ja lähetti sen minulle joulutervehdykseksi.  Kaunis kukka ja niin minun värisenikin, kyllä Mammutti tietää.

Sain muuten pari muutakin yllättävää käsintehtyä joulutervehdystä. Yllättävää siksi, etten osannut näitä odottaa.

 Toinen blogiystäväni Eila oli pistellyt itse näin kauniin kortin.  Eila, entinen innokas neuloja, on nyt innokas ristipistojen harrastaja. Olen hänen pistelyjään ihaillut blogissaan RistiinRastiin ja nyt sain sellaisen ihan omaksi. Niin pienillä pistoilla ja ohuella langalla tehtyjä taidokkaita pistoja.

 Kolmas yllätyskortti oli tämä blogittoman Eevan lähettämä kullanvärisellä haarukkapitsillä somistettu kortti.  Eevan kanssa olemme vaihtaneet muutaman e-mailin.

Nyt muuten huomasin, että olen oikeastaan saanut neljännenkin itsetehdyn ja yllättävän kortin, siitä kerroin jo viikko sitten täällä.  Kiitos näistä mukavista yllätyksistä kuten myös niistä muista ns. tavallisista joulukorteista, joita minä ja perheeni olemme saaneet!

 

 Jouluumme kuuluu myös joulusauna aattona varhain  iltapäivällä.  Ja joulusaunassa kylvemme mieheni tekemällä vastalla ja tuoksu on huumaava. Jouluksi tehty vasta pakastetaan, vaikka vastamme säilytetään kuivattuina. 

Perinteisen jouluaterian söimme taas alkuillasta, sen jälkeen avasimme lahjat ja sitten olikin ohjelmassa enää hautausmaalla käynti.  Sen jätämme yleensäkin aika myöhäiseksi sen takia, että saisimme ihailla  myöhäisillan valtavaa kynttilämerta. 

Joulupäivänä Miska tuli kertomaan joulupukin käynnistä ja näyttämään parasta joululahjaansa. Se on radio-ohjattava auto nimeltä Martti.  Kuvassa Martti antaa kyytiä minun silmukkamerkkipussilleni. 

Yksi kuva myös joulukuusestamme, jota ensimmäisen kerran koristavat myös virkkaamani lumiukot.

Joulupäivän iltana saimme ystäväpariskunnan yökylään, joten arvaattekin, että se ilta ja seuraava aamu kuluivat rattoisasti.  Niin sujui muuten Tapanin iltakin, kun kävimme sulattelemassa kinkkua tanssiparketilla naapurikunnassa.

Hiukan olen tehnyt käsitöitäkin, niin ovat käteni olleet levottomat ja vaatineet jotain kilkutettavaa.

Kahdet pienet sukat valmistui joulun akana OYS:n keskolaan toimitettaviksi. Lanka on limenvihreää Gjestalin Baby Ull, jota ostin syksyllä käsityöläisten kirpparilta eurolla kerän.

Jouluaskartelua

 Jouluviikko vai joulunalusviikko?  Kumpaa nyt eletään sinun mielestäsi?  Vai tarkoittavatko ne samaa?  Kysymyksen esitti alunperin KristtinaS kommentissaan edelliseen postaukseeni. Ensin ajattelin,että jouluviikkohan se on, mutta sitten aloin miettiä enkä enää ollutkaan varma asiasta. Minä taidan käyttää enimmäkseen tuota jouluviikkoa, mutta sehän on juuri joulun alla oleva viikko. Siis joulunalusviikko.  Vai!?!


Oli miten oli, meillä on harrastettu jouluaskartelua.  Olen muutaman kerran kertonut täällä naapurimme Miska-pojasta, joka on vieraillut meillä jo kai parin kolmen vuoden ajan.  Tulla tupsahtaa silloin, kun kaipaa seuraamme, yleensä vähintään pari kolme kertaa viikossa.  Ja ilahduttaa meitä jutuillaan ja touhuillaan.  Miska on nyt ekaluokkalainen ja oppinut monia uusia asioita koulussa, mutta jotain myös meillä.

Sunnuntaina illalla meillä oli jouluaskartelua, jossa valmistui kärry lahjaksi Miskan mummulle.  Tytär keräili materiaalit ja avusti Miskaa. 

Näin hieno kärry siitä tulikin.  Renkaissa on oikein kiinnityspultitkin, mutta minähän en kuvaajana tiennyt sellaisista hienouksista enkä siksi ymmärtänyt niitä kuvata.

Sormivirkkauksen Miska on myös oppinut meillä.  Kun minä kudon tai virkkaan, niin hän tietenkin haluaa tehdä myös samaa. Aluksi riitti, että hän sai lankakerän ja pari sukkapuikkoa, joilla sohi sitä kerää. Mutta pitäähän sitä osata muutakin.

Keskimmäisen tontun kaulahuivi on Miska sormivirkkaama.  Tonttu oleilee ympäri vuoden tuossa meidän takan reunuksella.  Siinä se huiveineen saa asustaa edelleenkin ja samalla muistuttaa huivillaan Miskasta, joka muuttaa lähiaikoina parin kymmenen kilometrin päähän, joten hänen vierailut meille ainakin harvenevat.  Harmi.


Eilen tein lokakuusta asti suunnittelemani pienen työn, nimittäin tuhosin lokakuisilta messuilta ostetun lankavyyhdin. Käly sen osti minulle lahjaksi, joten kiitos hänelle! 

Kolme tiskirättiä siitä valmistui. Ilman mallia tikuttelin, ensin jatkettua helmineuletta, sitten korinpohjaa ja lopuksi ulkomuistista mukailtua Lacy Baktus -neuletta.  Puikko oli 5 mm:n pyörö ja koko 100g:n vyyhti  hemp for knitting -lankaa kului loppuun (vajaa 20 cm jäi).  Nyt pääsenkin testaamaan hamppuista tiskirättiä ihan itse, kun olen kuullut jostakin sen olevan paras materiaali tiskirättiin.


Hyvää joulu(nalus)viikkoa kaikille!

Mekko tonttutytölle ja kulkustöppöset pikku tontulle

Minäpä olen nyt poikennut tavanomaisesta. Kaikki vakivieraanihan tietävät varmaan, että teen yleensä vain pieniä käsitöitä kuten sukkia, lapasia, myssyjä...  En halua ottaa sellaista haastetta vastaan, että tekisin jollekin vaikkapa neuletakin.  Itsehän olen samoin kuin perheeni muutkin jäsenet niin lämminverinen, ettemme sellaisia itse tarvitse.  Ja vieraille en ala tekemään, kun perfektionistina minun pitäisi siinä onnistua täydellisesti. Enkä siis sellaista halua tehdä. Minulle riittää nykyisin, että saan kutoa leppoisasti pieniä kivoja juttuja.  Mutta nyt siis tein poikkeuksen ja tein neulevaatteen, tosin vain pienen sellaisen.

Kaikki sai alkunsa, kun mieheni sisar soitti pääkaupunkiseudulta ja kyseli, tekisinkö hänen 2-vuotiaalle pojantyttärelleen mekon.  Mallikin oli  jo löytynyt Moda-lehdestä.  Ei sitä kovin kauan tarvinnut harkita, kun jo lupauduin.  Niinpä Itella toi minulle pian tuon mallin ja pääsin tosi toimeen.

Ensin piti löytää sopiva lanka. Ohje on Viking Björk -langalle, jota en etsinnöistäni huolimatta löytänyt Oulun seudun kaupoista enkä netistä.  Mutta luultavasti aika lailla samantapaista lankaa löysin oman kylämme käsityötarvikeliikkeestä Kangasvillasta.  Tosin sielläkään ei ollut sopivaa väriä, mutta jo viikon kuluttua sitä oli.  Kiitos vain Kangasvillaan ystävällisestä palvelusta!

 Malli Tytön mekko Moda-lehdestä (kai viimeisin ilmestynyt numero)
Koko 3-vuotiaan
 Lanka Sandnes MiniDuet (55%puuvillaa, 45% merinovillaa), kulutus 190 g 
Puikot 2mm:n pyöröt

Hiukan vaati säätämistä, että sain ko. langasta sopivan kokoisen mekon tällä ohjeella. Vaikka vyötteen ja ohjeen neuletiheydet ja puikkokoot olivat samat, niin minun tekemänä MiniDuetista tuli paljon leveämpää kuin ohjeessa.  Lopulta sain 0.5 mm ohuemmilla puikoilla ja yksivuotiaan silmukkamäärillä sopivan leveyden vaatteelle.  Korkeutta sitten kolmivuotiaan mittojen mukaan.  Nyt vain jännään, miltä mekko näyttää saajansa päällä. Vielä se ei ole lähtenyt matkaan.

Sen verran poikkesin ohjeesta, että kirjoneuleosuudessa on vain yksi rivi punaisia täpliä kolmen sijasta. Olin jo nirkkoreunan päärmeen kiinnittänyt kutomalla, kun huomasin, että "täplitys" olisi pitänyt jo aloittaa. Mutta enhän minä hyvää reunaa alkanut purkaa vaan ajattelin ommella täplät silmukoita jäljentäen sitten lopuksi.  Yritinkin minä sitä, mutta punaisesta langasta jäi valkoiseen niin paljon nukkaa, että luovutin.  Kaipa se menettelee yhdelläkin rivillä.  Tulipa tässä mieleeni äitini vanha sanonta: hullu ei huomaa, viisas ei virka!  Eiköhän se päde nytkin.

Mekkoa oli tosi mukava tehdä niin mallin kuin langankin puolesta. MiniDuet on oikein miellyttävää kudottavaa, en muista olenko sitä aiemmin käyttänytkään, mutta jatkossa varmaan tulen ostamaan sopivissa tilanteissa.

Neuleen muodostuminen mekoksi on yksinkertainen ja mainio. Kapeat kahdenlaiset palmikonkierrot kulkevat samanlaisina kirjoneuleesta alkaen.  Palmikoiden välissä olevat nurjien silmukoiden muodostamat raidat kapenevat ylös päin ja saavat aikaan mekonmuodon.

Lopuksi pääntiehen muutama kerros helmineuletta, muut huolittelut virkkaamalla. Molemmille olkapäille kiinnitys kolmella napilla. (Kuvassa nappien väri ei vastaa todellisuutta, on liian oranssiin vivahtava.)  Jos tekisin vielä toisen mekon, taitaisin tehdä viimeistelyt oman pääni mukaan.

Ja vielä kurkistus helman alle.

Tämän mekon tilaukseen kuului myös bolero, jonka tekoa täällä aloittelen. Siihen en saanut sopivaa ohjetta, joten siihen olen etsiskellyt sellaista. Yksi mahdollinen ohje on mielessä, sitä saatan käyttää, mutta se vaatinee hiukan muokkaamista.

Joulu lähestyy huimaa tahtia, kuten kaikki tietävätkin.  Paljon meillä ei hötkyillä joulun suhteen, kolme aikuista voi viettää joulun hyvinkin rauhallisesti ja pienin valmisteluin.  Mutta jotain sentään valmistellaan mekin.  Minä olen tehnyt muun muassa yhdet pienet kulkustöppöset.

 Malli  kulkustöppöset Intsun ohjeella
Koko puolivuotiaalle sopivaksi suurennettu
Lanka MiniDuet, jota kului  30 g

Veljeni pojanpojalle lähtevät huomenna Itellan kuljettamana. Pojalla on jo ennestään kahdet tällä ohjeella tehdyt töppöset, mutta parempaakaan mallia en kekannut, kun tuli mieleeni, että hän tarvitsee ilman muuta joulutöppöset.

Hyvää jouluviikkoa kaikille!  Älkäähän liikaa stressatko valmistelujen kanssa, on se joulua, vaikka et kaikkea ihan ihanteesi mukaan tekisikään.

Mukava päivä

 Olipas mukava päivä tänään!  Tai oikeastaan iltapäivä oli mukava, aamupäivä vain ihan tavanomainen käsityön tekemisineen.

 Sinisen hämärän aikana ihailin eilen saamaani valkoista amaryllista. Ja sitten sain puhelinsoiton ystävältäni Marleenalta: "oletteko kotona, ollaan pian siellä ja voitais käydä kahvilla".  Ja kotonahan me oltiin.  Marleena oli miehineen palaamassa pääkaupunkiseudulta.  Mukana oli myös heidän tytär ja kuukauden ikäinen tyttärentytär, jota Prinsessaksi kutsutaan.

 Prinsessa oli tullessaan aivan täydessä unessa, mutta kiersi sylistä syliin nukkumassa.  Kuvassa hän on tyttäreni sylitettävänä.

On hän niin pieni ja hellyttävä.  Ei voi suloisempaa olla.

Ehdittiin me ne kahvitkin juoda ja vähän vaihtaa kuulumisia. Ja Prinsessakin tankkasi masunsa täyteen. Sitten vieraamme lähtivät ajaa huristelemaan kohti Rovaniemeä.

Tällaiset töppöset olin tehnyt Prinsessalle ja huomenna olisin kiikuttanut nämä Itellan kuljetettavaksi, mutta nytpä säästyin pakkaamiselta ja postimaksun maksamiselta, kun sain antaa suoraan Prinsessan äidille.  

Töppöset tein taas Intsun mainiota ohjetta mukaillen lankana MiniDuet, jota kului 25 g.  Olen muokannut alkuperäisen tasona tehtävän ohjeen itselleni sopivaksi suljettuksi neuleeksi. Minähän inhoan saumojen ompelua ja kierrän sitä mahdollisimman paljon.  

Kiitos Intsu ohjeesta! Sillä tulee niin kivoja töppösiä, joista nuoret äidit tuntuvan erityisesti tykkäävän. Olen tehnyt tällä ohjeella jo aika monet ja nytkin on yhdet viimeistelyvaiheessa.

Joulukuun ekat työt

Joulukuu on edennyt jo melkein kolmanneksen, ollaanhan jo Annan päivän illassa. Tänään on ollut vaihteeksi suhteellisen kirkas päivä. Varsinkin eilen satanut lumi kirkastaa näkymää kummasti.  Lunta on muutamia senttimetrejä, sen verran, että innokas hiihtävä mieheni jo haki hiihtovarusteensa esille, mutta ei vielä lähtenyt sentään ladulle. Eihän sitä latua ole vielä tietenkään tehty, mutta innokkaathan tekevät itse latunsa.  Tasaiselle pururadallehan se onnistuukin hyvin.

Minä olen van tikutellut neuleitani. Pieniä on jo valmistunutkin ja ne aion nyt esitellä täällä. Seuraava valmistuva saattaakin olla jo hiukan isompi minun tavanomaisiin töihini verrattuna, jos ei joku muu kiilaa edelle.  

Tuo lankakorini päällä oleva neule on viihtynyt käsissäni viime päivinä. Meinasin ensin olla salaperäinen sen suhteen, mutta enpä malttanutkaan vaan kävin nappaaamassa siitä kuvan.  Tunnisttaako joku mallin?  On hiljattain ollut eräässä hyvin tunnetussa lehdessä.

Mutta sitten niihin valmiisiin, ettei postauksen alkuperäinen tarkoitus unohtuisi.

Kuun eensimmäisenä päivänä tein minijunasukat Nalle-langasta (Marjaretki Lakka ja yksivärinen oranssi), joita kului yhteensä  30 g.  Lakkaa jäi vain hiukan ja yksiväristä vähän enemmän.  Tuttua ohjetta taas hieman pienensin ja muokkasin hiukaan muutenkin omien mieltymysteni mukaiseksi.

Näkyvin muutos taitaa olla kantapää, jonka viime aikoina olen tähän sukkaamalliin tehnyt tiimalasikantapäänä.  Minusta se sopii kivasti tähän malliin.

Parin päivän päästä "junasukista" valmistuivat raidalliset perussukat kokoa 30.  Lankoina Fabel yksivärinen ruskea ja oranssinkirjava liukuvärjätty.  Kaksi kerrosta värillä kerrallaan mentiin, paitsi varren suut, kantapäät ja kärjet pelkästään ruskealla.

Sitten olikin vuorossa lapaset.  En näköhjään ehtinyt Lapaskuussa tehdä tapeeksi monta paria. 

Tuplalapasethan nämä ovat.  Siis kaksinkertaiset, kääntölapasiksikin voisi sanoa.  Näitähän minä olen tehnyt aikaa paljon jaa lisää vain toivotaan.  Tyttäreni opiskelukaveri oli nähnyt täällä esitellyt lapaset ja halusi samanlaiset, mutta hiukan isommat.  Siinä ne nyt ovat.  Lankana Nalle, menekki näihin M-koon lapasiin yhteensä 100 g (ruskeaa 60 g ja luonnonvalk. 40 g).

Hyvää viikonloppua kaikille!  Meille tänne on ainakin luvattu lumisadetta huomiseksi, joten talvi taisi alkaa nyt.

Lapaskuun päättyessä

Marraskuun myötä on Lapaskuukin päättymässä.  Pari kolme tuntia sitten sain viimeisimmät kädenlämmittimeni valmiiksi. Ei siis tullut mitään kiirettä eikä paniikkia vaan ehdin jo aloittaa seuraavankin työn.

 Malli TiiQ:n Fingerless Fredrika hiukan muunneltuna, ohje löytyy täältä tai Ravelrystä

Koko naisen S-koko

Lanka Titan Wool (100% merinovilla), jonka menekki 30 g

Puikot 3.5 mm:t sukkapuikot 

Kiitos TiiQ taas mainiosta ohjeestasi!

Kuvassa paljastan kaikille myös suklaakätköni. Nykyisin minä en syö muuta karkkia kuin joskus harvoin tummaa suklaata palan tai kaksi kahvin kera, mutta aina minulla sitä on jemmassa. Siis tuosta Ikikukka- purkista sitä löytyy.

Langan, josta nämä kämmekkäät tein, sain pari vuotta sitten Marjutilta arpajaisvoittona. Vielä yksi kerä oli jäljellä koko erästä.  Ihanaa lankaa, myssynä olen sitä jo käyttänyt eikä muuten kutita.  Kiitos Marjut vieläkin!

Ai miten muuntelin ohjetta?  Noo sen lisäksi, että ohuemman langan takia lisäsin muutaman silmukan, käytin työssä sukkapuikkoja pyöröpuikon asemesta. Tein myös palmikkokuvion vain käsiselän puolelle kun ohjeen mukaan se tehdään myös kämmenpuolelle.  Siinäpä ne muutokseni taitavat ollakin. 

Peukalokiilan lisäyksiin käytin uutta tekotapaa, jonka TiiQ ohjeessaan vinkkasi. Se löytyy täältä ja on mitä mainioin tapa, aion käyttää tätä jatkossakin.  Kannattaa käydä tutustumassa.

Olen oikein tykästynyt Fredrikoihin!  Fredrika-kuvioa olen käyttänyt aiemminkin kämmekkäisiin, jotka kuvioa lukuunottamatta tein omasta päästäni, ne löytyvät täältä.  Lisäksi olen kutonut Fredrika-sukatkin, niiden ohje taas löytyy täältä.

Mutta nyt lopetan höpinäni Fredrikoista tällä kertaa tähän ja katsastan, mitä kaikkea olen saanut aikaan Lapaskuuhun.

Nyt vasta huomaan, että Lapaskuuni alkoi ja päättyi Fredrikoihin!  Kuvakollaasin alarivissä on kahdet Fredrikat, lilat ja punaruskeat.  Niiden lisäksi tikuttelin kolmannetkin kämmekkäät ja kahdeksan paria lapasia, niistä kolmet tuplalapaset.  Siis yhteensä 11 paria erilaisia ja eri kokoisia kädenlämmittimiä.

Vesisateen lotistessa ikkunoihin päätän tämän jorinani tähän ja käyn vielä viemässä nämä viimeiset tekeleeni Lapaskuun Tumpputupaan.

                               

Lapasia lisää

Myrskytuulen riehuessa täällä rupesin esittelemään viikon aikana syntyneitä lapasia. Jotain muutakin olen saanut valmiiksi, pientä tosin, mutta niistä kerron myöhemmin.

Ensin valmistuivat nämä kahdet lapaset, jotka muuten ovat ihan peruslapaset, mutta selkämyksessä on tuollainen verkkoa muistuttava kuvio vai mikä tuo olisi. Kardemummahan minut ohjasi tämän mallin pariin ja ihatuin jo ensimmäisiin hänen tällä mallilla tekemiinsä lapasiin. Hän on tehnyt jo useat lapaset tällä Risusydämen Marjan ohjeella.  Kiitos Kardemummalle ideasta ja Marjalle mainiosta ohjeesta! 

Ensin syntyivät nämä naisen S-kokoa olevat lapaset 7veikasta.  Langanmenekki 60 g.  Puikot taisivat olla 3.5 mm:t ja silmukoita 40. 

Sitten puikoille hiukan paksumpaa lankaa ja tuloksena taaskin naisen lapaset S-kokoa.  Silmukoita oli 36 ja lankana Isoveli-lankaa, jota kului näihin lapasiin 80 g. Puikot taisivat olla 4.5 mm:t. 

Kuvio on kyllä kivan näköinen. Sitä ovat meillä vierailulla käyneet ihastelleet kovin. Kuvio pääsee oikeuksiinsa paksummalla langalla tehtynä.  Näitä tikutellessa on mielessäni pyörinyt lukuisia ideoita töihin, joissa kyseistä mallia voisi hyödyntää.  Mutta ainakin tekemissäni lapasissa tulette tätä näkemään vastakin.  Malli on helppo tehdä, se muodostuu neljästä kerroksesta ja sen oppii helposti ulkoa.

Mutta sitten piti päästä kokeilemaan muutakin mallia.  Palmikoilla koristeltuja lapasia on niitäkin näkynyt eri blogeissa nyt Lapaskuun aikana.  Ja sieltähän se tarttui minuunkin  halu tehdä palmikkolapasia.

Ensin tikuttelin nuo luumunväriset palmikkoiset Isoveli-langasta.  Sitä kului näihin vajaa kerä, tarkasti ottaen 75 g.  Puikot olivat ne samat 4.5 mm:t ja silmukoita 36 ja lapaset ovat naisen S-kokoa.  Palmikon mallin tempaisin tuolta omasta aivokopastani.

Sitten hainkin jo vinkkiä palmikkoon jostakin neulemallikirjastani ja väänsin seuraaviin lapasiin hiukan vaaativammat palmikot. Lankana näissäkin Isoveli ja sitä kului näihin 85 g. Puikot 4.5 mm:t ja silmukoita 40 ja kerroksiakin pari enemmän kuin edellisissä. Lapaset ovat siis edellisiä hiukan isommat, joten voisi kai sano M-kokoisiksi.

Isoveli-langat ovat peräisin Sukkasadon arpajaisissa saamastani voitosta. Vieläkin niitä riittää moniin lapasiin tai sukkiin, nyt kului vain vajaat kolme kerää.  Ja sanomattakin lienee selvää, että nämä lapaset menevät myös täyttämään  Tumpputupaa.

Mukavaa lauantai-iltaa ja suloista sunnuntaita kaikille!  Myrskyääköhän muualla päin Suomen kuten täällä Oulun seudulla.