Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

tiistai 3. joulukuuta 2019

Marraskuun raportti


Ennen joulukiireitä lienee aiheellista tehdä edes pikainen katsaus marraskuussa valmistuneisiin käsitöihini, että pysyttäisiin normijärjestyksessä. 

Sukkia tein taas lukumäärältään eniten kuten niin usein aiemminkin.


Ja näin ne valmistuivat:
3.11. polvenlämmitin, Novitan Nallea 95 g
6.11. Jonmarit-sukat koko 39-40, Novitan 7veikkaa 187 g
19.11. kirjoneulesukat koko 36-37, Novitan 7veikkaa 165 g
22.11. kirjoneulesukat koko 38-39, Novitan 7 veikkaa 140 g
29.11. kettusukat koko 24, Novitan Nallea 55 g.



Päähineitä kolmeen päähän:
9.11. sytomyssy, puuvillalankoja 41 g
17.11. kaksi pääpantaa, Viking Odin, 62 g + 63 g.


Ja viimeisenä 29.11. kirjoneulelapaset koko S, Novitan 7veikkaa 65 g.

Lankaa näihin kului yhteensä 873 g, se on aika tavanomainen määräni.
Ja sitten voin kertoa, että lankavarastooni ilmestyi uuttaa lankaa 150 g ja sekin huomioiden  on lankavarastoni kevennyt kuluvan vuoden aikana kokonaisuudessaan 4266 g. Lähennellään siis viittä kiloa. Nyt voinkin ruveta jännäämään, pääsenkö siihen asti ennen vuoden vaihdetta.


sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Lapaset ja kettusukat


Kuukausi vaihtui jo, mutta jotain marraskuussa valmistunutta on vielä esittelemättä täällä Lankapirtissä. Nimittäin yhdet kirjoneulelapast ja kettusukat.


Nämä kirjoneulelapaset, koko S, valmistuivat jo jokin aika sitten
Kuviot tein Jonttuut-lapasten ja Kinket-sukkien kaavioita hyväksi käyttäen
Langat Novitan 7veikkaa ja niiden menekki oli yhteensä 65 g
Silmukoita 40. peukaloissa 15 ja puikot 3.5 mm.

Kun teen seuraavat lapaset "samalla kaavalla", kannattaa laittaa peukalolanka 7 silmukkaan. Nyt laitoin niitä 8 ja 7 olisi riittänyt. Peukalon korkeus 18 krs ennen kavennuksa oli sopiva omalle peukalolleni.

Kuvan värit ovat kylmemmät kuin lapasten todelliset värit.


Joskus tapahtuu ihmeellisiä yhteensattumia vai liekö peräti johdatusta ihan arkisissakin asioissa. Minulle nimittäin tuli pari viikkoa sitten mieleeni ajatus, pitäisiköhän tehdä sukat eräälle pikkupojalle, jonka mummo käy Asukastupamme käsityökerhossa. Muutaman päivän kuluttua siitä kyseli kyseisen mummo kerhossa, voisiko joku kutoa tälle pikkumiehelle kettusukat. (Mummo itse virkkaa innokkaasti mutta ei tykkää kutoa.) Enhän minä voinut olla kertomatta ajatuksestani ja niinpä lupauduin tekemään kettusukat.


Tässä siis kettusukat kyseiselle pikkumiehelle, koko lienee 24,
 Varren korkeus 16 cm kantalapun yläreunasta mitattuna ja valkoisen alueen korkeus 10.5 cm
Langat Novitan Nallea, menekki yhteensä 55 g
Silmukoita 40, puikot 2.5 ja 3 mm.

Kettukaaviot löysin netistä googlaamalla. Niitähän siellä on useita enempi tai vähempi samatapaisia. Pitkien valkoisten osioiden vuoksi käytin avukseni tikapuutekniikkaa, jonka opastusvideoita niitäkin löytyy samalla tavalla useita.

Yllättävän haastavaa oli tällä kertaa kirjoneuleen teko, vaikka sitä tuli vain näin vähän, kaksi kettua yhteen sukkaan. Mutta jospa kettuihin ihastunut poika tykkää sukistaan ja ne ovat häelle muutenkin sopivat, sitä toivon.

lauantai 23. marraskuuta 2019

Sukkasatoa taas

Edellisen postaukseni aiheena oli pääasiat eli päänlämmittimet. Sen postaukseni jälkeen ja oikeastaan jo osittain aiemminkin keräsin sukkasatoa eli tein sukkia. Varsinainen Sukkasatohan kerättiin viimeksi vuonna 2014. Sukkasadot kuten monet muutkin yhteiset tempaukset ovat jo kai blogimaailman historiaa, joita meikä muistelee lämmöllä. Nykyisin taitavat erilaiset mysteerineulonnat ja -virkkuut korvata ne. Ihminenhän on sosiaalinen eläin ja haluaa tehdä yhdessä myös käsitöitä. Olen siis tehnyt taas sukkia, niitä lempitekeleitäni.

Mutta ensin vilautan pari kuvaa kokeilustani. Olin nimittäin tehnyt ensimmäiset kirjoneulesukat jo valmiiksi, kun höyrytyksen jälkeen huomasin toisessa virheen. Enkä voinut hyväksyä sitä. Niinpä purin sen väärin tehdyn sukan. Lanka olikin melko kippuraista. Tavallisesti olen sellaisen langan suoristanut kastellemalla.



Mutta nyt kokeilin FB:ssa saamaani vinkkiä purkulangan höyryttämisestä. Kattilaan vaan vettä hiljalleen kiehumaan ja  kippura lanka vedetään hiljalleen kannen reiän läpi.

Ja sehän toimi hyvin, lanka suoristui kivasti ja nopeasti eikä rakennekaan muuttunut miksikään. Tulen tarvittaessa käyttämään tapaa vastakin.




Nämä kirjoneuleiset sukat siis ovat nyt esittelyssä. Langat pääosin samoja ja kuviotkin osittain.



Ensin valmistuivat polvisukat  kirjoneuleena 
Koko 37, varsi 37 cm kantalapun yläreunasta mitattuna
Langat Novitan 7veljestä, joiden menekki yhteensä 165 g
Silmukoita 55-56, nilkassa 44, terässä 40.

Miniämme, joka on villasukkafriikki, lähetti pari sukkakuvaa malliksi ja toivoi niiden kaltaisia sukkia itselleen. Nämä ovat minun näkemykseni kyseisistä sukista, kummastakin mallista on mukana jotain, mutta myös aivan omaa näkemystäni. Miniä ei ole vielä nähnyt sukista edes kuvaa, joten mielenkiinnolla odotan hänen kommenttiaan.


Tässä sukat poseeraavat minun liian isoissa jaloissani niin viattomina, vaikka aiheuttivat minulle melkoisen päänvaivan. Tai siis vaivan aiheutti se toinen sukka, joka meni purkuun. Pähkäilin nimittäin pitkään ennen kuin tein purkupäätöksen. Näin jopa kolmena yönä untakin sukista, puranko vai annanko olla. Lopulta päädyin purkamiseen. Ja nyt olen itse näihin tyytyväinen.


Kirjoneulesukat JonSukkien tapaan omana muunnelmanani
Koko 38-39, varren korkeus 26 cm kantalapun yläreunasta mitattuna
Langat Novitan 7veljestä, menekki yhteensä 140 g
Silmukoita 55-56, nilkassa 48, terässä 44.


Näihin sukkiin käytin purkulangan, jonka suoristin ylläkertomallani tavalla.



maanantai 18. marraskuuta 2019

Pääasioita

Muistaako joku muukin vielä aikaa, jolloin Blogistaniassa oli usein joku kampanja, jolloin tehtiin yhdessä sukkia tai lapasia tai päähineitä. Jokainen teki tietenkin itsekseen, mutta valmiit tuotteet esiteltiin yhteisessä blogissa. Minä olin niissä innolla mukana ja joskus vieläkin kaipaan sellaisia yhteisiä juttuja. Pääasioita oli nimeltään blogi, jossa esiteltiin päähineitä. Siitä sain sopivan otsikon tähän postaukseeni, jossa esittelen vain päänlämmittimiä.

Pääpantoja tein kaksittain, kun halusin kuluttaa myssystäni jääneet langat pois lankalaatikostani. Malliksi valitsin ensin FB:n käsityöryhmissä suositun Kalastajan vaimon pannan, mutta en saanut mieleistäni pantaa aikaan, joten jatkoin yksinkertaismmalla mallilla.


Briossineuleella tehtdyt yksinkertaiset pannat 
Langat Viking Odin, jonka menekki oli 63 g pinkkiin ja 62 g ruskeaan
Silmukoita 22, puikot 5 mm.

Tasona kudoin, joten pantojen takaosiin tuli saumat, joista ensimmäiseen kolmenpuikon päättely ja toiseen silmukointi.

Olipa muuten helppoa tehdä yksiväristä briossia eli täyspatenttineuletta ilman langankiertoja. Aiemmin en ollut moisesta muistaakseni kuullutkaan, mutta jotenkin satuin Dropsin sivulle https://www.garnstudio.com/video.php?id=1350&lang=fi. Niinpä sutjakasti sujui briossin teko.



Ensin tein tämän pinkin pannan.  Ja kun sopivasti jäi lankaa, niin virkkasin kukkasen yksinkertaista pintaa piristämään. Kukan ohjeen olen joskus löytänyt netin syövereistä ja printannut sen talteen, mutta lähde on jäänyt merkkaamatta.


Edellisen valmistuttua pääsi ruskea lanka puikoille samalla ohjeella. Ruskeaa lankaa oli hiukan vähemmän eikä se riittänyt täyteen 7-lehdykkäiseen kukkaan, siksi se on 6-lehdykkäinen.



Ainakin tämä ruskea jää omaan käyttöön, ehkä molemmatkin. Tuntuu muuten mukavalta päässä ainakin sisällä sovitettaessa, ulkokäyttö vielä odottaa.



Jo reilu viikko sitten valmistui sytomyssy, joka sekin on pääasia, jopa tärkeä sellainen.

Kukkainen sytomyssy eli kukalla koristeltu perusmyssy 
Langat kolmea eri turkoosia puuvillalangan loppuja, menekki yhteensä 41 g. Silmukka määrää ja puikkokokoa en ole kirjannut ylös enkä en enää muista.

Malli on omasta päästä päälaelta aloittaen, että sain kaksi lankakerästä kulutettua loppuun asti. Kolmas nyttönen muuttui kukkaseksi. Tämänkin kukan ohje on samanlainen löytö kuin tuo pantojen kukkien ohje, ei siis tietoa, mistä olen sen napannut.





sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Lämmintä jaloille



Hupsista, miten marraskuukin on edennyt nopeaan, ollaan jo melkein puolivälissä kuuta. Aina vain todemmaksi koen väitteen, että vanhana aika tuntuu kuluvan nopeampaan kuin nuorena. Ennen ehti tehdä päivässä vaikka mitä, mutta nykyään ehtii vaan ajatella asioita. Ja kutoessa vaikkapa sukkia onkin hyvää aikaa antaa ajatusten lentää vaikka missä.




Nämä sukat (koko 39-40) valmistuivat jo muutama päivä sitten 
Jonmarit-sukkien ohjetta hiukan muunnellen tein nämä
Langat Novitan 7veikkaa, menekki yhteensä 187 g
Silmukoita alussa 60, nilkassa 48 ja terässä 44, puikot 3.5 mm.



Tytär toivoi tällaisia antaakseen lahjana häntä auttaneelle ihmiselle. Ja mikäs minulle sen kivempaa, kuin päästä tekemään noin hyvään tarkoitukseen sukkia. Varsinkin kun tunnen itsekin saajan jo vuosikymmenten takaa. Ja vielä näin kivalla mallilla.

Parit sukat olen tainnut aiemminkin tehdä näillä Jonsukkien malleilla. Nehän kaikki eivät ole samanlaisia vaan malleja on niin useita, että on varaa valita mieleinen.


Jonmarithan kuuluvat laajaan Jonsukkien perheeseen ja niiden ideoija on Jonna Nordström. Sukkien lisäksi on tehty monia muitakin  neuleita, kuten lapasia, myssyjä, villatakkeja ja -housuja, koirien lämmikkeitä...  Ainakin FB:ssa ohjeilla tehtyjä neuleita vilisee eri ryhmissä jatkuvasti.  Lehtien palstoillekin Jonna on päässyt tuotteineen ja onpa hän  julkaissut kirjankin nimellä Villasukkarakkautta - Jonsukat. FB:ssa toimii ryhmä Villasukkarakautta by Jonna. On siis supersuosittuja nämä Jonsukat!



Alkukuusta tein myös polvenlämmitimen tyttärelle kipeän polven lämmittäjäksi 
Lankana Novitan Nalleakaksinkertaisena , toinen liila ja toinen samansävyinen raitalanka, niiden menekki yhteensä 95 g
Silmukoita 46 ja 4.5 mm:n puikoilla mentiin.


Tämähän on kuin matala säärystin, jotka ovat yleensä resoria. Kudoin tämän aina oikein - neuletta tasona, niin oli helppo sovittamalla mitata sopiva koko. Ja näitä ei muuten tarvittu kuin yksi, koska vain toinen polvi oireilee.


 Meillä täällä Oulun kupeessa on jo oikea talvi. On lunta niin maassa kuin upeana kerroksena puiden ja pensaiden päällä, pakkasta kymmenen asteen kahta puolen päivästä riippuen.



Ja lintuvieraita riittää takapihallamme. Hyvin näyttää maistuvan niin auringonkukan siemenet kuin hirven talikin. Enimmäkseen vieraat ovat  tali-, sini- ja hömötiaisia.



tiistai 5. marraskuuta 2019

Lokakuussa tehtyjä



Taitaa olla aika tarkistaa, mitä käsitöitä oikein teinkään lokakuun aikana. Tarkemmin ottaen mitä neuleita tai virkkuita tein. Muita käsitöitähän minä en tee juurikaan ja jos jotain teen, en välttämättä täällä esittele niitä.

Nyt oli siitä harvinainen kuukausi, etten tehnyt yksiäkään sukkia. Niitähän minulla yleensä valmistuu lukumäärältään eniten.

Mutta ne muut valmistuivat tähän tapaan.


Lukumäärältään eniten tein  turvalonkeroita, joita valmistui ajalla16-17.10 viisi (5)
Langat  puuvillalankojen jämiä yhteensä 55 g



Kolmet tuplalapaset
4.10. tuplalapaset 8-9 v, Nallea 68 g
8.10. tuplalapaset koko S-M, Nallea ja Jannea 99 g
12.10. tuplalapaset koko S-M, Nallea 86 g



Kaksi lasten villatakkia
25.10. villatakki 3v:lle, Drops Merino Extra Fine 223 g
29.10. villatakki vajaan vuoden ikäiselle, Drops Merino Extra Fine 157 g


 Kaksi sytomyssyä
13.10. sytomyssy, Cotton Soft 47 g
30.10. sytomyssy, Svartafåret Tilda 39 g.


Lankaa kulutin näihin yhteensä 774 g ja lisää sitä hankin yhden 150g:n kerän. Pienen laskutoimituksen tein taas  ja sen mukaan kuluvan vuoden aikana on lankavarastoni kevennyt yhteensä 3543 g.



Lopuksi vielä vilautan ikkunasta nappaamani kuvan meidän pihalta. Maa on puhtaan valkoisen lumen peittämä ja puissa on kaunis huurre. Eilen paistoi autinko kruunaamassa kauneuden, tänään utuinen hämärä. 



torstai 31. lokakuuta 2019

Villatakit


Lokakuu on loppumassa, mutta vielä ehdin tehdä postauksen muutamista tämän kuukauden aikana valmistuneista töistäni. Minulla on muuten ollut puikoilla poikkeuksellisia töitä, kun olen tehnyt kaksi villatakkia. Neulevaatteitahan en ole innostunut tekemään ollenkaan, olenkohan pari vauvannuttua ja vauvamekkoa tehnyt  koko liki 11-vuotisena blogiaikanani.

Veljentytär oli aikonut tehdä villatakit kahdelle pienelle lapsenlapselleen (3v ja alle 1v). Oli löytänyt kivan mallin ja aloittanutkin jo. Mutta sitten työ oli alkanut takkuamaan ja  veljentytär kyseli, jatkaisinko hänen aloitustaan. Jostain syystä ei villatakkien kutominen tuntunut nyt yhtään vastenmieliseltä hommalta, joten niinpä lupauduin.


Ja tässä näet lopputuloksen.



Ensin syntyi isomman tytön villatakki
Lanka punainen, valkoinen ja beige Drops Merino Extra Fine, joiden menekki yhteensä 223 g
Puikot 3.5 mm.

Alkuperäinen ohje oli Dropsin kaarrokeneule Little Red Nose Jacket, mutta sen tekeminen takkusi minullakin niin paljon, että pyysin lupaa saada muuttaa ohjeen mieleisekseni ja sainkin vapaat kädet tehdä mieleiseni villatakit. Niinpä päädyin ylhäältä aloitettuun ja helmastaan raidoitettuun raglahihaiseen villatakkiin. Hyvänä tukena minulla oli Trio neuletakin ohje, jota mukailin sopivilta osin. Lisäksi hain parista muustakin paikasta villatakin mittoja, koska en voinut poiketa sovittamaan takkeja lapsille, koska perhe asuu liki 300 kilometrin päässä.

Napit puuttuvat vielä takeista, koska niiden hankinta ja kiinnittäminen jäävät mummon huoleksi.



Sitten pienempi villatakki vajaan vuoden ikäiselle 
Lanka punainen, valkoinen ja beige Drops Merino Extra Fine, joiden menekki yhteensä 157 g
Puikot 3.5 mm.


Tässä kuvassa taitavat värit olla lähinnä todellista

Yllättävän kivalta tuntui kutoa näitä ja aika monta omaa niksiäkin otin käyttöön kutoessani. Ja lankaa täytyy kehua, oli mukavaa kudottavaa eikä säepuolia tullut. Tulipa jopa mieleen, että lisääkin voisin näitä pieniä villatakkeja tehdä, kun omia ideoita syntyi työn ohessa. Mutta saapa nähdä, miten ajatusteni käy, sillä nyt olen luvannut tehdä ainakin yhdet kirjoneulesukat.



Välikäsityönä syntyi sytomyssy, jonka tein suurimmaksi osaksi Asukastuvan käsityökerhossa 
Lanka kahta eri turkoosia Svartafåret Tildaa, joiden menekki yhteensä 39 g
Puikot 3.5 mm, silmukoita 107.


Tänään eletään jo lokakuun viimeistä päivää ja muutama päivä sitten siirryttiin talviaikaankin. Mukavasti ollaan saatu kuluvalla viikolla nauttia pikkupakkasista ja ohuesta lumikerroksestakin. Nähtäväksi jää, miten talvi etenee.