Vielä ehdin

Vuosi alkaa olla lopuillaan, joten on jonkinlaisen tilinpäätöksen aika.  Olen tänään mielessäni kertaillut vuoden tapahtumia.  Monenlaista siihen on mahtunut, on iloa jos on suruakin, enimmäkseen kuitenkin sitä tavallista arkipäivää.  Hyvä on vuosi kuitenkin ollut ja olen kiitollinen siitä. 

Käsityöiden parissa on ollut monia mukavia ja iloisia asioita, mutta ensimmäiseksi niistä nousee "sytomyssyily".   Pian tulee vuosi täyteen, kun Seijasiskon kanssa polkaistiin käyntiin sytomyssyjen keräyskampanja OYS:n hyväksi.  Emme osanneet arvata ollenkaan, millaisen myssyvyöryn saamme sillä aikaan.  Haaveilimme, että jos saisimme pari sataa myssyä kokoon, se olisi hienoa. Toukokuussa lahjoitimme sinne 1168.  Ja nyt koko Suomessa eri sairaaloille lahjoitettujen myssyjen määrä luultavasti lähentelee 15000.  Elokuussa määrä oli laskelmieni mukaan 12519 myssyä, minkä jälkeen lopetin laskemisen ja totesin vain, että paljon on.  Ja sytomyssyilyhän jatkuu ensikin vuonna, koska niiden tarvekin on jatkuvaa.

Nyt haluan kiittää monia ihmisiä.  Ensinnäkin lämmin kiitos kaikille sytomyssyilyyn tavalla tai toisella osallistuneille, niin myssyntekijöille, eri kampanjoiden puuhanaisille, lankojen lahjoittajille, keräyspisteenä toimineille liikkeille, myssyilystä kertoneelle medialle...  Kiitos myös kaikille teille, jotka olette kannustaneet meitä tässä toiminnassamme. Olemme saaneet kovin runsaasti ihanaa innostavaa palautetta.

Kiitos myös kaikille täällä Lankapirtissä poikenneille, niin vakikävijöille kuin satunnaisillekin kävijöille. Erityisesti haluan kiittää kommentin/kommentteja jättäneitä. On ihana, kun teitä on niin runsaasti.  Kommenttejahan voisi kai pitää bloggailussa kantavana voimana, sillä ilman niitähän tämä olisi kovin yksinäistä puuhaa.  Monesta kommentoijasta on muuten tullut ihan ystävä. Joitakin olen jopa tavannut ihan livenä ja joidenkin kanssa vaihdetaan s-postia.

Kiitos ja hali teille jokaiselle!

Vielä  kuitenkin esittelen yhden työn, joka valmistui tänään.  Ja se sopiikin hyvin esiteltäväksi tällaisessa postauksessa, jossa on päähuomio on ollut sytomyssyasioissa.  Sehän on tietenkin sytomyssy.

Malli Hurricane Hat omana sovelluksen, koko lienee leikki-ikäisen

Lanka Katia Candy (100% puuvilla), jonka menekki 30 g

Puikot 2.5 mm sukkapuikot

Silmukoita 104

Lanka on Seijasiskon tuliainen viimeisimmältä Kanarian matkaltaan.  On tosi pehmeää ja mukavan tuntuista puuvillaa. Ja vaikka on aika löyhäkierteistä, niin kutominen oli sujuvaa eikä säepuolia tullut.  Kiitos Seijasisko!

Tämä on muuten 58. minun tekemä sytömyssy, mikäli olen tullut kirjanneeksi kaikki muistiin.  En siis pärjäisi alkuunkaan kisassa Tainaa vastaan, jos siihen lähdettäisiin.  Tosin minulla ei ole juurikaan kilpailuhenkeä, joten se siitä.

Tähän on hyvä lopettaa tämän vuoden postaamiset ja toivottaa kaikille teille 

Oikein Hyvää ja Onnellista Vuotta 2011!

Vuoden viimeiset sukat

Joulu meni rauhallisesti oman väen kesken.  Hyvin syötiin vaikkakin kohtuullisesti, nautittiin hiljaisuudesta ja rauhasta kynttilän valossa ja takkatulen loisteessa.  Pakkanen paukkui nurkissa sen verran kovaa, että ei ulkoilu kiinnostanut.  Lueskeltiin ja kyllä vähän käsitöitäkin tehtiin.

Niin ja lahjojakin vähän saatiin.  Tytär lahjoi minua neljällä (2+2)  kerällä kauniinväristä merinovillaa.  Näistä teen jotain itselleni, joskus.  Vielä eivät ole kertoneet, miksi haluavat.

 Sukkia minä tikuttelin joulun seutuna ja taisin minä jonkun enkelinkin virkata, kun ne entiset lensivät maailmalle muita ilahduttamaan.

 Kahdet sukat on valmistunut joulun ja välipäivien aikana.  Eräs äiti ja eskari-ikäinen tytär saavat raitasukat. Perheen isä on jo saanut sukkansa, joten pian siellä koko perhe tepastelee uusissa raitasukissaan.

 Malli perussukat omaan tapaani koko 37

Lanka Novitan Tico Tico väri 838,  jota kului 60 g

Puikot 2.5 mm sukkapuikot

Malli taas sama perusssukat koko 31

Lanka Tico Tico väri 852 ja sen menekki 40 g

Puikot 2.5 mm sukkikkset

Näistä molemmista Tico Ticon väreistä tykkään.  Erityisesti nuo tyttären sukat ovat minusta niin nätit ja tyttömäiset, joten veikkaanpa, että Veera-neitokin tykkää näistä. Värit ovat kuvissa aika lähellä oikeaa, nuo ruskeat kuitenkin hiukan liian tummat.  Mutta tämän langan neulominen ei minusta ole kovin mukavaa. Tuntuu kovin karhealta käsiin ja jää aika helposti säepuoleksi.  Sen käyttökokemuksia minulla itsellä ei ole enkä ole kuullut muidenkaan kokemuksia.

Nämä sukat ovat vuoden viimeiset sukkani ja taitavat jäädä myös viimeisiksi valmistuneiksi töiksikin.  Sytomyssyä varten kyllä loin jo silmukat, mutta sen pidemmällä se työ ei vielä ole.  Mutta se myssy on joko vuoden viimeinen tai vuoden ensimmäinen, katsotaan nyt miten minä innostun tikuttamaan sitä. 

Haikein mielin

Eilen sain suruviestin Sveitsistä,  hyvä ystäväni oli yöllä nukkuessaan nukkunut ikiuneen omassa sängyssään.

Ystäväni sairasti harvinaista syöpää, joka hoidoista huolimatta eteni ja vei lopulta voiton.

Olimme nuorina 1960-luvulla opiskelukavereita ja asuimmekin 2.5 vuotta yhdessä. Nuo yhteiset vuodet antoivat meille paljon yhteisiä kokemuksia ja rakkaita muistoja.  Yhdistivät meidät elämän kestävin siten.  Pian valmistumisemme jälkeen ystäväni muutti Sveitsiin, jossa perusti perheen ja eli aikuisikänsä siis siellä.  Kaikki nämä vuosikymmenet pidimme yhteyttä.  Tosin oli välillä vuosia, että lähetimme vain joulutervehdyksen toisillemme, mutta nyt viime vuosina olemme olleet taas tiiviimmin yhteydessä kirjein ja puheluin. Nyt voin lähettää hänelle terveiseni vain enkeleiden välityksellä.  

 

Ystävyys jatkuu, ei se katoa pois,

vaikka hän ei enää vierelläsi ois.
Se jatkuu kauas sateenkaaren taa,
sieltä löytyy teidän muistojen maa.
Se ylittää pilvet, vie tähtien päälle,
heittää hyvästit kaikelle ikävälle.
Hymy tarttuu, voi käsi käteen liittyä,
astelette taas kohti kukkivaa niittyä.
Kyynelet kuivaa ja katso: Siellä,
on ystäväsi, sua odottaa vielä.

Hiljennymme joulun viettoon

Lankapirtissä hiljennytään joulun viettoon ja bloggaukseen tulee lyhyehkö tauko.

Takkatulen lämmössä hoitelemme viimeiset jouluvalmistelut.  

Tuli lämmittää mukavasti, kun ulkona paukkuu pakkanen (mittarissa -31).

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille,

riemullista Vapahtajan syntymäjuhlaa!

Olkoon sää kylmä,

tuiskuinen,

henkäys joulun 

on aina lämpöinen!

Joulujuhlassa

Aivan aluksi kiitän kaikkia arvauskilpailuun osallistuneita mielenkiinnosta!  Eilisestä postauksesta tämä oli valitettavasti unohtunut. Hyi minua! :(   Oli mukava seurata kommenteista, millaisia myssymääriä itse kukin osallistuja arvaili.  Kiitos ja halit siis kaikille!



 Eilinen päivä meni mukavasti jouluisissa tunnelmissa.  Kuten eilen jo kerroinkin, meidät myssymimmit (Seijasisko, Taina ja minut) oli kutsuttu OYS.n syöpäpoliklinikan ja sädehoito-osaston pikkujouluun.  Useampi tunti siellä vierähti. Ensin poliklinikan vt. osastonhoita esitteli meille uudistunutta poliklinikkaa ja kertoi poliklinikan toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä.  Saimme kuulla myös, että syöpään sairastuu entistä enemmän ihmisiä ja sytostaattihoidot lisääntyvät sitä myötä. Näimme myös myssyjen olevan esillä poliklinikalla koko ajan potilaiden saatavilla.  Ja hyvin niitö oli mennytkin, mutta ei vielä ollut OYS:ssa myssyt loppuneet.  Mutta annetaanpa puikkojen ja koukkujen suihkia, myssyjä tarvitaan jatkossakin, kuten kuulimme osastonhoitajan kertovan.

 Mutta tässä olemme vasta menossa poliklinikalle.  Kuvassa Taina istuu viemistemme kanssa sairaalan aulassa odottelemassa Seijasiskoa.  Noissa joulunpunaisissa pusseissa vatn ne Tainan 133 myssyä ja noissa pienissä nyssäköissä ne minun itseni sekä Martan ja Virven tekemät myssyt.  En tullut laskeneeksi myssyjen yhteismäärää, mutta näin jälkeen päin muistellen arvelen noissa pusseissa olevan yhteensä noin 180 myssyä.

Poliklinikkaan tutustumisen jälkeen siirryimme sädehoito-osaston puolelle varsinaiseen juhlaan.  Siellä oli juhlasalina toimivaan tilaan somistettu mukava jouluinen tunnelma samoin kuin oli poliklinikankin puolella.  Ohjelma oli jouluinen yhteislauluineen, pienine puheineen ja jouluisine esityksineen.  Erityisesti meidän mieltämme lämmitti, kun syöpätautien ylilääkäri Taina Turpeenniemi-Hujanen puheenvuorossaan nosti esille meidän myssykeräyksemme hoitoja tukevana asiana.  Kun meidän pientä panostanmme arvostetaan, niin taas jaksamme puurtaa myssyjen eteen.

Sädehoito-osaston Tomerat Naperot lausuivat runon ja esittivit joululaulun.

Upeaäänistä yksinlauluakin saimme kuunnella (valitettavasti vain esiintyjän nimi on jo unohtunut minulta).

Ja lopuksi pääsimme nauttimaan näin upeasta kahvitarjoilusta. 

Kuulimme myös, että tällainen pieni joulujuhla on näiden kahden osaston yhteinen perinne, jonne potilaiden ja henkilökunnan lisäksi kutsutaan yhteistyökumppaneita.  Ja tuossa viimeksi mainitussa ominaisuudessa meidät oli kutsuttu.  Juhlassa oli myös mukana ainakin yksi potilas, jolla oli päässään sytomyssy malliltaan TiiQ:n Tähdellinen. 

Mukava tunnelmallinen joulujuhla se oli.  Mukaani sain jouluntunnelmaa ja hyvää mieltä, joten nyt on hyvä keskittyä joulunviettoon.  Tänään meillä onkin kuunneltu joululauluja täällä kotonakin ja tehty viimeisiä pieniä jouluvalmisteluja. 

Ja lähimmäksi arvasi...

Arpajaiset ovat päättyneet ja voin ilmoittaa Tainan tehneen tähän mennessä yhteensä 258 sytomyssyä.  Aikamoinen kasa!  Myssyistä 125 valmistui kevään kampanja-aikana ja ne luovutettiin Oulun yliopistolliseen sairaalan syöpäpoliklinikalle toukokuussa Ruusun päivänä.  Sen jälkeen Taina on siis tehnyt lisää 133 myssyä.  On siinä virkkuukoukku saanut suihkia!  Tuskin kukaan yltää tähän, joten voitaisiin nimittää Taina sytomyssyilyn maailmanmestariksi.  Kiitos Taina sinulle näistä!  Noin monelle ihmiselle olet ollut antamassa hiukan iloa ja lohtua sairauden keskellä.

 

Niinpä huolellisen tarkastelun ja laskennan perusteella julistan voittajaksi Kaisan 251. myssyn arvauksellaan.  Onnittelut ja lämmin hali sinulle Kaisa mainiosta arvauksestasi! 

Arvauksia tuli muuten 200:n ja 952:n myssyn väliltä.

Kaikkien vastanneiden keskuudesta arvottiin lohdutuspalkinnon saaja.

Virallinen valvoja oli paikalla ja seurasi silmä tarkkana Onnettaren kättä, joka huolellisen nimilappujen sekoittelun jälkeen nosti...

 ...  Suden arvan.  Onnittelut ja halit sinullekin, Sude!

Laittakaapa minulle s-postilla osoitetietoja, niin pääsemme Tainan kanssa paketoimaan palkintoja.  Voittajan palkinto on Tainan lupaamat Party Liten tulppaani tuikkulyhty, pari kerää sytomyssylankaa ja suklaata.  Lohdutuspalkinnoksi lupasin lankaa ja jotain muuta.  Lupaan myös kuunnella toivomustasi Sude ja toteuttaa sen, mikäli se on mahdollista.

Piakkoin lähden hakemaan Tainaa ja myssyjä tuolta naapurikunnan puolelta ja sitten ajelemme OYS:aan.  Meidät on kutsuttu sinne syöpäpoliklinikan pikkujouluun ja tutustumaan poliklinikan uusittuihin tiloihin.  Samalla viemme kertyneet myssyt sinne, joten jaettavaa siellä taas riittää joksikin aikaa.  Piakkoin, varmaan jo huomenna palaan kertomaan tuosta käynnistämme.

Viimeistä päivää

Tänään on viimeinen päivä arvauskisaamme ja tänään esittelen viimeisen ennen joulua valmistuneen sytomyssyni.  

Minulle tuli ihan pakonomainen tarve tehdä joulunpunainen sytomyssy.  Ja siinä se nyt on olkipukkien vartioimana.  Malli on TiiQ:n "Pretty" Ullasta ja lankana on Kotiväki. Ihan ohjeen mukaan tein ja tuli minun 57-senttiseen päähäni sopiva. Puikot olivat 3 mm, kun minun käsialani on aika tiukkaa.  Jo kutoessa valmistuva työ tuntui kovin karhealta, siksipä myssy saikin valmistuttuaan liota tuokion huuhteluainevedessä, ja nyt se on ihanan pehmeä.

Mainittakoon, että olkipukit ovat meidän ensimmäiseltä yhteiseltä joulultamme peräisin, siis vuodelta 1968.  On siis niiden 43. joulu jo meidän kanssamme. Hellin käsin niitä on käsitelty, eivät ole pahasti vuosien kuluttamia.  Meillä muuten alkaa olla joulu pian valmis, kuusi kun tuodaan ja koristellaan, niin saa sanoa, että se on siinä.  Lauantaina teimme joulusiivouksen ja saman tien laittelimme joulukoristeita.  Tosin hyvin kohtuullisen määrän vain. 

Mutta nyt siis arvaamaan Tainan tekemien sytomyssyjen määrää, jos et vielä ole sitä tehnyt.  Arvausaika päättyy ensi yönä silloin, kun vuorokausi vaihtuu.  Siis ennen klo 24.00 tulleet arvaukset huomioidaan.  Sen verran sanon, ettei vielä ole tullut yhtään oikeaa vastausta.  Tiettävästi Tainalla ei ole enää keskeneräistä myssyä, joka ehtisi valmistua tänään.

Joko olet osallistunut kisaan

Joko olet osallistunut arvauskisaan, montako sytomyssyä Susun tuhannen myssyn Tainaksi tituleeraama Taina on tehnyt?  Kisaan voi osallistua 20.12. klo 24 saakka ja siitä kerrotaan enemmän täällä (klikkaa ja rullaa alas postauksen loppupuolelle) . 

Joulu lähestyy ja touhut täällä Lankapirtissäkin käyvät yhä jouluisemmiksi.  Viime päivinä ovat enkelit pitäneet minua vallassaan.  Niitä on pitänyt virkata ensin saadulla ohjeella ja sitten jo piti ruveta väsäämään omaakin ohjetta.  Niinhän minulle aika usein käy, että ensin teen jotain ohjeen mukaan ja sitten pitää tehdä oma muunnos ohjeeseen.  Ikään kuin haluaisin jättää omat sormenjälkeni työhön.

 Enkelikuoro lipaston päällä

Pari enkeliä lähikuvassa, jotta näet tarkemmin heidät.  Pienempi enkeli on se ohjeen mukaan tehty ja tuo isompi on oma versioni, jota on tarkoitus vielä kehitellä.  Lankana näissä Novitan Kotiväki ja koukkuna poronluinen koukkuni, jonka koko lienee n. 2-2,5 mm.  On muuten niin mukaansatempaavaa tämä enkeleiden virkkaaminen, että noita saattaa meillä liidellä pian enemmänkin.

Olen minä kutonutkin sentään jotakin.  Sehän se minun pääharrastukseni taitaa olla.  Niinpä lisää lapasia olen tikutellut.  Eikä niiden teko taida vielä tähän loppua, mutta nyt ehkä siirryn erilaiseen malliin. 

 Taas pari näitä "tuplalapasia", joita olet nähnyt jo aika monet tänäkin syksynä täällä.  Omaksi ja ehkä muidenkin piristykseksi yritän aina vaihdella kuvioa ja langan värejä.

Lanka oli tälläkin kertaa Tallinnan ostoksista G-B Sprint (75% villaa ja 25% polyamidia), jota kului 85 g näihin naisen S-kokoa oleviin lapasiin.  Puikot 2,25 mm:n muutoin paitsi peukaloissa 3 mm:n sukkapuikot.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja hyvää neljättä adventtisunnuntaita! 

Pakkasilmalla tarvitaan sukkia

Talvi ei tavoittaan mene! Sen olemme saaneet kokea jo näin alkutalvesta. On satanut lunta ja nyt parina päivänä on pakkanenkin helisetellyt nurkissa.  Meidän mittari on laskenut alle -20. asteen.  Ja auringonlaskut ovat olleet upeita.

 Tällaiset ihanat näyt ovat olleet ihailtavinamme.  Auringon kultaa taivaalla ja maassa ja illemmalla palavaa punahehkua.

Olen minä ehtinyt jotain käsitöitäkin tehdä, vaikka olen aurinkoa ihaillutkin.  Tarvitsin helppoa käsityötä, jota saattaa tehdä vieraan kanssa seurustellessa.  Ja kun ei muuta sopivaa ollut aloitettuna, niin nappasin matkakäsityöksi aloittamani sukat.  Ja niinhän siinä sitten kävi, että sukat valmistuivatkin ihan huomaamatta.

Malli perussukat omaan tapaani koko 42
Lanka Novitan Tico Tico väri n:o 842, menekki 90 g
Puikot 2.5 mm sukkapuikot, joilla silmukoita 76

Tico ticoa en ole aiemmin kutonut, mutta ihan tuntui kohtuulliselta sukkalangalta. Ehkä vähän kovahko verrattuna vaikkapa Novitan Nalleen.  Raidoittuminen eteni melkein käsikädessä molemmissa sukissa paitsi kärkikavennuksiin päästäessä jäi jälkimmäinen sukka hiukan jälkeen.  En kuitenkaan alkanut säätää, vaan tein sellaisen kuin tuli.  Nämä sukat ovat tyttären entisen työkaverin tilaamat ja matkaavat piakkoin tuonne pohjoiseen päin.


Oletko jo käynyt veikkaamassa, montako sytomyssyä on Taina tehnyt?  Asiasta on tarkemmin edellisen postauksen lopussa, jos et ole vielä kuullutkaan.

Hyvää 3. adventtisunnuntaita!

Sytomyssyjä ja arpajaiset

Sytomyssyily jatkuu vielä, vaikka viime aikoina ei täällä Lankapirtissä ole asiasta puhuttu kovin paljoa. Välillä olen vain tehnyt enempi muita käsitöitä, mutta en ole tätäkään asiaa unohtanut.    Nyt esittelen muutamia myssyjä ja tuolla lopussa julistan myssyihin liittyvän arvauskilpailun käyntiin.

Seijasiskon ja minun perustama OYS:n sytomyssykeräys jatkuu edelleen.  Nyt myssyt voi toimittaa joko suoraan sairaalaan tai sairaaloihin tai Oulun keskustassa sijaitsevaan lankakauppa Lumoavaan Lankaan.  Osoitteet ja muita tietoja sytomyssyistä löytyy täältä.  

Kuluneen syksyn aikana olemme saaneet muutamia lankalahjoituksia, joista monet ahkerat kädet ovat väsänneet sytomyssyjä.  Suuri osa niistä on jo mennyt sairaalaan, mutta yksi erä "joutui" sattuneesta syystä minulle.  Tämän erän on tehnyt 83-vuotias Martta, jonka taitavista käsistä on valmistunut jo aiemmin ison iso kasa myssyjä.  Ja lisääkin on tulossa.

Nämä kuvakollaasin 18. myssyä on Martta tehnyt pääasiassa Mailan lahjoittamista langoista, joista kerroin täällä.  Kuvissa on neulottuja myssyjen, pääasiassa Tähdellisiä ja Hurrikaaneja, lisäksi yksi virkattukin.

Uusimmasta lankalahjoituserästä Martta on virkannut jo nämä kolme kaunista raitamyssyä.

Tästä uusimmasta erästä jäi minulle itsellenikin yksi vyyhti lankaa.  Ja sepäs alkoi houkutella niin viehkeästi minua, että en voinut kutsua vastustaa.  Niinpä se pääsi puikoilleni, vaikka lapasia minun oli määrä vielä tehdä.

Malli Will I Bee Pretty  Ullasta

Lanka Pirkanmaan Kotityön Kesäpirkka, 100% puuvilla

Langan menekki 40 g

Puikot 2.5 mm sukkapuikot

Sekä lanka että malli olivat minulle uusia tuttavuuksia, mutta kumpaankaan en pettynyt.  Lanka oli mukavaa neulottavaa ja ohje oli selkeä ja helppo toteuttaa.  Kiitos hyvästä ohjeesta TiiQ:lle!  Lankaa minulle jäi vielä hiukan yli puolet 100g:n vyyhdistä, joten ainakin yhden myssyn tuosta saa, riippuen tietenkin mallista.

Olipa muuten mukava virkatun kukan ohje tässä.  Ihastuin niin tähän tapaan tehdä kukkia, että näitä taidatte nähdä jatkossa somisteena minun tekemissä myssyissä ja muissa soveltuvissa kohteissa. Kannattaa muidenkin tutustua kukkaohjeeseen, vaikka pääasia, siis myssy ei kiinostaisikaan.

Vielä ennen joulua vien nämä nyt esittelemäni ja jo aiemmin valmistuneet myssyni OYS:aan.  Käynnistä kerron sitten täälläkin toivottavasti tuorein kuvin. 

  Mutta nyt lopultakin ne ARPAJAISET! 

Monet teistä varmaan muistavat Tainan, josta kerroin täällä ja täällä.  Näiden arpajaisten järjestäjinä toimimme yhdessä, Taina ja minä.

Nyt kysymme, montako sytomyssyä on taina tehnyt yhteensä 20.12. 2010 klo 24 mennessä. 

 Osallistua voit jättämällä arvauksesi kommenttina tähän postaukseen.

Vain Tainan ja minun tiedossa on tämän hetkinen myssymäärä, mutta meidän lisäksemme myös Seijasisko katsotaan jääviksi osallistumaan arpajaisiin.  Joten kaikki muut voivat osallistua.

Oikein tai lähinnä oikein arvanneen Taina palkitsee Party Liten tulppaani tuikkulyhdyllä, parilla kerällä sytomyssylankaa ja suklaalla.  Jos voittoisia arvauksia on useampi, ratkaisee arpa palkinnon saajan.

Lohdutuspalkinnoksi arvotaan kaikkien vastanneiden kesken minun lahjoittamaa lankaa ynnä jotain muuta mukavaa ja/tai hyvää.

Nyt siis vain hyviä arvauksia kehiin ja onnea kisassa kaikille tasapuolisesti!

Taas lintusia

Kuten on tunnettua, päättyi Lapaskuu jo menneellä viikolla, mutta minulla lapasten teko jatkuu yhä.  Yhdet lintulapaset taas valmistui, mutta eivät nämäkään taida viimeiset olla.  Nämä lintuset tuntuvat olevan tämän syksyn suosikit ja näitä on toivottu vielä lisääkin.  Ja tuplana totta kai, siis kaksinkertaisena.  Mutta nyt tuntuu, että välillä teen vaihteen vuoksi jotain muutakin kuin lapasia.

 

Malli oma tuplalapaset lintukuviolla

Koko 14-vuotiaan

Lanka G-B Sprint, jossa on 75% villaa ja 25% polyamidia (Tallinnasta ostettua), menekki 75 g

Silmukoita varressa 60, kämmenosassa 56 ja peukalossa 21

Puikot sukkikset 2.25 mm ja 3 mm peukaloissa

Tämä lintukuvio on mukailtu täällä (Ravelry) olevasta ohjeesta, jonka on tehnyt Hanneke Sieben.  Kuvissa lapasten värit sangen lähellä todellista.  

Mahdollisille uusille vierailleni valotan hiukan näiden tuplalapasiksi kutsumieni lapasten rakennetta. Ne on kudottu kaksinkertaisiksi niin, että kuvio muodostuu molemmin puolin samanlaiseksi, värit vain vaihtuvat toisin päin.  Näitä voi siis pitää kummin päin haluaa.  Voisi näitä kutsua kääntölapasiksikin.  Ja ovat käyttäjien suosiossa lämpimyytensä takia.  Ja ohje siis löytyy klikkaamalla ylemmän kuvan alta kohtaa tuplalapaset.  

Hurjasti kuuluu tulleen lunta tuolla eteläisessä Suomessa, ainakin Helsingin seudulla.  Meille ei eilen tullut juurikaan lisää lunta, mutta tänään on sadellut hiljalleen jonkun verran.  On taas oikein kaunis puhdas lumivaippa valaisemassa päiviä, jotka alkavatkin olla pimeimmillään.  Vielä pari viikkoa, ja sitten käännytään kohden kesää. Siis päivät alkavat pidentyä.

Joulumessuilla

Taas on messuiltu!  Oulussa on tänä viikonloppuna perinteiset naisten joulumessut Pohjankartanossa.  Aiemmin en ole siellä käynyt, mutta nyt on sekin tapahtuma tuttu.  Kälyn kanssa siellä viihdyttiin monta tuntia. 

  Paljon oli myyjiä ja esittelijöitä ja paljon oli asiakkaitakin.  Kahdessa kerroksessa oli nähtävää runsaasti, käsityötä laidasta laitaan.  Oli paljon sukkia ja lapasia, paljon erilaisia koruja, leluja, vaatteita, kynttilöitä, kransseja, joulukoristeita ja -kortteja, liinoja, lankoja...

 Upea tonttuarmeijakin oli kiiruhtanut tuonne kai lepohetkeä pitämään.  Niillähän on tunnetusti kova kiire näin joulun alla.

 Tämä tyttötonttu oli minun suosikkini, mutta ei kuitenkaan lähtenyt minun mukaani.

 Tässä minun vähäiset messuostokseni.  Huovutetut helmet oli oikeastaan tarpeellinen ja osittain suunniteltu ostos.  Kuuseen ei tahdo löytää hyviä kynttilänjalkoja, joten niitä pitää ostaa heti, kun kohdalle sattuu. Ja nyt sattui!  Pari  puhuttelevaa joulukorttia ja kuivattuja kantarelleja. 

Mukavasti tuolla aika kului kierrellessä ja katsellessa taitavien kätten aikaansaannnoksia.  Paljon mukavaa ja kivaa sieltä olisi voinut ostaa, mutta lähtiessä jo päätin pidättäytyä tarpeettomista heräteostoksista. Ja mielestäni onnistuin hyvin.  Arpojakin ostettiin parista paikasta: molemmat voitimme seinäkalenterit ja käly lisäksi herkkukorin.

Joulukuu alkoi mukavasti

Otsikon mukaisesti joulukuu alkoi tosi mukavasti.  Ensin sain vieraakseni ihanan ystäväni Marleenan ja hänen lisäkseen sain kivaa postiakin. 

Marleenan kanssa mentiin Maakarin Neulekammariin, jossa oli tällä kertaa ohjelmassa jouluiset virkkaustyöt.   Menomatkalla poikkesimme tuonne naapurikunnan puolelle hakemaan mukaan myös Tainan, joka on ahkeroinut kovasti sytomyssyjä.  Lähiaikoina muuten järjestämme Tainan kanssa täällä Lankapirtissä arvauskilpailun, joten kannattaa poiketa täällä.  Maakarissa olikin niin paljon innokkaita joulukoristeiden tekijöitä, että jouduimme jakautumaan kolmeen eri huoneeseen ja Elina-ohjaaja sitten juoksi huoneesta toiseen.  Mutta kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä ja monenlaisia jouluisia töitä siellä tehtiinkin.

Marleena ja minä päädyimme virkkaamaan enkelit.  Minä tosin en ehtinyt saada omaani valmiiksi, mutta hyvälle alulle kuitenkin.  Seuraavana päivänä sitten kotona virkkasin sen valmiiksi ja Marleena teki omalleen sädekehänkin.  Siitä voit siis päätellä, kumpi on kummankin enkeli.  Ohjeena käytimme Sinikan kutimista löytyvää ohjetta.  Niin mukavaa tehtävää oli tämä enkelin virkkaus, että ostin tänään sopivampaa lankaa seuraaviin enkeleihin.

Vielä lähikuva Marleenan enkelin sädekehästä.

Meille tulee nykyisin posti kovin myöhään, siis ihan illallakin, niin kuin nytkin joulukuun alkajaisiksi. Mutta ehtiväthän ne mukavatkin postit perillä, vaikka hitaasti tulevatkin.  Mutta asiaan.  Piiku oli puuhanaisena keräämässä TYKSiin syöpäpotilaille villasukkia ja järjesti blogissaan arpajaiset, paljonko lahjoitetut sukat painavat yhteensä.  Arvaapa, kuka arvasi lähimmäksi!  No minä tietenkin!  Täällä Piiku kertoo asiasta.  Nyt sain palkinnon tuosta parhaimmasta arvauksesta.

 Ja miten mainio palkinto!  Monenlaista ihanaa, niin suulle kuin silmille ja sormillekin!  Suuret kiitokset paketista ja lämpimät halit tältä iloiselta voittajalta!

Siinä oli ensinnäkin ihan minun mieliväreissäni olevaa Äiti-puffan kasvisväreillä värjäämää lankaa Sukka-Puffa väri Nuori Isäntä.  Siis tämä neuloja saa taas itselleen kauniit sukat, ohjettakin jo ehdin hiukan katsella.  Lisäksi paketissa oli kätevät puikonsuojukset vai miksi noita puupalikoita sanoisi.  Alla lisäselvitystä.  Suun makeaksi   -slurp!-   tekevää tummaa minttusuklaata ja kuvassa suklaan päällä näkyvät neulat.  Nekin ovat minulle aivan uusi tuttavuus, mutta arvailen niiden olevan tarkoitetut neuleiden ompeluun.  Kuvassa ei näy, mutta neulan päässä ei ole tavanomaista neulansilmää vaan sellainen vähän siimaa muistuttavasta aineesta tehty lenkura.  Valaiskaa minua, hyvät ystävät, olenko aivan väärässä. 

"Puupalikat"  pääsivät heti käyttöön keskeneräiseen sukankutimeeni.  Mainiot kapistukset, joita olen nähnyt aiemmin vain kuvissa ja nyt sain itselleni.  Siis kaksi onttoa puupalikkaa on kiinnitetty toisiinsa tukevalla kuminauhalla.  Muodostuu jämäkästi paikoillaan pysyvä suojus sukkapuikkojen päälle.  Eipä pistele eikä töki enää matkakäsityön puikot.

 Ja mukava korttikin oli mukana kaiken muun ihanuuden lisäksi.  Kortti näkyy tosin huonosti tuossa kuvassani, mutta siinä  herttainen lapsi ja runo onnesta:  

Onni on pienissä asioissa. 

Hymyssä lapsen herttaisen. 

Onni on silmissä säteilevissä, 

hetkissä arkipäivien. 

Onpa upea palkinto!  Kannatti hiukan järkeillä arvausta tehdessä.  Arvauksestani kerron sen verran, taisin ensimmäisen kerran oikein tarkoin pohtia, montako paria sukkia mahtaisi tulla keräykseen ja sitten arvelin, paljonko sellainen sukakkasa painaisi.  Ja osuin siis melkein nappiin, vain 200g alakanttiin.

Mukavaa viikonloppua ja hyvää toista adventtisunnuntaita kaikille!

Lapaskuun viimeiseni ja marraskuun raportti

 Ensinnäkin haluan kiittää lämpimästi monista ihanista ja ilahduttavista kommenteista, joita olen saanut viime aikoina runsaasti. Kiitos ja halit!  Kommentithan on se voima, joka ylläpitää tätä bloggailuintoa.  Niin ja taitaa se vaikuttaa tekemisiinkin. Ainakin, kun joku työ on saanut kehuja, niin haluaa tehdä lisää ja saada lisää kehuja.  Niinhän se menee, kun me ihmiset ollaan sellaisia.
 

Lapaskuu päättyy marraskuun myötä vaikka minulla lapasten teko jatkuu edelleen.  Mutta vielä yhdet ehdin saada eilen valmiiksi ja saan siis ne mukaan lapasteluun.

 Malli niin peruslapaset kuin vain voi tehdä 3-4 vuotiaalle

Lanka Drops Alpaca, jota kului vain 25 g

Puikot 2.5 mm

Silmukoita 44

 Nämä menevät veljen pojantyttärelle aluslapasiksi kintaisiin.  Kun tällä pienellä palelee herkästi käsiä, niin kokeillaan, lämmittävätkö nämä paremmin kuin entiset.  Alpakan villanhan sanotaan olevan lämpimämpää kuin tuo tavallisempi lampaan villa.

 Samalla teen yhteenvedon Lapaskuun tuotoksistani, joka on samalla marraskuun töitteni loppuraportti.  Huomasin nimittäin, etten ole saanut mitään muita kuin lapasia valmiiksi tämän kuun aikana.  Yhdet sukat olen aloittanut, mutta ne jäävät kesken odottamaan joko pitkää automatkaa tai muuten sopivaa fiilistä sukkien kutomiseen.

2.11  lapaset 3-4 vuotiaalle,  Novitan Wool  30 g

7.11. 2 paria tuplalapasia  eskarilaisille, Novitan Wool   110 g

8.11. Sydän-lapaset  3-4 v,  Novita Wool 30 g

10.11. Tuplalapaset lintu-kuvio  4v,   Novita Wool 50 g

12.11. Tuplalapaset tyttö-kuvio 4v,  Novita Wool 50 g

16.11. Naisen lapaset (int. peukalo),  7veikkaa  65 g

18.11. lintutuplat 11-vuotiaalle, lanka G-B Sprint 75 g                            

23.11. lintutuplat 11-vuotiaalle,  Lanett ja Hjertegarnin Ciao Trunte 80 g

28.11. kärrynpyörätuplat 12-vuotiaalle, Maija-lankaa  90 g

29.11. peruslapaset 3-4-vuotiuaalle Drops Alpakasta 25 g

                                                         

Langan kulutus marraskuussa siis yhteensä 605 g.  Aika vähän grammoina, mutta lapasia valmistui kuitenkin kaikkiaan 11 paria.

Kuten alussa jo mainitsinkin, niin lapasia täällä valmistuu vielä joitakin pareja, mutta piakkoin siirryn tekemään muutakin kuin kädenlämmittimiä.  Suunnitelmia on ja lankojakin on jo varattuna niihin, mutta en niistä kerro etukäteen enempää.

Enkä malta olla vilauttamatta vielä lopuksi kuvaa lapasista, jotka ovat tekeillään.  Lintusia siis lisää.  Ja tuplana, kuinkas muuten.

Lintuset lensivät lapasiinkin

Lapaskuu lähenee loppuaan, niinpä pitää minunkin raportoida valmistuneita.  Jotenkin vain on harventunut tämä bloggailutahti. Taas on kolmet lapaset esittelemättä.  Parin viimeksi kuluneen viikon aikana ne tikuttelin.  Ensin tikuttelin parit lintulapaset ja sitten kärrynpyörälapaset.

Malli taas omani, siis tuplalapaset, joihin lintukuviot olen ottanut lintulapasten ohjeesta täältä (Ravelry).  Nämä tuplalapaset eli kaksinkertaiset lapaset ovat niin suosittuja minun lähipiirissäni, että niitä minulta toivotaan ja menekkiä on niin paljon kuin vain teen.  Nämä lintulapaset tein veljentyttären 11v. kaksostytöille, jotka itse valitsivat värit.

Maria halusi pinkkiä ja turkoosia.  Langaksi valikoitui pinkki Lanet ja turkoosi Hjertegarnin Ciao Trunte, molemmat 100% merinovillaa.  Menekki yhteensä 80g.

Anna taas toivoi tummempaa ja vaaleampaa ruskean sävyä ja lankavalintani osui Tallinnasta ostettuun G-B Sprint -lankaan, jossa on 75% villaa ja 25% polyamidia.  Nämä lapaset painavat 75g.  Molemmissa silmukoita resorissa 56 ja lapasosassa 50, puikot 2.5 mm ja 3.5 mm.

 Tyttöjen Tuomas-veljelle tein kärrynpyöräkuvioiset lapaset.  Lankana näissä on sinistä ja beigeä Maijaa (85%villaa 15%polyamidia), jota kului 90g näihin 12vuotiaan lapasiin.  Silmukoita resorissa 48 ja kämmenosassa 44, puikot 3 mm ja 3.5mm.

Nämäkin siis tuplana ja tässä kuvassa näkyvät molemmat värivaihtoehdot.  Kärrynpyörä-kuvion löysin Eva Maria Lesznerin kirjasta Kirjokintaita ja -myssyjä ja tykkään siitä kovasti.  Tässä kirjassa on muuten monia kuitakin mukavia kuvioita, joten saatte varmaan kuulla tuosta kirjasta jatkossakin.  

Lapasia on odotettavissa lisää vaikka Lapaskuu loppuukin.  Saa nähdä, ehdinkö vielä jotkut tehdä ennen sen päättymistä.  Tarvitsijoita lähipiirissäni on ja minulla on tekohaluja, joten minä lapastelen siis jatkossakin.  

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikkialle!

Neulojan mies bongasi neulegraffitin

Kotona ollaan taas.  Kiristynyt pakkanen sai meidät lähtemään Äkäslompolosta kotiin jo eilen, kun lauhemman sään jatkuessa olisimme palanneet vasta tänään.

Upeat huurteiset puut reunustivat tietämme, kun ajelimme kotiin päin kireimmillään 22. asteen pakkasessa.

Aurinkokin kultasi puiden latvoja.  Kaunista katsottavaa siis riitti. 

Mutta vielä yhden asian haluan kertoa Äkäslompolon tapahtumista.  Nimittäin mieheni oli bongannut hiihtoreissullaan neulegraffitin.  Ja kun on neulojan mies, niin olipa napannut siitä kuvankin neulojaa ilahduttamaan.

Näin pirteä norsugraffiti ilahduttaa kävijöitä Hangaskurun laavulla.   On niin hyväntuulisen näköinen norsu.  Minä en siis itse tuota ole nähnyt, kun minä en juurikaan hiihdä tuollakaan käydessämme.  Minä kun en tunnetusti tykkää hiihtämisestä.  Enkä tälläkään reissulla käynyt suksilla ollenkaan, mutta nyt tuo norsu panee harkitsemaan asiaa seuraavalla käynnillä.

Ilmeisesti tämän graffitin tekijästä ja hänen norsugraffiteistaan on kerrottu hiljattain jossakin TV-ohjelmassa, mutta minä en ole sitä nähnyt enkä tiedä henkilöstä tämän enempää.  Oletteko te muut nähneet tai kuulleet?

Ja vielä vilautus matkakäsityöstä, joka oli kuten tavallista sukankudin.  Tätä siis automatkalla tikuttelin ja sainkin ensimmäisen koon 42 sukan valmiiksi.  Lankana  on uusi tuttavuus Novitan tico tico ja puikkoina ikivanhat metalliset sukkapuikot, jotka ovat peräisin äitini jäämistöstä.  Minullehan ne kaikki käsityötarvikkeet jäivät, ainoalle tyttärelle. Enkä ole niitä raaskinut hävittää.  Nyt oli tarvettakin, kun kaikki muut 2.5 mm:n sukkikset olivat muissa töissä kiinni.  Kyllä sitä näilläkin näköjään saattaa kutoa, mutta myönnän kyllä työn olevan mukavampaa nykyisillä puikoilla. Mutta tästä työstä lisää sitten joskus, kun on valmis.

Kirpakka pakkassää jatkuu meillä täällä Oulun seudullakin, tosin vain10-15 asteen pakkasta, mutta napakaltahan tuokin tuntuu, kun ei vielä tänä talvena olla ehditty tottua.  Kaunis aurinkoinen päivä on ollut tänään.  Valkoiset hanget, tosin matalat sellaiset, ovat kimmeltäneet upeasti auringon kilossa.