Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Kauluri valmistui lumisateessa

Sattuipa sopivaan aikaan tämä kaulurin valmistuminen, kun samaan aikaan saatiin syksyn ensimmäinen lumisade. Aika varhainen ensilumi näillä leveysasteilla Oulun kupeessa. Tosin muistan nuoruudestani, että syyskuun lopulla n. 25 pv vuonna 1968 satoi pysyvän lumen Rovaniemellä, jossa silloin asuin. Päivästä en ole aivan varma, mutta vuosi ja kuukausi lienevät oikeat. Olimme silloin kihloissa ja sen ajan asiat jäivät hyvin mieleen.


Videolla hetki alkavaa lumisadetta eiliseltä päivältä ja...

 

...tässä sitten viisi tuntia myöhemmin napattu valokuva.



Ja tässä "Siskoni" päässä yllä mainitsemani kauluri tänään napatussa kuvassa.


 Kauluri miehelle, jolle tein ne edellä esitellyt pöllölapaset
 Lankana saamaani albakan tuntuista vyötteetötän lankaa (värit tumma turkoosi ja violetti), joiden menekki oli yhteensä 63 g 
Silmukoita 100, puikot 3 mm.

Mallina käytin miehelleni joskus ennen blogiaikaa tekemääni kauluria, varsinaista ohjetta ei siis ollut. Samantapainen tästäkin tuli. Kaulaosa resoria n.12 cm, sitten puolet silmukoista + molempiin reunoihin 10 lisäsilmukkaa. Niillä sitten aina oikein neuletta tasona 4-5 cm ja sen jälkeen aina puikon alussa 3. ja 4. silmukka yhteen, kunnes kauluri oli sopivan korkuinen. Takaosa samaan tapaan mutta matalampi n. 5 cm ja joustava päättely.

Takaosan tein raidoitettuna, kun muuten lanka ei olisi riittänyt. Nyt molempia jäi pienet nyttöset vain.


Voin muuten kertoa säästä, että meillä on tänään kaunis aurinkoinen sää ja lumet olivat jo yön aikana sulaneet melkein kokonaan. Ei vielä siis haettu suksia esille. Ja nyt kudon palmikkolapasia ihan perinteisesti.

Hyvä loppuviikkoa kaikille!

maanantai 13. syyskuuta 2021

Talveen varautumista


Ruskan aika alkaa olla kauneimmillaan. Tänä vuonna punavärit ovat mielestäni voimakkaampia kuin pitkiin aikoihin. 



Nyt on vielä melko lämmintä, mutta pian sää viilenee ja pakakasetkin saapuvat. Niinpä tarvitaan lämpimiä vaatteita meitä ihmisiä suojaamaan. Villaiset neuleet kuten lapaset ovat tunnetusti hyviä lämmittäjiä.



Niinpä aloitin lapasten teolla. Ensimmäisenä tein tuplalapaset eräälle pariskunnalle. Nämähän ovat kaksinkertaiset lapaset ja lämmittävät hyvin käsiä. Tekniikka on virallisesti nimeltään onteloneule.


Ensin valmistuivat nämä kukkakuvioiset lapaset kokoa S

Langat ovat peräisin vyötteettömistä langoista, joiden menekki yhteensä 83 g.

Silmukkamääriä en pannut muistiin, en myöskään puikkokokoja

Langat sain lapasten saajalta, jonka kanssa yhdessä valittiin malliksi nämä kukkaislapasiksi nimeämäni lapaset. Jos tarkasti katsot, niin resori on hiukan eri värinen kuin kämmenosan tumma violetti. Kun lankoja oli vajaat kerät, niin päätettiin pelata varman päälle ja tehdä resoriosat hiukan poikkeavalla värillä, että kämmenosaan riittää varmasti lanka.




Tässä kääntöpuoli 



Kukkaislapasia olen tehnyt aiemminkin jo useita pareja. Kukkakaavion löysin aikoinaan Villapallon blogista, mutta muuten tein nämäkin omaa ohjettani noudattaen.





Sitten oli vuorossa hiukan isommat lapaset miehiseen käteen, mutta samalla tuplalapastekniikalla


Pöllölapaset, joiden  koko taitaa olla ainakin L jos ei XL
Lanka Novitan 7veljestä  tumman ruskeana ja beigenä, menekki yhteensä 147 g
Puikot 3.5 ja 3 mm:n sukkikset.
Pöllökaaviot jostakin netistä löytämästäni kirjoneulelapasmallista, josta otin vain pöllöt 



Aiemmin olen olettanut, että 7Veljestä-lanka on liian paksua tuplalapasiin. Mutta kun sitä oli nyt sopivasti tarjolla, niin päätettiin saajan kanssa kokeilla, tuleeko käsineistä liian jäykät. Nyt voin sanoa, että kyllä 7veikkakin käy tuplalapsiinkin. 

Nämä ovat siis ensimmäiset minun tekemäni tuplalapaset kyseisestä langasta. Siksipä kirjasin tarkemmin muistiin nämä silmukka- ja kerrosmäärät.
Resori 44 s, puikot 3.5 mm, korkeus 7 cm
Kämmenosan onteloneule 44 s. puikot 3 mm
pöllökaavion aloitin krs:lla 13
peukalolanka 9 s krs:n 16 jälkeen
kämmenpuolen pikkupöllön aloitin peukalolangasta lukien 11 krs:n jälkeen
pikkupöllön jälkeen 11 krs ja sen jälkeen aloitin kärkikavennuksen 
Peukalo  21 s:lla 21 krs ja kärkikavennus.


Kääntöpuolen värit esillä

Uudet lapaset käsikädessä. 

Olen aika paljon tehnyt tälle pariskunnalle sukkia ja jotkut lapasetkin esim. nämä. On helppo tehdä, kun meillä on samankokoiset kädet, siis miehillä keskenään ja meillä naisilla samoin. Voi aina sovittaa, jos epäilee olevansa hakoteillä. Sukkien koot eivät kylläkään täsmää.


Nyt tämä muori lähtee saunaan ja sitten mukavan kirjan Onttorokko (kirj. Jessica Townsend) pariin. Onkohan kukaan täällä piipahteleva lukenut näitä Jessican kirjoja. 




keskiviikko 1. syyskuuta 2021

Pieniä elokuun töitä


Niin se kesä on jo takana päin tänäkin vuonna. Nopeasti kului aika taas, oli kauniita ja vähemmän kauniita päiviä kuten useimpina vuosina muulloinkin. Hellettäkin riitti joidenkin mielkestä liiaksikin. Nyt nautitaan luonnon antimista, nehän ovat parhaimmillaan juri nyt. Meidän ainokainen omenapuu tarjoaa meille makoisia omenia enemmän kuin muina kesinä. 

Käsityösaralla olen palannut entiseen, siis tekemään pieniä mukavia käsitöitä, esimerkiksi sytomyssyjä. Mutta on kyllä lysti vetäistä uusi torkkupeitto  (edellisen postauksen esittelemä) lämmittämään jalkoja, kun pötkähtää pitkälleen lukemaan tai ratkomaan ristikoita.


Kaksi sytomyssyä sain aikaan, kun tytär tarjoili minun tehtäväksi hänellä kesken jäänyttä sytomyssyn tekelettä. Purin sen kyllä ja aloitin omalla tutulla mallilla. Turkoosi lanka on peräisin siitää, beigeä valitsin sille pariksi, että sain kulutettua turkoosin langan loppuun.


Karoliina-sytomyssy nimetötömästä puuvillalangasta
Langan menekki 35 g ja 3 mm:n puikoilla mentiin

Karoliinan ohjehan on omani ja löytyy täältä. Ihan ohjeen mukaan tein.



Toiseksi valmistui raitamyssy ilman ohjetta omaan tapaani tehden
Langat vyötteettömiä puuvillalankoja, beigeä ja turkoosia, langan menekki yhteensä 38 g
Silmukoita 104 ja puikot 3 mm:t.


Niin ja aivan ensimmäiseksi torkkupeiton jälkeen tein pari tupsua. Tyttären ansiota tämäkin, hän nimittäin esitteli kahta myssyä, jotka oli joskus tehnyt mallimyssyiksi oppilailleen käsityötunnille. Ne olivat päättelyä vaille valmiit. Päättelin langat ja samalla katselin myssyjä, jotka näyttivät minusta kovin vaisuilta ilman mitään koristetta. Niinpä kaivoin sopivia lankoja (yht. 41 g) varastostani ja tein niihin tupsut. Ja nyt ne miellyttävät paremmin ainakin minun silmää.

 


lauantai 28. elokuuta 2021

Torkkupeitto isoäidinneliöistä

Niin se kesä alkaa olla lopuillaan, kun eletään jo elokuun viimeisiä päiviä. On ollut poikkeuksellinen kesä niin sään (helteitä, myrskyä, kovia vesisateita...) kuin minun oman elämäni suhteen tyttären omaishoitajana. Mökilläkin olen voinut viettää vain muutamia päiviä koko kesän aikana. Mutta aika aikaansa kutakin, onneksi on toivoa tyttären paranemisesta. 

Käsitöitäkään en ole tehnyt kuten ennen, mutta jotain sentään olen saanut valmiiksi. Nyt viimeisin valmistunut työni on tämä allanäkyvä torkkupeitto. Sen teon aloitin tekemällä kaikista mahdollisista jämälangoista isoäidinneliöitä, kuten kerroinkin jo pari postausta aiemmin. Sitten satuin löytämän pussillisen aiempia jo unohtamiani isoäidinneliöitä. Ja yllättäen ne olivat saman kokoisiakin uusien kanssa, joten mukaan vain. Koonti vaiheessa jouduin virkkaamaan vielä kymmenkunta lisälappua, että peitto saavutti asettamani minimimitat.


Torkkupeitto isoäidinneliöillä, koko 134 cm x 93 cm

 Langat jämälankoja ja reunukseen 7veikkaa, joka jäi tästä peitosta, menekki yhteensä 1040 g, Virkkuukoukut 4 mm ja 3.5 mm

Laput kiinnitin virkkaamalla. Reunaan virkkasin ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen simpukoita seuraavasti toistaen *-*:  2 p, *hyppäsin 3 s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppäsin 3 s:n  yli, 1 p seuraavaan silmukkaan* .



Reunus kupruilee hiukan, kuten kuvista varmaan huomaatkin. Peitto on vain höyrytetty ja pingottaminen varmaan poistaisi kuprut, Sen teen ehkä myöhemmin tai sitten otan tämän käyttöön tällaisena, koska kuprut haittaavat ainoastaan silmää eivätkä peiton käyttöä.




Meidän ainokainen omenapuu tuottaa tänä syksynä mukavan määrän makeita omenia. Niistä olemme nauttineet kai jo reilun viikon verran ja jatkoa seuraa.  Kolme vuotta sitten samainen puu "sairasti" jotain  tautia eikä omenia voinut syödä. Luulimme silloin, että puu on menetetty, mutta tautia ei ole sen jälkeen ilmennyt ja nyt jo on satokin hyvä. Arvaat varmaan, että olen tyytyväinen. Minusta omenat ovat hedelmistä parhaita.


Kaunista syksyä kaikille!


perjantai 20. elokuuta 2021

Innostavaa lukemista

 Käsityöt, ne minun pääaskareeni, etenevät kyllä, mutta pikku hiljaa. Ja niistä ei tällä kertaa sen enempää vaan palaan niihin, kun saan valmista. Vauhti taitaa hidastua entisestään vieläkin, kun sain eilen mukavaa luettavaa melkoisen kasan.



Tämän kasan hain eilen kirjastosta. Neljä romaania ja  vain hiukan näkyvän Antti Kolin uutuuden Tarkkaile lähiluonnon eläimiä. Lukeminen on minulle toinen mieliharrastukseni käsitöiden lisäksi. Yleensä minulla on aina kasa kirjoja yöpöydällä lukemista odottamassa. Ykeensä käyn kerran viikossa kirjastossa hakemassa lisää luettavaa. Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta ikä on opettanut minut hakemaan kirjat kirjastosta sen sijaan, että kasaisin niitä kotiin.

Eilen aloitin tuon oikealla olevan Lucinda Rileyn Kadonnut sisar, jota olen jonottanut useita kuukausia. Se kun on hyvin suositun Seitsemän sisarta -kirjasarjan uusin osa. Noita kolmea muutakin romaania jouduin odottamaan melko kauan, Talon tytärtä ehkä melkein yhtä pitkään. 

Kadonneen sisaren lukeinen on minulla hyvässä vauhdissa, olen lukenut liki 200 sivua sen lähes 900. sivusta. Tämäkin kirja kuten kaikki aiemmat lukemani Rileyn kirjat tempaavat minut niin mukaansa, etten oikein malta keskittyä mihinkään muuhun. Harmi vain, että kirjailijan kerrotaan kuolleen hiljattain. Mutta tämä sarja kuulemma jatkuu vielä ainakin yhdellä osalla Atlas, joka on Lucindan pojan kirjoittama ja ilmestyy syksyllä 2022.


Kirjasarja Seitsemän sisarta on Rileyn suuren menestyksen saavuttama sarja, jossa kerrotaan Papa Saltin eri puolilta maailmaa adoptoimista tyttäristä. Jokaisesta tyttärestä kertoo yksi kirja ja tämä Kadonnut sisar on sarjan seitsemäs osa.


perjantai 13. elokuuta 2021

Jämälankojen kulutusta

Elokuu alkaa olla puolessa välissä, mutta minun elokuun käsityöni eivät juuri ole valmistuneet. Ja siksi postauksiakaan ei ole tullut aikaisempaan tahtiin. Koko ajan olen käsitöitä kyllä tehnyt, mutta valmiiksi olen saanut vain yhden patalapun. 


Melkoisen kasan olen kuitenkin kuluttanut jämälankoja, yhteensä 515 g. Ensin virkkasin isoäidinneliöitä torkkupeittoon ja sitten vielä lopuista jämälangoista patalapun. Nyt ovat pienet jämäkerät kaikki käytetty ja osa isommistakin keristä.



Kaksinkertainen virkattu patalappu lopuista jämälangoista, koko n. 18 x 19 cm
Langanmenekki yhteensä 61 g ja tätä ohjettani mukaillen tein

Tämä on aivan pariton patalappu, mutta saanee parin, kunhan lankavarastooni joskus tulee sopiva määrä jämälankoja.


Kaksinkertaisena tällainen patalappu on jämäkkä ja hyvä suoja käsille kuumia kattiloita tai muita astioita nostellessa. Molemmat puolet ovat eri värisiä vaikka pyrin saamaan samoja värejä molemmille puolille. Lyhyet pätkät virkkasin kokonaan kerralla, mutta kun ne olivat loppuneet, jouduin käyttämään keriä, joita vielä säästelen isompiin töihin. Niitäkin käytin vain enimmillään hiukan yli yhden kerroksen verran kerrallaan.


Nyt pitäisi ruveta kokoamaan isoäidinneliöt peitoksi, mutta mitenhän ja millä värillä sen tekisin. Se on vielä pohdittavana.

Olen muuten nauttinut virkkauksesta erityisesti. Yleensähän se ei ole ollut minun suosikkikäsityöni, mutta nyt se tuntui tosi kivalta. Aina halutti vain jatkaa virkkausta eikä panna käsityötä pois. Alkuun sain jopa hartiaseutuni jumiin, mutta onneksi omalla jumpalla ja venyttelyllä sekkä päivän tauolla se rauhottui. Ja sitten jo muistinkin pitää taukoja ja jumpata. Totesin taas asahin ja pilateksen edut, kunhan niitä vain muistaa harrastaa.



Koko kesän kukkinut pelakuu, kuten olen lapsesta asti kutsunut pelargoniaa.


Hyvää elokuun jatkoa kaikille! Nautitaan vielä kesästä niin kauan kuin sitä riittää.

sunnuntai 1. elokuuta 2021

Patalappuja ja rannekkeet

Hupsista, niin se alkoi elokuukin ja kesä kiitää nopeaa vauhtia kohti syksyä. Lämmintä on ollut, voidaan sanoa jopa "huh hellettä", mitä minä olen oppinut sanomaan jossakin kinkkisessä tilanteessa. Silloinhan se on ollut kuvaannollista hellettä. Tänä kesänä on ollut tosi lämmintä ympäri maan. Monet ovat kärsineet siitä kovastikin. Itse olen oikeastaan nauttinut siitä, vaikka en kovin lämpimästä tykkääkään, niin tämä lämpö on tuntunut pääasiassa mukavalta. Tekemiset on pitänyt valita vain sen mukaan, mitä on jaksanut tehdä. Ja minulle eläkeläisenä se onkin mahdollista. Nyt on jo viileämpää, toivottavasti kesä kuitenkin jatkuu vielä.

Heinäkuussa sain valmiiksi edellisessä postauksessa esittelemäni torkkupeiton lisäksi muutamia pieniä töitä. Nyt on kerrankin sellainen tilanne, että kaikki käsityöt ovat valmiina enkä vielä ole päättänyt, mitä seuraavaksi puikoille. Eiköhän se tässä päivän mittaan selkene.


Ensimmäisenä näistä valmistui taas rannekkeet, jotka päätynevät OYS:aan syöpäpotilaita lämmittämään.

Lanka samaa Drops Alpacaa, josta keväällä tein rannekkeita samaan tarkoitukseen. Langan menekki oli 39 g. puikot ja silmukat kuta kuinkin samat kuin näissä.

Lankaa jäi vielä, joten näitä valmistunee jatkossakin, ehkä seuraavalla mökkireissulla matkakäsityönä. Autossa istuessa näitä on helppo tehdä.


Seuraavaksi aloitin patalapputalkoot. Päätin kokeilla, millaiset patalaput tulee puuvillalangasta. Ostin tarkoitukseen lankaa 400 g ja nyt lankakerät ovat muuttaneet muotoaan patalapuiksi. Kaikki ovat onteloneuleena tehtyjä, siis kaksinkertaiset ja niiden kääntöpuolella ovat värit päinvastoin.


Ensin valmistuivat kuvassa vasemmalla olevat patalaput ja sitten oikeanpuoleiset kukkaiset


Kukkien makuun päästyäni jatkoin niiden tekoa, nyt riitti kaksi kukkaa lappua kohden.

Lanka siis kaikissa Hjertegarnin Cotton 8/8, jota tikutin 3 mm:n puikoilla, menekki vaihteli 93-99, grammaan lapun koosta riippuen. Lappujen mitat 18-19 cm x 19-20 cm. 



Langat ovat väriltään beige ja keskiruskea ja ne ovat lähinnä oikeaa tässä kuvassa. 

 Ja nyt menen tutkimaan lankavarastoani, ehkä joku lanka ilmoittautuu seuraavaksi käyttööni ja kertoo sen, miksi haluaa muuttua. Näinhän käy aina joskus ainakin minulle. 😂