Viikonloppuna oli Oulussa vuosittaiset Kädentaitomessut ja sinnehän minäkin kiirehdin sunnuntaiaamuna. Ensimmäisen kerran niin anivarhain, että muutaman minuutin ajan piti odottaa ovien aukeamista. Melkein tungokseen asti meitä odottajia oli, mutta sopu antoi tilaa ja pianhan ne ovet avautuivat.
Kiertelin ja tutkailin esittelyjä ja tarjontaa nelisen tuntia. Ajoittain oli ruuhkaa jossakin kohden, mutta enimmäkseen mahduttiin kohtuullisen hyvin.
Kiertelin ja tutkailin esittelyjä ja tarjontaa nelisen tuntia. Ajoittain oli ruuhkaa jossakin kohden, mutta enimmäkseen mahduttiin kohtuullisen hyvin.
Näytteilleasettajat kertoivat lauantain olleen kovin ruuhkainen päivä, selvästi ruuhkaisempi kuin sunnuntai. Minun kokemukseni mukaan on joka vuosi sama tilanne ja siksi käynkin messuilla vasta sunnuntaina, kun minulla on vapaus valita päivä.
Nämä kolme kuvaa, tämän ja yllä olevat kaksi, nappasin pois lähtiessäni parvekkeelta.
Messut olivat minusta aika tavanomaiset enkä mitään uutta minua sykähdyttävää löytänyt. Joitakin "vanhoja" esittelijöitä joukosta puuttui, mutta uusia oli tullut tilalle.
Mutta tapasin muutamia tuttuja, joiden kanssa oli kiva vaihtaa kuulumisia. Aila-Riitan alias Irinan kanssa meillä oli sovittu kahvisteluhetki, kuten monena vuonna jo aiemminkin. Istuimme pitkän tovin yläkerran ravintolassa ja kerroimme toisillemme vuoden tapahtumat. Satuimme myös "törmäämään Seijasiskoon vai hänkö se "törmäsi" meihin ja niin kuultiin hänenkin kuulumisiaan. Tapaamisen ikuisti Aila-Riitan tytär.
Jaa, mitäkö ostin? Hyvin maltillisesti mielestäni. Suunnitelmia ei ollut muuta kuin tuo pieni purkki pihkavoidetta, jonka ostinkin heti kierroksen alussa. Seuraavaksi lähti mukaani tuo Niina Laitisen sukkaohjelehti ja lopulta myös nuo kauniin väriset langatkin. Oikean reunan langoista on tarkoitus tulla joskus itselle huivi ja nuo kaksi Opal-kerää muuttunevat aikanaan sukiksi.
Mukava siellä oli taas kierrellä ja katsella, vaikka mitään elämystä en kokenut tänäkään vuonna. Eihän sieltä voi olla poiskaan, joten ensi vuonna taas nähdään! :)
Kiva nähdä yhteiskuvassa vanhat tutut sytomyssyily-ajaltani, siis teillähän se juttu jatkuu aina vaan, mä oon lipsunut riveistä:(
VastaaPoistaKyllähän ne messut on kivoja inspislähteitä ja silleen mutta täällä Stadissa tuo messu on aika tupatentäynnä. Mene mieluummiin Elma-messuille joissa kyll kädentaidot on vähissä mutta kaikkea muuta mielenkiintoista yllin kyllin.
Maltilliset ja hyvät ostokset.
KristiinaS, sytomyssyily tempaisi minut täysin mukaansa. Seijasisko ei ole enää vuosiin ollut organisoimassa myssyilyä, tekee kyllä myssyjä ja mainostaa asiaa sopivissa tilanteissa.
PoistaMaailmassa on monia muitakin kiinnostavia asioita kuin käsityöt. Minäkin kävin aiemmin milloin missäkin, mutta jostakin kumman syystä minusta on tullut sellainen "kotikissa", ettei juuri tule lähdettyä katsomaan ja ihmettelemään uusia asioita. Vuosiin en ole muilla messuilla käynyt kuin kässämessuilla. Hyvä mahdollisuus olisi käydä, kun Oulu on lähellä.
Käsityömessuilu on kyllä mukavaa. Oli kyllä kiva sattuma kun tavattiin.:) Hyvät ostokset teit.
VastaaPoistaSeijasisko, se on kyllä sattumaa, tapaako tuollaisessa ihmismäärässä tuttuja vaikka samaan aikaan oltaisiin. :)
PoistaMinäkin olin sunnuntaina siellä ja tykkäsin, kun en ole vähään aikaan käynyt :)
VastaaPoistaVirpi, ai sinäkin kävit sunnuntaina. Mutta eipä me satuttu näkemään siellä.
PoistaMessut virkistävät mieltä ja väsyttävät jalkoja. Täällä etelässäkin paljon messuja, vaikka en minä pitemmälle lähde, tutun näköisiä ostoksia, tuollaisiin lankoihin minäkin sorrun, vaikka varasto pursuilee. En ole kuullutkaan pihkavoiteesta, onko tehokasta? Irmeli
VastaaPoistaIrmeli, pihkavoide tehoaa todella ihon tulehduksiin ja ärtymiin, niistä on omaa kokemusta. Eräs tuttavani käyttää sitä tyytyväisenä jalkakipuihinkin. Säärihaavojakin tiedän sillä hoidetun.
PoistaSelailin netistä tuota pihkavoidetta, voisi kokeilla sen laittoa. Sekoittelen jo muitakin voiteita, öljyt, mehiläisvahat ja lanoliinit tuttuja. Irmeli
VastaaPoistaSiis itsekö aiot tehdä pihkavoiteen? Minäkin aioin jossain vaiheessa keittää itse, sain jostain vanhan kansan pihkavoidereseptinkin, mutta kuuset erittivät silloin niin vähän pihkaa ja sen vähyyteen keittoaikeeni sitten jäi. Ja tuo pieni purkki riittää kauan meidän käytöllä, niin en ole sitten enää innostanut.
Poista