Entisillä linjoilla

On olemassa sanonta "ei mitään uutta auringon alla", joka pitää paikkansa. Kaikkihan sen ovat kuulleet, minä ainakin jo lapsena vuosikymmeniä sitten. Ja se näyttää pitävän edelleenkin paikkansa, sen todistavat nämä minunkin käsityöni. Sukkiahan minä teen näköjään aina vaan. Nytkin esittelyssä neljä paria erilaisia sukkia.

Ensin valmistui jämälangoista kaksi paria pienen lapsen sukkia. Vihertävän sävyiset lienevät kokoa n. 24 ja pienemmät kelta-vaaleanpunaiset koko n. 22. 

Tavissukkia tehtyinä oman pään mukaan ilman ohjeita ja tekemättä muita muistiin panoja kuin langanmenekit, joista isompiin meni 26 g ja pienempiin 17 g.

Sitten valmistuivat viidennet tekemäni eriparisukat, koko nyt 39.  

Langat Veikan vahvuisia jämälankoja yhteensä 118 g

Silmukoita 48, puikot 3.5 mm.

Nämäkin siis aivan tavallisen sukkamallin mukaan tehdyt kirjoneuleiset sukat. Ainoastaan aloitusresoriin, kantaan ja kärkikavennukseen valitsin värit jo aloittaessani. Kuviot ja värit vaihtuivat työn edetessä aivan fiilikseni mukaan.

Näitä on kyllä mukava tehdä. Värien ja kuvioiden leikki pitää innostuksen koko ajan mukana eikä työtä meinaa malttaa keskeyttää. Enpä osannut arvata, mihin työhön villasukkafriikki miniäni pyysi minua toivoessaan "eilen tein"-blogin marisukkien tapaisia sukkia itselleen. Luulen, että intoni vaan jatkuu.

Vähän samaa tyyliin tein seuraavat kirjoneulesukat kokoa 32

Langat Novitan Nallea ja muita samanvahvuisia jämälankoja yhteensä 76 g

Silmukoita 48 ja 3 mm:n puikoilla mentiin.

Näihin valitsin sinisävyiset langat ja kuvioiksi vanhoja tuttuja, joita oli helppo tehdä.

 Ne löytyivätkin lokakuun alussa tekemistäni sukista, värit vain vaihtuivat. Näihin pyrin kuluttamaan pienet lankakeräset loppuun ja onnistuinkin ihan mukavasti. Kuvassa molemmat sukat yhdessä, siis ne mallina olleet ja nyt valmistuneet. Kummathan olisi kauniimmat. Itse tykkään molemmista.

Tässä vielä koko sukkakatras. 

Nämä nyt esillä olevat sukat tein Asukastuvalle saamistamme lahjoituslangoista ja ne päätyvät nyt tulevana perjantaina pidettävien myyjäisten  myyntipöydälle. 

Syksy etenee hyvää vauhtia. Ruskakin alkaa olla loppumassa. Viime yönä oli meillä ensimmäinen pakkasyö, aamulla herätessä mittarissa -6.4 astetta. 

Lintuja ja oravia riittää keittiön ikkunan edessä ruokintapaikallamme. Viime aikoina linnut ovat olleet enimmäkseen tiaisia (tali-, sini-, töyhtö- ja viitatiaisia), mutta myös käpytikka ja punatulkkuja. Ja yksi harakkakin on onnistunut pysymään hetken kapealla ritilällä. 

Harmi vain, että minun kamerani ei oikein toimi enää enkä saa sillä kunnollisia kuvia. Pitäisi kai ostaa uusi, mutta siinä on taas iso vaiva, kun valitsee uutta. Tämäkin videonpätkä on parin vuoden takaa.

Sytomyssyjä ja -sukkia

Nyt minun puikoillani oli vuorossa tehdä muutamat sukat Sytoneuleet OYS -keräykseen. Saatiin nimittäin viesti, että syöpäpotilaille kaivataan villasukkia palelevien jalkojen suojaksi. Kaivelin jämäpussistani, jossa säilytän valmiita tekeleitäni odottamassa sopivaa käyttöä,  kymmenen paria sukkia ja tein kahdet jo lisäksi. Nyt odottelen kässäkerhomme muiden lahjoituksia ja sitten toimitan ne eteen päin.

 

Kahdet raitasukat, joista isommat koko 42-43 ja pienemmät kokoa 39, varret 15 ja 12 cm

Langat Novitan 7veikkaa, joiden menekki isompiin 120 g ja pienempiin 95 g

Silmukoita 52 ja 48, joita tikutin 3.5 mm:n puikoilla.

Ihan omaan perussukkien tapaani tein. Raidat kahden kerroksen korkuisia. Langat valitsin vajaista keristä ja sain muutaman lankanyttösenkin kulutettua kokonaan. 

Meidän käsityökerhomme ahkerat kädet olivat taas tehneet sytomyssyjä, nyt nämä kymmenen. Kokoonnumme kahden viikon välein kotikuntani Asukastuvalla, jonka kerholaiset ovat tehneet jo ainakin 1220 sytomyssyä OYS:n syöpäpolille toimitettavaksi. Asukastupamme täyttää tänä syksynä 10 vuotta ja lähes alusta asti sytömyssyjä on siellä tehty ja lahjoitettu.

Lokakuu näyttää jatkuvan mukavan lämpöisenä, lämpömittari näyttää yötä päivää noin 10 astetta. Mutta viitteitä tulevasta talvestakin sentään on esillä. Sitä odotellaan, siis talvea, vaikka en minä erityisesti sitä kaipaa. Mutta tosiasiahan on, että pakkaset ja lumituiskut ovat tulossa jossain vaiheessa, kun näillä seuduilla ollaan. Sitten päästään odottamaan taas kevättä ja kesää! 🤣

eriparisukkia ja lapaset

Lokakuu on jo pian puolessa välissä ja minulla viimeiset syyskuussa valmistuneet työt esittelemättä. Onkohan minusta tullut vanha  (no 80 lähestyy hyvää vauhtia!), kun olen näin hitaaksi mennyt. Joskus moinen risoo itseäni, mutta yritän sallia sen itsellenikin. 

Mutta käsitöistähän minun piti kertoa eikä valitella itsestäni.

Kirjoneuleita on edelleen valmistunut: kahdet eriparisukat ja yhdet lapaset. Mutta mitähän tekisin seuraavaksi, se on vielä päättämättä.

Eriparisukat kokoa 38-39, varsi 16 cm kantalapun yläreunasta mitattuna

Langat Novitan 7veikkaa ja muita vastaavien lankojen jämiä, menekki yhteensä 105 g

Silmukoita 48, puikot 3.5 mm.

Kirjasinpa muistiin hiukan tietoja työn etenemisestä ajatuksena, että teen näitä joskus lisääkin. Tämä ei siis ole varsinainen ohje, mutta auttaa minua suunnittelussa, ehkä jotain toistakin:

- resoria 8 krs 

- kirjoneuletta varteen  32 krs

- kantapää vahvistettuna neuleena

- terää kirjoneuleena 32 krs 

- kärkikavennus.

Seuraavaksi  valmistui neljännet eriparisukkani. Ne menevät pojallemme. Alkunsahan näiden eriparisten sukkien teko sai miniämme toiveesta saada sellaiset sukat itselleen. Täällä kerron niistä. Kun sukat pääsivät perille, niin pian sain myös pojaltamme pyynnön sukista. Ja tässä ne nyt ovat.

Eriparisukat koko 42-43, varsi 28 cm 

Langat näissäkin sukissa 7veikkaa ja sen vahvuisia lankoja, menekki yhteensä 139 g

Silmukoita 52, puikot 3.6 mm.

Ja taas noita muistiinpanoja työn etenemisestä: 

- resori 8 krs

- kirjoneuletta varteen  42 krs

- kantapää vahvistettuna neuleena 

- terään kaaviota 36 krs 

- kärkeen nauhakavennus.

Kyllä näitä on mukava tehdä, ei tule aika pitkäksi, kun väri ja kuvio vaihtuvat tiuhaan. Suunnittelen ainoastaan hiukan värien käyttöä työtä aloittaessani, mutta kuviot syntyvät työn edetessä. Värejä ja kuvioita yritän käyttää yhdessä niin, että pienetkin nyttöset tulevat käytettyä. Ainoa huono puoli näissä eriparineuleissa on runsaat pääteltävät langan päät, kuten joku on kommenteissaan sanonutkin. Ja se on totta minustakin ja siksi olenkin ottanut tavaksi päätellä langanpäitä jo keskeneräisestä työstä. Päättelen noin 4-5 langanpäätä kerralla, niin se ei tunnu niin ikävältä kuin kaikkien langanpäiden päättely.

Lopuksi vielä yhdet lapaset kirjoneuleena.

Kirjoneulelapaset koko XS

Silmukoita 40, puikot 3.5 mm

Langat Novitan 7veikkaa ja muita jämiä kuten edelläkin, menekki yhteensä 67 g

Samaan tapaan näitäkin tein valitsemalla ensin värit ja niihin sopivat kuviot.

Tässä vielä muistiinpanoja työn etenemisestä:

-Varren suu "1 krs n, 1 krs o" x 3  

- kaavio 28 krs, minkä jälkeen peukalolanka 7 s  

- kaavio jatkuu vielä 23 krs  kärkikavennus

- kärkikavennus

- peukalo 17 s ja 17 kr  ja  kärkikavennus

Nyt vain alkavat pienet jämäkerät olla lopussa. Pitänee tehdä välillä muita käsitöitä, mutta vielä minä palaan näiden pariin joskus.

Minua harmittaa tuo, kun en onnistu saamaan Bloggerilla sopivia rivivälejä. Joskus ne saan sopiviksi, kuten nytkin tuossa alussa, mutta sitten väleistä tulee liian isot. Ehkä on olemassa joku "konsti", millä sen saisi toimimaan mielensä mukaan, mutta en ole sitä löytänyt.  Olisin erittäin tyytyväinen, jos saisin siihen neuvon.

Meillä on tänään kaunis aurinkoinen päivä ja ihanaa ruskaa edelleen. Taidan lähteä päiväkävelylle. 

Syksyisiä tekeleitäni

Hupsista, onpa aikaa kulunut edellisestä postauksestani yli kaksi viikkoa. Käsitöitä olen kyllä tehnyt ja kirjannut valmistuneet  muistiin, mutta tarkemmat tiedot puuttuvat. Mutta eipä ne ehkä niin tarpeellisia olekaan. 

Syyskuussahan innostuin eriparisukkien teosta, kerroin siitä jo täällä. Niiden parissa olen jatkanut, mutta myös muita on valmistunut. Ja niistä muista kerron nyt ja eriparisiin palaan myöhemmin.

Ensimmäisenä valmistui kännypussi itselleni. Minähän olen jo aika kauan roikottanut puhelinta tämmöisessä pussissa. Kotioloissa on siinä mukava kuljettaa puhelinta olipa sitten sisällä tai pihalla ja pääsee heti vastaamaan, jos joku soittaa. Aiemmin minun puhelimeni oli jossain kotona ja minä juoksin ympäri taloa etsimässä sitä sen soidessa. Ja yleensä myöhästyin aina. Mutta tämä pussukka on kätevä tarkoitukseeni.

Virkattu kännykkäpussi itselle,  lanka Novitan Cotton Soft, menekki 30 g.

Loput nyt näytillä olevat työni ovatkin sitten sukkia ja kaikkien tekoon olen käyttänyt jämälankoja. Viime aikoina minun jämälankani ovat vähentyneet kiitettävästi, mutta vielä niitä joksikin aikaa riittää.

 Näihin  raitasukkiin käytin elokuussa ostamani Kajastus-langan koekerän lisäksi tummansinistä 7veikkaa, molemmat Novita lankoja. Sukkien koko 30 ja langanmenekki yhteensä 58 g.

Sitten olikin taas seuraavissa sukissa vuorossa kirjoneule. Valitsin pieniä ja jopa pienen pieniä lankanöttösiä, jotka yritin kuluttaa loppuun asti. Pienet nöttöset jaoin kahteen osaan, että sain kuviot molemmissa kuta kuinkin samanlaisiksi. 

Kirjoneulesukat kokoa 32, erilaisia jämälankoja 79 g. Taisin käyttää 13. eri väriä, jos laskin oikein.

Eilen valmistuivat nämä sinisävyiset lapsen sukat, kokoa 28 ja  langanmenekki yhteensä 59 g. Näihin valistin sinisävyiset langan loput ja pohjavärinä keskisininen. Tein kahden kerroksen raitoja käyttäen pienet pätkät ensin pois. Pari ruskean langan loppuakin piti käyttää, kun siniset kävivät vähiin.

Ja nyt sitten jatkan mainitsemieni eriparisten parissa. Minä olen kovin innostunut niiden teosta, ja kuten jo täällä kerroinkin. Lisää siis on luvassa jatkossakin.