Huivi ja sukat raitaisina

Onpas aika edellisestä postauksesta vierähtänyt pitkäksi. Se on kulunut kuin sakeassa sumussa, mutta nyt jo hiukan alkaa kirkastua. Olen sairastanut elämäni rankimman flunssan. Reilu viikko vierähti yöpaidassa ja pääasiassa sängyssä. Kuumettakin oli useana päivänä, mutta onneksi pysyi alle 38 asteen. Vielä tänään aamulla veikkasin lähdenkö päivysykseen vai jäänkö kotiin. Ja jäin kotiin. Liekö ollut viisas päätös, mutta nyt olo tuntuu jo hiukan paremmalta. Katsotaan!

Käsityöt ovat olleet käytännössä tauolla koko kyseisen ajan, mutta jotainhan sitä pitää väkertää joka tapauksessa. Pitkälläni minä en oikein osaa tehdä käsitöitä. Joskus olen hiukan virkannut, mutta nyt päätin kokeilla pyöröpuikoilla helpon huivimallin kutomista. Olin jo ennen sairastumista valinnut langat ja mallinkin, joten oli helppo kokeilla. Ja sehän tuntui sujuvan, joten menoksi vaan. Tosin en jaksanut seurata ohjetta aloituksen jälkeen ja lopun reunuskin tuli aivan muualta.



Lopputuloksena raitainen hartiahuivi, jossa pitsireunus
Huivin pituus n. 120 cm ja suurin korkeus n. 45 cm
Langat vyötteettömiä, ohuita, raitalanka ehkä muutaman vuoden takaista Opal-sukkalankaa, niiden menekki yhteensä 88 g
puikot 4 mm

Huivi on melko pieni, mutta juuri yltää kahdesti kaulan ympäri. Kuvassa huivin päät ovat piilossa huivin alla tuossa leukani alapuolella.

Niskasta aloitin raitalangalla aina oikein neuleen. lisäsin oikean puolen kerroksilla neljässä kohdassa. Aina en muistanut, joten tuli sävellettyäkin. Kudoin raitalangan loppuun ja jatkoin okran värisellä langalla kerroksen loppuun ja sitten pitsineuleeseen. Pitsineuleeksi valikoitui Simplitas-huivin reunapitsi, jonka ohje löytyy täältä Ulla-nettilehdestä.

Sain siis yhden kerän loppuun, mutta okraa jäi sen verran, että saanen tehtyä siitä vauvan sukat jossain vaiheessa.

Helppoa ja leppoisaa tuo aina oikein -osuuden kutominen ja sujui oikein hyvin selinmakuulla pyöröpuikon ansiosta. Pitsin tekeminen oli hieman hitaampaa, mutta onneksi sitä ei tarvinnut tehdä kovin korkeasti. Mutta sen tunnustan, että virheitä tuli enkä kaikkia korjannut. Eiköhän huivin virka tule kuitenkin hoidettua.

Nämä alapuolella olevat sukat valmistuivat jo ennen sairastumistani, mutta ovat odottaneeet esille pääsyään.

Hipsulaisen Karusellisukat kokoa 38,

 Lanka messuilta hankkimani mainio raitalanka Opal, jonka menekki näihin sukkiin 64 g 

Silmukoita 30/sektori, puikot 2.5 mm

Sukkien ohje löytyy FB:sta Hipsulaisen Karuselli -ryhmästä ja nyt myös täältä Ravelrysta 

Parissa kohtaa säädin hiukan värejä, että sain raidat melkein identtisiksi.

Edelleen nämä Karusellisukat viehättävät minua suuresti, joten näitä ilmaantunee tänne taas jossain vaiheessa.

We love winter!

Taas kerran innostuin mukaan KAL-sukkien tekoon. Nyt kudottiin  FB:n Sillä silmukka! -ryhmässä   Merja Ojanperä ohjeella Wi love Winter -sukkia.

Minä tein kahdet, ekaksi isommat ja sitten nuo pienemmät. Menevät eräälle äidille ja hänen tyttärelleen.

Kirjoneulesukat Wi love Winter -ohjetta mukaillen

  Koko 36-37, varsi 40 cm kantalapun yläreunaan mitattuna

Langat Nallea ja Jannea, menekki yhteensä 156 g

Puikot 3 mm:n sukkikset.

Ohjetta aloin mukailla jo resorissa, siihen kun olisi tullut pallukoita, joita en halunnut tehdä. Ja osa kuvioista piti jättää pois, että sain sopivan kokoiset saajan jalkoihin. Lumiukkojakin olisi isompaan kokoon saanut mahtumaan.

Pienemmät kirjoneulesukat tyttärelle (9-v) vaativat hiuan enemmän muuntelua, 
Langat samoja Nallea ja Jannea, menekki 107 g.

Olipa muuten tapposten takana synnyttää nämä pienemmät sukat. Monta kuvioa jouduin purkamaan ja tekemään uudestaan, kun oli mennyt "päin prinkkalaa". Mutta sehän kuulemma tietää saajalle pitkää ikää, jos vaatetta tehdessä sitä joudutaan purkamaan.

Vastoinkäymisistä huolimatta taidan jatkaa KAL-kirjoneulesukkien parissa. Niina Laitinen nimittäin julkaisi tänään ensimmäisen osion isänpäiväsukkien ohjeesta sivullaan FB:ssa. Tosin minulla ei ole niihin sopivia lankoja vielä, mutta ehkä jo illalla.

Messuterveiset

Viikonloppuna oli Oulussa vuosittaiset Kädentaitomessut ja sinnehän minäkin kiirehdin sunnuntaiaamuna. Ensimmäisen kerran niin anivarhain, että muutaman minuutin ajan piti odottaa ovien aukeamista. Melkein tungokseen asti meitä odottajia oli, mutta sopu antoi tilaa ja pianhan ne ovet avautuivat.



Kiertelin ja tutkailin esittelyjä ja tarjontaa nelisen tuntia. Ajoittain oli ruuhkaa jossakin kohden, mutta enimmäkseen mahduttiin kohtuullisen hyvin.

Näytteilleasettajat kertoivat lauantain olleen kovin ruuhkainen päivä, selvästi ruuhkaisempi kuin sunnuntai. Minun kokemukseni mukaan on joka vuosi sama tilanne ja siksi käynkin messuilla vasta sunnuntaina, kun minulla on vapaus valita päivä.

 Nämä kolme kuvaa, tämän ja yllä olevat kaksi, nappasin pois lähtiessäni parvekkeelta.

Messut olivat minusta aika tavanomaiset enkä mitään uutta minua sykähdyttävää löytänyt. Joitakin "vanhoja" esittelijöitä joukosta puuttui, mutta uusia oli tullut tilalle. 

Mutta tapasin muutamia tuttuja, joiden kanssa oli kiva vaihtaa kuulumisia. Aila-Riitan alias Irinan kanssa meillä oli sovittu kahvisteluhetki, kuten monena vuonna jo aiemminkin. Istuimme pitkän tovin yläkerran ravintolassa ja kerroimme toisillemme vuoden tapahtumat. Satuimme myös "törmäämään Seijasiskoon vai hänkö se "törmäsi" meihin ja niin kuultiin hänenkin kuulumisiaan. Tapaamisen ikuisti Aila-Riitan tytär.

 Jaa, mitäkö ostin? Hyvin maltillisesti mielestäni. Suunnitelmia ei ollut muuta kuin tuo pieni purkki pihkavoidetta, jonka ostinkin heti kierroksen alussa. Seuraavaksi lähti mukaani tuo Niina Laitisen sukkaohjelehti ja lopulta myös nuo kauniin väriset langatkin. Oikean reunan langoista on tarkoitus tulla joskus itselle huivi ja nuo kaksi Opal-kerää muuttunevat aikanaan sukiksi. 

Mukava siellä oli taas kierrellä ja katsella, vaikka mitään elämystä en kokenut tänäkään vuonna. Eihän sieltä voi olla poiskaan, joten ensi vuonna taas nähdään! :)

Patalaput ja tiskirätit, niitähän tarvitaan

Olen tainnut hurahtaa nyt vaihteeksi onteloneuleisten patalappujen tekoon. Niitä on minusta tosi kiva tehdä, no mikäpä kutominen ei minusta olis kivaa. Edellisten valmistumisen jälkeen (katso edellinen postaus) olen surffaillut netissä löytääkseni joitain kivoja kaavioita lappuihin. Ja sainpa muutaman vinkinkin edellisen esittelyn yhteydessä. Näiden nyt esillä olevien malli löytyi netin avulla. Ja näitä valmistunee vielä joitakin pareja lähiaikoina, luulen niin.

Kaksi onteloneuleista patalappua, joissa Marimekon inspiroima kuvio,

Lapun korkeus 19.5 cm ja leveys 21 cm
Langat Gjestalin Jannea, grafiitinharmaa ja oranssi, joiden yhteinen menekki 112 g
Silmukoita 43, puikot 3 mm

- Loin 43 silmukkaa kaksinkertaisella langalla ja kudoin niillä aina oikeaa 8 krs,
- jatkoin aina oikeaa molemmissa reunoissa 6 s:lla ja keskellä onteloneuletta 31 s:lla

- onteloneuletta ensin 4 krs ilman kuvioa, minkä jälkeen kaavion mukaan 31 krs ja lopuksi vielä ilman kuvioa 5 krs. Onteloneuletta siis yhteensä 40 krs.

- lopuksi vielä kaikilla 43 silmukalla kaksinkertaisella langalla aina oikeaa 8 krs ja päättely.
- raksi 4 s:n I-cordina n. 9-10 cm

HOX! onteloneuleen kohdalla kudoin joka 6 krs:lla reunan aina oikein silmukoilla kaksi lyhennettyä kerrosta, että reunat eivät ala vetämään.

Seuraaviin lappuihin voisi silmukkamäärää vähentää muutamalla vaikkapa 39:ään, jolloin reunojen ainaoikeinosuuksien silmukat 5. ja onteloneuleen 29. silmukkaan.

Muuten tein nämä patalaput omaan tapaani, mutta kaavio on peräisin täältä Annilta blogista Sormustin. Annikin oli tehnyt onteloneuleisia patalappuja. Kiitos kaaviosta, Anni! Luulen, että lisääkin patalappuja samalla kuviolla voi syntyä.

Eilen iski yllättäen tarve tehdä myös tiskirättejä eräälle tietylle henkilölle. Niinpä kaivelin esiin sopivia lankoja ja ei kun virkkuukoukku sauhuamaan.

Ensin valmistui pyöreä tiskirätti Tiia-Marian ohjetta hiukan muokaten
Halkaisija 23 cm
Lanka Novitan Cotton soft, menekki 26 g
Virkkuukoukku 3.5 mm

Seuraavaksi suorakaiteen muotoinen tiskirätti kooltaan 25 x 27 cm
Tämän mallina oli oma käytössä oleva rätti, jota matkin 

Lanka Hjertegarn Cotton n:o 8, menekki 31 g
Virkkuukoukku 3 mm

Saako olla kahvikupponen

Elokuussa tein ensi kerran onteloneuleisia patalappuja. Vein ne tuliaisiksi ja saaja tuntui tykästyvän niihin kovin. Nuo ekat patalaput tein Nalle-langoista, mutta ne tuntuivat minusta hiukan ohuilta. Siksi nyt kokeilin astetta paksummasta langasta ja tulos miellyttää minua. Ei ne pahat olleet ne edellisetkään, mutta toiseksi jäävät näiden rinnalla. Makuasiahan se on patalappujen paksuuskin.

Kaksi onteloneuleista patalappua
Leveys 20.5 cm, korkeus 20 cm
Langat tummanruskea ja beige Janne, menekki yhteensä 113 g

Puikot 3 mm silmukoita 43.

Onteloneuleisten patalappujen tekotavastani kerroin jo edellistä paria esitellessäni. Samoin mentiin nytkin.

Näihin lappuihin tein molempiin kahvikuppikuvion, mikäs kahvipannua paremmin sopisi suomalaiseen keittiöön. Tosin minulla on etsinnässä sopivia kaavioita, joilla saisin muita kivoja kuvioita seuraaviin lappuihin. Kuvion pitäisi olla n. 20-25 silmukkaa leveä ja 25-30 kerrosta korkea kahdella värillä tehtävä ja selkeä. Jos sinulla on joku mielessä ja haluat jakaa ideasi, otan sen ilolla vastaan.

Ensi viikonloppuna on Oulussa Kädentaitomessut ja sinnehän minäkin aion taas mennä kiertelemään ja katselemaan tarjolla olevia. Kivaa on myös, kun siellä tapaa tuttuja, joihinkin törmää sattumalta ja joitakin voi tavata suunnitellusti.

Syksyn myssysatoa

On taas aika esitellä isot kasat sytomyssyjä, joita on minulle kulkeutunut Kempeleen Asukastuvan ja Oulun Lankamaailman kautta. Niissähän on keräyspisteet sytomyssyille ja -sukille, jotka sitten kiikutan sopivana aikana OYS:n Syöpäpoliklinikalle jaettavaksi syöpäpotilaille.

Minua ilahduttaa suuresti, että on ilmeisesti monia ihmisiä, jotka ovat ottaneet sytomyssyjen teon sydämen asiakseen ja tekevät niitä ympäri vuoden itselleen sopivina aikoina. Kiitos teille kaikille! Minullekin sytomyssyt ja -sukat ovat sydämen asia, siksi minä haluan kannustaa toisiakin niiden tekoon ja kuskailen niitä sitten sairaalaan itselleni sopivina aikoina.

Syyskuun ja lokakuun alun aikana olen saanut yhteensä 137 myssyä ja 16 sukkaparia ja kahdet lapaset. Aika hyvin, eikö!

Asukastuvalle oli kertynyt yhteensä 35 myssyä, niistä ensimmäisessä hakemassani erässä oli 22 myssyä...

...ja toisessa 13.


Lisäksi siellä oli 16 sukkaparia ja kahdet lapaset, jotka oli osoitettu Lasten syöpäosastolle.


Lankamaailmassa minua odotti kaksi muovikassillista myssyjä.

Ensimmäisessä täynnä olevassa kasiissa oli yhteensä 59, joista kuvassa 29 ja...

...loput 30 tässä kuvassa. Näitä tiesin odottaakin, ovat saman tekijän virkkaamia kaikki.



Siinä toisessa muovikassissa oli oletukseni mukaan ainakin kolmen-neljän tekijän töitä. Oli irrallisia myssyjä sekä kaksi pienempää suljettua kassia.

Nämä 21 myssyä olivat niitä irrallisia

Pienessä pussissa olivat nämä neljä myssyä

Ja toisessa muovikassissa olivat nämä 22 myssyä.

Kaikki nämä ovat kauniita ja hyviä myssyjä ja sukkia, kiitos niistä kaikista! On erinäköisiä ja -kokoisia, joten potilailla on valinnanvaraa. Vien nämä jossain sopivassa vaiheessa OYS:n Syöpäpolille, päivää en vielä tiedä. Yleensä järjestän viennin jonkun muun Oulussa käynnin yhteyteen.

 

Nämä kirjaillut myssyt haluan kuitenkin nostaa vielä esille ihan vinkkinä niille, jotka kyselevät minulta vinkkejä erilaisiin myssyihin. Hyvin on tekijä oivaltanut koristella perusmyssyt kirjailuilla. Minusta tuntuu, että tuollainen päässä saisi maailmankin tuntumaan iloisemmalta.

Raportti syyskuulta

Vuosi on vierähtänyt jo näin pitkälle, että eletään vuoden kolmanneksi viimeisintä kuukautta. Nopeasti tuo aika kuluu ja pikku puuhaa riittää tällä eläkeläiselläkin. Käsityöt ovat hyvä ajankulu, niiden parissa ei ainakaan minulla tule aika pitkäksi. Ei tullut, vaikka syyskuun käsityöni saattavat olla jonkun mielestä mielikuvituksettomia, sillä kudoin vain kuusi paria sukkia.

Näin ne valmistuivat

2.9. kirjoneulesukat 41, Jannea 155 g

7.9. karusellisukat koko 40, fortissima mexiko cotton stretch  67 g

11.9. kirjoneulesukat 45, 7veikkaa ja Jannea 194 g

16.9. sukat koko 35, Nallea 63 g

22.9. perussukat koko 44, 7veikkaa 144 g

28.9. karhusukat koko 43, Jannea 177 g

Yhteensä niihin kului tasan 800 g erilaisia lankoja. Uutta lankaa hankin 500 g, joten kulutin entisiä lankojani siis 300 g. Vuoden alusta lukien on lankavarastoni keventynyt kaikkiaan 3392 g, johon olen tyytyväinen.

Hyvää syksyä kaikille! Nautitaan upeasta ruskasta, joka ainakin minusta on tänä vuonna erityisen kaunis ja värikäs.