Toukokuussa valmistuneet

Edit 1.6. klo 21.20 lisäsin tuonne alas kuvakollaasin toukokuun valmistuneista!

Huhtikuun valmistuneista kertoessani kirjoitin "Huhtikuu humautti hanget pois ja teki meille kevään". Nyt voin sanoa ilman epäilyksen häivää, että toukokuu toi meille kesän, niin ihanainen oli tämä päivä. Terassilla istuin virkkaamassa melkein koko päivän ja varjoon piti minunkin tuolini siirtää, vaikka ihoni ei ole herkkä palamaan. Vaikka tuuli oli ja on edelleenkin navakka, on se onneksi lämmin. Välillä makasin auringon paahtaessa minua. Siinä silmät kiinni mietin, voiko ihanampaa tunnetta olla, kuin auringon lämmittävät säteet iholla. No ehkä voi olla, mutta kyllä tämäkin on nautinnollista.



Iltasella kiertelin vähän pihalla ja nappasin muutamia valokuvia kukkasistani.

Nyt tämä kukkii! Tämän nimeähän kyselin muutama päivä sitten ja sain kahdenlaisia vastauksia: helmililja ja helmihyasintti. Tänään sitten Googlen avulla tutkailin, kumpihan tämä sitten on. Ja sehän on kumpikin, siis toiset sanovat helmililjaksi ja toiset helmihyasintiksi. Rakkaalla lapsellahan saattaa olla monta nimeä! Vai olenko tehnyt väärän johtopäätöksen?

Nyt sitten päivän pääasiaan, siis toukokuussa valmiiksi saamani käsityöt ja niihin kuluttamani lankamäärät. Nyt tosin langankulutuksen lasken vain kutomalla tai virkkaamalla tekemistäni töistä. Pariin kirjottuun työhön käyttämistäni lankamääristä ei ole tietoa.

2.5. Revontuli-huivi vironvillaa 190 g
2-5.5. Tiskirättejä 3 kpl mitä lie-puuvillalankaa 80 g
16-17.5. Tiskirättejä 2 kpl Novitan Bambu-lanka 50 g
20.5. Tiskirättejä 2 kpl Anchor Magicline 50 g
23.5. Virkattu kesälaukku vihreä Novitan Tennesseestä 230 g
29.5. Virkattu kesälaukku sininen Novitan Tenneseestä 200 g
30.5. Kännypussi-vyölaukku Novitan Tenneseestä 30 g
Langankulutus yhteensä 830 g

14.5. Pannumyssy villalangoin kirjottu
27.5. Ristipistoiltu lintu-tyyny

Mukavaa kesäistä viikkoa!

Kiitokset empatiasta

Lämmin kiitos kaikille teille rakkaat kanssabloggaajat, jotka olette osoittaneet myötätuntoa tälle kompuroijalle! Olette ihania ja lämminsydämisiä ihmisiä! *Jos ihmettelet, mistä kompuroinnista on kyse, kurkkaapa eilistä päivitystäni!*



Tämän orkidean oksan haluan näin virtuaalisesti antaa teille kaikille! Ja kiitos kysymästä, jalkani voi jo paremmin. Voin jo kävellä ilman tukea ja särkylääkettäkään en ole nyt päivällä enää ottanut. Turvotusta on vielä vähän, mutta tilanne on huomattavasti parempi kuin eilen, joten uskon päätelleeni oikein, että kyseessä on vain rajunpuoleinen nyrjähdys.



Virkkausta olen jatkanut istuskellessani. Kesälaukkuni odottelee vuoria ja höyrytystä, on siis virkkauksen osalta valmis. Ehkä huomenna pystyn jo ompelemaan vuorin verran tai saan apua lomalle jääneeltä tyttäreltäni. *En osaa painaa ompelukoneen poljinta vasemmalla jalalla ja oikealla ei nyt kärsi painaa sattuneesta syystä! ;D* Laukun esittelen täällä sitten valmiina, mutta on täällä valmistunut muutakin. Tänään ihanassa auringonpaisteessa istuskelin terassilla ja virkkasin kännykkäpussin itselleni.


Tällainen siitä tuli ja heti pääsi käyttöön. *Muuten on itse ottamani kuva ja onnistui mielestäni aika hyvin! ;) Itseähän on tunnetusti aika hankala kuvata!* Aiemminkin on mielessä käynyt, että pitäisi tehdä kännykälle joku mukava, pehmeä pussukka, joka kulkisi vaivatta mukana eikä olisi haittana. Ja nythän semmoisen tarve tuli hyvin akuutiksi, kun puhelin tietenkin soi aina toisessa päässä taloa kuin minun sen hetkinen sijaintini oli. Känkkääpä sitten sinne, jos ei mies sattunut olemaan komennettavissa puhelinta juoksuttamaan.

Samaisesta Tenneseestä virkkasin kuin sen laukkuni. Pussiosa ristikkäisin pylväin ja niiden päälle reikäkerros, johon pujotan pyöreää mustaa kuminauhaa kiristämään pussin suun, ettei känny putoa kumarrellessa. Ja lopuksi nirkkokerros reunaan. Vyön tein pylväillä ja reunustin kiintein silmukoin. Kiinnittimeksi ajattelin jotain kaunista nappia, mutta varastostani löytyi ainoastaan tuo musta nappi, joka oli riittävän iso. No sehän on helppo vaihtaa myöhemminkin.

Pussi on tuntuu miellyttävältä vyötäröllä eikä paina niin kuin jotkut nahkaiset ovat tehneet. Ja mikä tärkeintä, känny on ainakin vielä pysynyt hyvin pussissa. Kunhan jalkani paranee niin paljon, että pääsen kukkapenkkejä tonkimaan, niin nähdään, pysyykö puhelin vielä sittenkin mukana menossa. Mutta siihen mennessä pujotan sen kuminauhan. Tiedän nimittäin meillä olevan sitä, vaikka nyt en vielä löytänytkään.

Nurin menin

Tänään on ihana auringonpaiste, mutta vielä on viileää. Huomiseksi on luvattu melkein hellette tännekin, joten silloin tarkenee istuksia pihalla kutomassa tai virkkaamassa.


Minulla taitaa lähipäivinä olla mukavasti aikaa istuksia, kun teloin eilen illalla oikean nilkkani. No, ei kai se varmaan ole kuin hyvästi nyrjähtänyt, mutta kipeä se on. Ei paljon kestä varata sille. Olin lähdössä kummipoikamme luota ja katselin siinä autolle suunnatessani pihaa enkä muistanut, että siinä kiveyksessä on muutamia askelmia aina välillä. Pikaisesti sain apua, kun pikku Veera oli ikkunasta mummunsa kanssa vilkuttamassa ja näkivät kaatumiseni. Kummipoika talutti minut sisälle pitkälleen ja jalalle "kolmen koon hoito" (siis koho, kylmä ja kompressio eli painesidos). Aikani siinä lepäiltyä känkkäsin talutettuna autoon ja minut tuotiin kotiin, kun ei minusta ajajaksi ollut. Ei näköjään enää passaa kävellessään edes katsella ympäristöä! ;D

Tämän näköinen nilkka on nyt, tosin kuvassa mustelma näyttää todellista vaaleammalta. Yön jatkoin ajoittaista kylmähoitoa jalka koholla. Hyvän ensiavun ansiosta jalka ei ole juurikaan turvoksissa, vaikka aika kipeähän se on vielä. Kipulääkettä nautin sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Muhkea paketti tukee nilkkaa mukavasti. Lääkäriin lähtemistä mietin aamulla, mutta päädyin kuitenkin omaan hoitoon. Uskon nimittäin, ettei siinä mitään pahempaa vammaa kuten murtumaa ole. Jos ei ala asettua, niin menen sitten maanantaina.

Käsitöihin en ole oikein osannut kuitenkaan tarttua. Vielä! Olen lueskellut blogeja, kun tässä ehti jostakin syystä keräytyä niitä tavallista enemmän odottamaan lukemista. Mutta voinkin nyt esitellä vähän ompeluksiani. Olen nimittäin hiljattain tehnyt makuuhuoneeseen uusia tyynynpäällisiä. Tässä valmiina ensimmäiset, toiset teen sitten joskus. *Toivottavasti niistä ei tule ufoja! ;D* Ostin nimittäin samalla kangaskaupassa käynnilla kankaat kaksiin tyynyihin, niin voi aina vaihtaa välillä. Nämähän eivät ole pelkkiä koristetyynyjä, vaan näitä käytetään paljon ylimääräisinä päänalusinakin, kun vuoteessa luetaan. Tarvitsevat siis sen takia aika usein pesua.

Meillä on kummallekin puolelle ollut kaksi nelikulmaista pikkutyynyä ja tuollainen "makkara". Kangas on puuvillaa ja väri näyttää näissä kuvissa haaleammalta.

Vilautanpa samalla minun aarteitani, jotka majailevat vuoteeni vieressä. Siis lankavarastoni: neljä muovilaatikkoa nurkassa ja tuo kaappi sekä niiden välissä vielä iso pyöreä kori täynnä lankoja. Nämä majailevat makuuhuoneessa, olohuoneessa on kutomistuolini vieressä yksi iso kassi lähes täynnä lankoja. Siihen kassiin pakkaan aina matkalle mukaan otettavat langat ja tykötarpeet. Tänne kätken aina ostamani langat, jotka eivät syystä tai toisesta pääse heti puikoille ja jotka saan vaikkapa lahjoina. Aikanaan ne sitten pääsevät täältä käyttöön.

Niin ja vielä tyynyihin palataksemme, tässä makkaratyynyn pää. Kankaan kuviokin näkyy tässä aika mukavasti, väreihin kun ajattelet ruskeutta ja vihreyttä lisää, niin olet lähellä todellista. Lankavarastostani löytyi kerä aivan oikeaa punaista ja ruskeaa helmilankaa, joista punoin nyörit tyynyjen päihin. Kuvassa nyöristä ei juuri erota sitä ruskeaa lankaa, mutta kyllä sitä on yhtä paljon kuin punaistakin. Olen tyytyväinen kangasvalintaani ja lopputulokseen. Myös mies ilmaisi pitävänsä näistä!

Jospa nyt lähdenkin sitten virkkaamaan, että saisin sen oman laukkuni valmiiksi. Jos sitten vaikka taas malttaisi tarttua ufoihin!

Ihanaa viikonloppua kaikille! Mukavia juhlia kaikille uusille ylioppilaille tai muun koulunsa/opiskelunsa päättäneille ja heidän läheisilleen!

Toinen ufo selätetty

EDIT 29.5.09 klo 12.30: Lisäsin tuonne väliin pari lähikuvaa linnuista!

Arvaapas, olenko tyytyväinen tämän päivän tekemisiini, kun sain valmiiksi lintutyynyn. Tämähän on yksi niistä ufoista, joka oli minulla keskeneräisten listalla, kun Fufoilu alkoi vappuna. Vaan eipä ole enää! Hyvä minä!

Tyynyn etupuolen linnut olen kirjonut muliinilangalla aidakankaalle joskus kauan, kauan sitten. Arvelen, että 10 vuotta on sangen lähelle osuva arvaus. Sitäkään en muista, mistä noiden lintujen malli on peräisin, ehkä se oli joku Suuri Käsityölehti, ehkä joku muu. Muistaako joku?

Lähikuva eräästä sirkuttajasta ...

... ja toisestakin!


Tyynyn sijoituspaikka on vielä päättämättä, mutta nyt sijoitin sen toistaiseksi tuohon nojatuoliin eteisen nurkkaan. Siinä tuolin päällä on majaillut tuo keväällä valmistunut huivikin, kun siinä on minusta niin kauniit värit ja tuossa se on minun ihailtavana ja siitä se on tarvittaessa helppo napata hartioille.

Vielä on jäljellä ufoistani suurin ja pienin työ: pöytäliina ja pressopannun myssy. Fufoiluajasta on kulunut vasta vajaa puolet ja neljästä ufostani kaksi on selätetty. Näin katsottuna aika hyvin, mutta epäilenpä, että reilu kuukausi ei riitä minulle saamaan valmiiksi sitä pöytäliinaa. Tai riittäisi, jos olisin ahkera enkä tekisi paljon muita juttuja. Mutta minulle riittää, kunhan saan sen valmistamisen alulle ja vaikka sitten syksyn sadepäivinä lopullisesti valmiiksi.



Mutta nythän on kesä, siitä minä nautin. Tänään piti sääennusteen mukaan olla sateista, mutta eipä ole yösateen jälkeen satanut. Pilvistä on kyllä ollut, mutta aurinkokin on väliin paistanut. Ja mittari näytti +20 iltapäivällä. Pihalla kiertelin kameran kanssa ja napsin muutaman kuvankin kukista.

Vuohenjuuret alkavat olla komeimmillaan, vaikka paljon on vielä nuppuja avautumatta.

Tämäkin kukkii pian, mikähän lieneekään. Viime kesänä selvitin nimen, mutta en enää muista. Jos tunnistat, niin olisin tyytyväinen, jos kertoisit minullekin sen nimen.

Lemmikkejä siellä täällä pieniä tupsuja, mutta vain tämä yksi tupsu on avannut jo osan nupuistaan.

Onhan herttaisia pikkuorvokkeja! Toisessa häivähdys sinistä ja tuollaiset viirut keskustan keltaisella ja toinen puhtaan valkoinen keskustan keltaista lukuunottamatta. Nämäkin orvokit löytyvät nurmikosta, ovat sinne joskus pudonneista siemenistä kasvaneet. Muutama päivä sitten jo kerroin aikaisemmin löytyneistä ja koko ajan noita näyttää tulevan aina uusia ja uusia. Tykkään näistä kaikista!

Jatkossakin luotan näihin

Mukava asia, piti heti tulla kertomaan tännekin! ;) Sain paksun ruskean kirjekuoren tänään. Heti lähettäjän nähtyäni ilahduin. Kirje oli Sinituotteelta, jonne oli lähtenyt reklamaation viikko sitten maanantaina. Eipä mennyt liian kauan asian käsittelyssä!

Aloitanpa tarinan alusta. Joskus viime keväänä tai kesänä ostin liinanpidikkeitä vessan kaappiin ja pesuhuoneeseen. Kiinnitin ja otin käyttöön ne aivan ohjeiden mukaan. Kuitenkin jo ennen joulua molemmat pidikkeet tipahtivat alas ja niin, että pidike irtosi tarrasta ja se tarra jäi seinään kiinni. Tässä ne irronneet pidikkeet lojuivat sitten pöydällä puolisen vuotta, sitten vasta sain väsättyä saatekirjeen, pakattua pidikkeet sen kanssa kirjekuoreen ja vietyä postiin. Ja nyt sain jo vastauksen, Sinituotteella ei siis aikailtu niin kuin täällä toisessa päässä.

Nyt minulla on sitten neljä liinanpidikettä ja uusi yleisliina EKO-laatua. Eivätpä arvanneet, että täällä käytetään itsetehtyjä liinoja! No, kyllä tämäkin päässee ennemmin tai myöhemmin käyttöön.

Näin se pienestäkin asiasta tulee asiakkaalle hyvä mieli. Kyllä taas jatkossakin ostan tämän valmistajan tuotteita, kun jotain tarvitsen.


Meillä on ihana auringon paiste, mutta kova ja kolea tuuli. Puhaltelee kai suoraan tuolta mereltä ja sehän hohkaa vielä kovasti kylmää. Pyykkiä olen pessyt ja saanut ne nopeasti kuivaksi ulkona. Mies leikkasi nurmikon, ensi leikkaus tälle suvelle. Kiersi pienet orvokit, jotka nyt tulevat hyvin esille lyhyestä nurmesta. Niitä muuten ilmestyy koko ajan lisää, kohta meillä onkin orvokkiketo! Pihakatselmuksessa huomasin, että lemmikit ja vuorenkilvet ovat avanneet kukkansa.

Niin ja käsitöistäkin sananen, kun on tämä on käsityöblogi. Virkkausta vaan taas, nyt aloitin itselle samanlaista laukkua, jonka esittelin eilen. Tätä teen nyt sinisestä Tenneseestä. Ja ufot odottelevat kaapissa ja pitävät kyllä sellaista mekkalaa, ettei ne pääse unohtumaan.

Kesäinen laukku

Eilen lupailin kuvia valmistuneesta kesälaukusta ja saamanne pitää, tässä niitä tulee. Mainittakoon kuitenkin, ettei laukku ole vielä lopullisesti valmis. Siitä puuttuu nimittäin vuori, jonka laukun saaja (tyttäremme) laittaa itse. Se menee varmaan ensi viikkoon, jolloin hänellä on jo kesäloma.


Laukku on virkattu vanhaa hyvin palvellutta laukkua matkien. Lankana Novitan Tennesee, jota kului 230 g ja koukku taisi olla n:o 2. Korkeutta varsinaisella laukkuosalla on 33 cm ja leveyttä 30 cm.

Tässä on se ystävättäreni vanha ja hyvin palvellut laukku, joka oli mallina. Huomaathan, kuinka kassin sivulla törsöttää puhkikulunneesta reunasta lankoja.

Pohjan tein ET-laukun pohjaa mukaillen pylväillä ja sitten reunat ristikkäisin pylväin, hihna ja reunukset kiintein silmukoin. Laukku on kyllä niin napakka, ettei välttämättä tarvitse vuoria ollenkaan.

Minähän en oikein tykkää virkkaamisesta, mikä johtuu kaiketi siitä, että käteni kipeytyy virkatessa ja joudun lepuuttamaan sitä aina vähän väliä. Mutta tästä laukusta tuli kyllä niin kiva, että harkitsen tekeväni itsellekin samanlaisen, mutta eri värisestä langasta kuitenkin.

Ihanaa kesäistä viikkoa kaikille!

6 x 4 asiaa minusta

Sateen jälkeen paistaa aurinko, niin nytkin. Illalla alkanutta yhtäjaksoisempaa sadetta riitti vielä tänään aamupäivällekin, mutta nyt on ihana auringonpaiste. Luonto sai kastetta mukavasti ja kun alkuviikosta saadaan lämmintäkin, jos ennusteet pitävät paikkansa, niin sehän on sitten kesä!

Pisaroita vielä akileijan ja mansikan lehdillä.

Ja sitten otsikon lupaamiin asioihin minusta. Tämä haastejuttuhan on kierrellyt jo tovin täällä eri blogeissa ja nyt Marjut haastoi minutkin tähän vastailemaan.

Haaste
Sinut on valittu "miljoonien " joukosta! Tee siis näin:
Poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi. Haasta mukaan 4 blogiystävää.

1. Neljä työtä, joita olet elämäsi aikana tehnyt:

Niitä onkin aika monia, mutta tässä sieltä urani alkupäästä neljä.
1. 6-vuotiaana olin läheisessä kemikalioliikkeessä "jouluapulaisena" ja sain palkaksi ihanalle tuoksuvan saippuan.
2. 13-14. iässä myyjänä kioskissa, kun "tuurasin" äitiäni, joka toimi kioskiyrittäjänä.
3. Vuosi pari myöhemmin pääsin oikeisiin kesätöihin kesäkioskiin myyjäksi rautatieasemalle. Siellä olin kai kolmena kesänä.

4. Puolisen vuotta olin baariapulaisena ennen opiskelemaan lähtöä.

2. Neljä tv-ohjelmaa, joita tykkäät katsella:

En katso telkkaria juurikaan, mutta joskus jotain sentään.
1. Tanssii tähtien kanssa
2. Kesäillan valssi
3. Antiikkia, antiikkia
4. joskus puutarha- ja luonto-ohjelmia

3.Neljä paikkaa, joissa olet ollut lomalla:

Niitähän on ehtinyt kertyä paljon, seuraavat ovat olleet erityisen mieluisia paikkoja.

1. Norjassa lapsena, ensimmäinen ulkomaanmatkani
2. Viime vuosien suosikki on ollut Äkäslompolo Kolarissa

3. Ahvenanmaalla 9 vuotta sitten, sinne voisin mennä uudestaankin
4. Rhodoksella viihdyin myös hyvin ja joskus sinnekin voisin ehkä palata vanhaa kaupunkia tutkimaan

4.Neljä internetsivua joilla käyt päivittäin:
1. blogilista ja sen suosikit
2. oma blogi
3. s-postini
4. ?

5. Neljä lempiruokaasi:
1. Kaalilaatikko puolukkasurvoksen kera
2. Maksalaatikko puolukkasurvoksen kera
3. "Maitopottu" on sellainen kesäherkku uusista perunoista keitettynä. Olen tyttärelleni antanut ohjeen, että huolehtii minulle tätä herkkua edes kerran kesässä, jos menetän muistini ja taitoni valmistaa sitä.

4. joku ihana jälkiruoka, vaikkapa pannacotta tai joku muu kermahyytelö

6. Neljä paikkaa jossa mieluiten olisit juuri nyt:
1. mökillä

2. avaralla rannalla auringon mukavasti lämmittäessä
3. tunturin laella ihailemassa näkymiä
4. jollakin kaukaisella erämaamökillä

Ketä minä haastaisin tähän, hmm... Nyt en olen niin laiska, etten ala miettimään haastettavia, mutta ehkä joku kävijöistä nappaa tämän mukaansa ja vie omaan blogiinsa. Se on sallittua ja jopa toivottavaa, mutta jätäpä minulle viesti kommentteihin, niin tiedän tulla lukemaan.

Laukun teko on edennyt, sain sen virkattua valmiiksi joku aika sitten. Kuvaan sitä vielä tänään ja panen sitten tännekin nähtäville varmaan jo huomenissa.

Kesän tuntua

Kesän tuntua täällä on ihasteltua ja tuoksuja nuuhkittu! Lämmintä on, ukkonen jyrähtelee välillä, joskus ropisee lyhyt sadekuuro. Pihalla on mukava oleilla ja terassilla voi istuskella käsityön kanssa. Kamera kädessä kiertelin pihalla ja napsin kuvia kesän tulosta.



Pionit sieltä ovat nousemassa. Jokohan mahtaa kukkia tänä kesänä, kun vasta on vuoden tuossa paikassa oleillut.

Pihlajan lehti on melkein koollaan ja nuputkin hyvällä alulla.

Omenapuun silmut näyttävät jo vihreää meilläkin, jossakin omenapuut kukkivat jo.

Viime kesäiset vai liekö jo sitä edellisvuotiset orvokit ovat levittäneet siemeniään pitkin pihaa ja nyt saamme ihailla pienen pieniä orvokkeja siellä täällä nurmikon sisällä. Mies jo mietiskeli, pitääköhän ne kiertää nurmikkoa leikatessa.

Nyt juuri ropisi kova sadekuuro, mutta ei se kestänyt kuin muutamia minuutteja. Minäpä lähden tästä jatkamaan tuota laukun virkkaamista, että pääsen sitä esittelemään teille jonain päivänä. Ei enää kovin paljon puutu, joten jos ei tule ongelmia tai mitään muita viivytyksiä, niin ei pitäisi mennä kauan enää.

Ihanaa kesäistä viikonvaihdetta!

Näitä vain

Pikaisesti taas esittelen viime päivinä käsissäni valmistuneet tuotokset. Fufoilu kun ei oikein luonnu, niin näitä pieniä töitä on pakko tehdä välissä. Olen nimittäin päättänyt, etten mitään isompaa aloita niin kauan kuin kun fufoilu jatkuu. No saa nähdä miten muorin käy, pyörtääkö pyhät päätöksensä vielä. ;D



Siis tiskirättejä on taas valmistunut. Näistä yksi on esitelty jo aiemminkin.

Little Shells-liina lankana Anchor Magicline, jota kului 25 g. Neuleohje löytyy täältä.

Ja Ananas-liina samasta langasta, kerän lopun käytin tähän. Ohjehan on Ullasta. Tykkään tämän langan väreistä, jotka eivät tallentuneet kuviini aivan oikeina. Kuvittele hiukan punaisemmaksi, niin väri saattaa silloin olla lähellä todellista.

Kolmas ennen esittelemättömistä on tuo vasemman puoleinen Sydän-rätti. Kun sain tuon ensimmäisen (oikealla) tehtyä oikein ohjeen mukaan, niin sittenpä piti tehdä oma kokeilu ohjeesta. Huomannet eron selittelyittäkin. Lankana molemmissa sama Novitan Bambu ja ohjehan löytyy täältä.

Nyt on käsityönä tyttären pyynnöstä virkattu kesälaukku ja ompeluhommia, joista kerron sitten joskus myöhemmin. Vieraitakin on tulossa huomenna, joten ufot saavat odottaa kaapissa vielä. Mutta kyllä minä ne vielä kaivan esille ennen kesäkuun loppua, jospa saisin jotain vielä valmiiksikin ennen fufoilun päättymistä.

Hyvää helatorstaita kaikille!

Kesäisenä päivänä meemi murteista

Oi suven suloisuutta! Näin voi sanoa tästä päivästä, vaikka ei kai se vielä sentään ole oikeaa kesää. Aurinko paistaa miltei pilvettömältä taivaalta, leuto tuuli puhaltelee ja mittarimme näyttää piirun verran yli +20 varjossa. Koivuissa hiirenkorvat. Kirjosieppo tekee pesää uusimpaan pönttöömme. Terassilla istuin harjoittamassa ulkokutomista, niin siinäpä tuli lämmin. Ensin lähti pusero päätä, seuraavaksi nousi hame miltei korviin ja villasukat pois jaloista ja sitten pitikin jo lähteä sisälle viileään. Hiki valui otsalta ja sumensi silmät, ettei nähnyt kutoa. Ihanaa!

Tiskirättejä täällä vain valmistuu, vähän tosin nolottaa tunnustaa se. Minunhan pitäisi kirjoa sitä ufo-pöytäliinaa. Mutta en sentään ole aloittanut huivia tai muuta isompaa neuletta, aina vain pieniä tiskirättejä. No eilen en kyllä ehtinyt tikuttaa niitäkään, kun oli muuta puuhaa riittämiin.


Kas tällaisen pöydällisen ruokin vieraita (oli siinä omaakin väkeä kolme henkeä). Jottei totuus unohtuisi, myönnän, että yhdessä tyttären kanssa kaikki tehtiin. Sukulaisten kanssa oli suunniteltu yhteinen teatteri-ilta ja sitä ennen syötiin meillä yhdessä. Ja mukavaa meillä oli niin täällä meillä kuin teatterissakin, se kai on sanomattakin selvää.

Osa äitienpäiväruusuista sai uuden tehtävän pöytäsomisteena. Samanlaisiin Kivituikkuihin, joita Seijasiskolle etsittiin viime viikolla, näitä istuutelin. Tämä aamu onkin sitten mennyt jälkien selvittelyssä. Pöytä on purettu normaaliin kokoonsa, paljon on mm. astioita pesty - onneksi on tiskikone - ja paikoilleen pantu. Pöytäliinatkin on pesty, mutta silitys saa jäädä viileäpään päivään.

Nappasin tämän meemin Eevalta jo pari viikkoa sitten ja tein saman tien, mutta oli jostakin syystä jäänyt pelkäksi luonnokseksi. Nyt muutama päivä sitten MammaMyyn blogissa oli sama juttu ja muistin tämän. Tässäpä minun murrepläjäykseni on, olepa hyvä! Hauskaa oli tehdä! En haasta ketään erityisesti, mutta ota ihmeessä mukaasi, on kiva lukea muita murteita. Toivottavasti kuitenkin jätät kommentteihin tiedon, niin tiedän tulla lukemaan sinun juttuasi.

Nämä minun sanomiseni ovat varmaan sellaista sekakieltä useammasta pohjoisen murteesta, mutta luulen näiden olevan aika lähellä Oulun murretta. Minähän olen elänyt liki kaksikymppiseksi Oulun murrealueella. Sitten asuin yli 40 vuotta Lapin läänissä ja nyt reilu vuosi sitten olen palannut juurilleni.

Murteet-meemi

Korvaa omalla tavallasi sanoa asiat, niin kuin se sinulle sopii suuhun parhaiten.

1. Äitini punainen mekko mahtuu myös minulle.

Minun äitin punanen mekko soppii mullekki.

2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedonopettaja antoi?

Tarttekko nää apua siinä maantievon open antamasa kirijotustehtäväsä?

3. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.

Joo, tehhään vaan niin ku nää ehotit.

4. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.

Mummo lupas hakia meijät varttia vailla kuus.

5. Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.

Minun hääty mennä Helsinkiin onnikalla, ku en ehtiny junnaan.

6. Oletko nähnyt missään veljeni matkapuhelint?

Ookkonää nähäny missää minun velijen kännyä?

7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes & Mauritzissa?

Ostikkonää sen hammeen, jota katottiin viime viikolla siellä henkkamaukasa?

8. Olethan sinä jo kysynyt eilisen päivän kotitehtävät ystävältäsi?

Joko nää kyssyit eiliset läksyt joltaki kaveriltasi?

9. Minun on nälkä, voitaisiinko me mennä syömään ulos.

Mullon kamala näläkä, mennään jonnekki syömään.

Aurinkoista mukavaa viikkoa kaikille!

Tiskirätin ja tunnustuksen pauloissa

Nyt se vihdoinkin onnistui, kun oivalluksen lamppu välähti päässäni, nimittäin alla näkyvän Sydän-tiskirätin tekeminen. Mikä tuossa nyt muka on niin vaikeaa, ajattelet sinä tietenkin. Niin minäkin luulin ennen, mutta älykkyystesti tämä melkein oli minulle.


No aloitetaanpa alusta. Minä tein Sydän-tiskirätin jo tässä kevättalvella, mutta sydämistä tuli sellaiset littanat ja rätti ei ollut ollenkaan nätti kuten kuvassa. Ajattelin, että minulla oli sellainen lanka, ettei siitä minun käsiallallani tule oikeaa muotoa. Kuvaa en edes siitä ottanut, mutta tuolla se on palvellut meitä ihan siinä kuin kauniimmatkin rätit.


Eilen sitten Helmis esitteli tekemäänsä Sydän-rättiä ja minä päätin tehdä taas sellaisen, nyt bampu-langasta. Mutta samanlainen littanahan siitä tuli kuin edellisestäkin. Silloin päätin ruveta tutkimaan ohjetta tarkemmin ja asia selveni minulle: olin jättänyt joka toisen kerroksen tekemättä. Olin seurannut vain ruutukaaviota olettaen, että siinä on sekä oikean että nurjan puolen kerrokset. Mutta tosiasiassa siinä on vain oikean puolen kerrokset piirrettyinä. Asia selvisi, kun luin yhden lauseen tekstistä. Siispä purin eilisen tekeleeni ja aloitin alusta ja sen tulos on tässä näytillä. Ehkä minä jatkossa vaivaudun edes vähän lukemaan kirjoitettujakin ohjeita! ;D Minähän teen mieluummin ruutukaavion kuin sanallisen ohjeen mukaan, mutta pelkästään siihen ei näköjään aina kannata luottaa.




Malli Be My Dishcloth täältä.
Lanka Novitan Bambua 25 g, jonka tikuttelin 3.5 mm:n puikoilla.


Rätti on päässyt suoraan puikoilta kuvaan, joten se on aika kurttuinen eikä kuvakaan ole paras mahdollinen. Minä kun en malttanut odottaa vaan piti päästä heti kertomaan tänne. Kiitos Helmikselle, kun innostit minut uudemman kerran tämän ohjeen pariin!

"Kevät toi, kevät toi maalarin..." vai miten sen erään vanhan laulun sanat menevät. Meille maalari kuitenkin tuli ja nousi tellingille. Mieheni nimittäin alkoi maalariksi ja maalaa tässä räystään alusia. Kirkastuu talon kasvot, kun saa uuden maalipinnan.

Eilen illalla sain Tesalta tällaisen ihanan tunnustuksen varustettuna sydämellisin saatesanoin: "Minä niin pidän tuosta blogista, vaikken aina sinne käynnistäni merkkiä jätäkkään."

Kiitos TeSa kauniista tunnustuksesta ja mieltä lämmittävistä sanoistasi! Minäpä ojennan nyt saman tien tämän tunnustuksen sinulle itsellesi, kun aivan samoin ajattelen sinun blogistasi. :)

Annan tämän tunnustuksen tällä kertaa myös Eilalle ja Tupunalle. Heidän blogit kuuluvat minun lukuisten suosikkiblogieni joukkoon ja näissä on mukava käydä lukemassa juttuja ja katselemassa kuvia . Yritän tasapuolisesti jakaa tunnustuksia suosikeilleni enkä ainakaan nyt muista heitä palkinneeni aikaisemmin vastaavanlaisilla palkinnoilla.

Valkovuokon kukkiessa

Monet, monet kiitokset teille kaikille ihanista kommenteista edelliseen päivitykseen, niitä on ollut ilo lukea. On tuntunut tosi mukavalta, kun niin moni on iloinnut kanssani pannumyssyn valmistumisesta ja kehunut sitä kauniiksi. Minusta itsestä rupesi jossain vaiheessa tuntumaan, että onkohan tämä edes sievä, mutta kommentit antavat uskoa siihen, että olen onnistunut. Tiedusteluuni kumpi on etu- ja kumpi takapuoli, tuli yhteensä 12 kannanottoa, joista yksi kannatti kukkapuolta ja kaksi tyttöpuolta ja loput olivat sitä mieltä, että molemmat ovat samanarvoisia. Joku ehdottikin, että vuoroviikoin vaihtuisi puoli. ;)


Käsityöt eivät ole vieläkään edenneet, kun olen ollut "menon kelkassa" niin paljon. Eilen kiertelin Seijasiskon kanssa Oulun kirppareita neljän tunnin ajan. Seijasisko oli minulle esittelemässä paikallisia kirppareita, joihin en vielä kovin hyvin ole ehtinyt tutustua sen vuoden aikana, jonka olemme täällä asuneet. Kiitos sinulle Seijasisko antoisasta paivästä ja maukkaista rönttöskahveista. Seijasiskon blogissa on myös juttua päivästämme ja kuva myös rönttöskahveista. Ostoksia tein vain kaksi "löytöä", mutta mitään erityistä en ollut hakemassakaan.

Tällaisen kipon ostin aivan tositarpeeseen, kuten kuvasta näkeekin, niin pääsi heti käyttöön. Minulla on siis vielä käyttökuntoiset lämpörullat 1970-luvulta (muistaako joku?) ja ne ovat vuosien lepokauden jälkeen päässeet taas käyttöön. Ja noille piikeille, joilla rullat kiinnitetään, tarvitsin jonkun kipon, josta ne ovat kätevästi otettavissa. Tämä on mielestäni sopiva ja sopii meidän WC:n väreihinkin jopa.

Toinen ostokseni oli Grappo-lasi. Meillä on ennestään jäljellä yksi häälahjalaseistamme ja kun nyt näin samanlaisen myynnissä, piti minun se ostaa pois. Tässä ne nyt yhdessä nököttävät!

Saman sarjan laseja meillä on jäljellä kahta muuta kokoa, viinilaseja ja pieniä juomalaseja on molempia neljä kappaletta. Muut ovat särkyneet vuosikymmenien varrella (meidät on vihitty v. 1968).

Kevät etenee täällä hitaasti. Aurinko on kyllä paistanut monta päivää, mutta kylmä tuuli puhaltelee navakasti. Viikonlopuksi on sentään luvattu lämpenevää, joten jotain kivaa on odotettavissa säänkin suhteen.

Tänään kauppaan lähtiessä huomasin perennapenkkiin eksyneen valkovuokon avanneen ensimmäisen kukkansa. Kauppareissun aikana kertyi taivaalle pilviä sen verran aurinkoa varjostamaan, että valkovuokko veti jo terälehtiään vähän suppuun. Siksi se on vähän nuupahtaneen näköinen kuvassa. Mutta ilahduttaa minua kovin ja antaa lupauksen, että kesään päin ollaan menossa.
Aurinkoista ihanaa viikonloppua kaikille!

Ensimmäinen ufo selätetty

Ensimmäinen ufo on lopultakin selätetty! Olen enemmän kuin tyytyväinen itseeni, kun sain tämän vuosikausia kesken olleen tekeleen valmiiksi. Vaikka olin sen kaappiin piiloon pannut, niin aina joskus se sieltä huuteli minulle ja houkutteli käymään käsiksi. Mutta vasta tämä fufoilukampanja sai minut innostumaan ja onnistumaankin.



Tässäpä on nyt lopultakin valmis pannumyssyni, joka on kirjottu villalangoin villakankaalle. Tekniikkahan on peräisin perinteisistä rekipeitoista, joita nykyisin tehdään seinälle ripustettaviksi. Myssyn aloitin syksyllä 2004 työväenopiston rekipeittopiirissä. Keväällä myssystä oli kirjottu ensimmäinen puoli kokonaan ja osin toistakin. Jostakin syystä minä en kuitenkaan mennyt seuraavana syksynä mukaan siihen ryhmään ja niinpä tekele hautautui kaappiin.



Kuviot olen poiminut eri lähteistä osa sieltä ja osa täältä ja koonnut ne sitten oman näkemykseni mukaisesti koristamaan pannumyssyäni. Tässä se keskeneräiseksi jäänyt puoli, jossa on kolmen tytön lisäksi yksinkertaiset kukkakimput. Alunperin kukka-aihe oli erilainen, mutta kun minulla ei ollut siitä kuvaa jäljellä eikä kunnollista suunnitelmaa edes piirrettynä, niin päätin yksinkertaistaa kukat.



Värit ovat kuvissa aika lailla todenmukaiset ainakin tällä meidän näytöllä. Kirjontalangat ovat kaikki villaa ja pääasiassa kasviväreillä värjättyjä. Ainoastaan nuo voimakkaan punaiset sävyt esimerkiksi tyttöjen mekoissa on tehdasvärjättyä villakirjontalankaa. Itse en ole ollut mukana lankojen värjäämisessä, vaan sain ostaa ne ryhmän opettajalta. Hän oli pitänyt kasvivärjäyskurssejakin.

Olen miettinyt, kumpihan näistä myssyn puolista on etupuoli ja kumpi takapuoli. Osaatko sinä kertoa sen minulle? Tässä kuitenkin se ensin valmistunut puoli, jossa on iso neliapila ja pienempiä kukkia. Noista palleroista en enää muista, miksi ne tehdessäni ajattelin. Kovin kulmikkaalta myssy näyttää kuvissa, mutta kyllä se tasaisen pyöreä on. Paksu villakangas kai poimuilee sen verran vielä uutuuttaan, mutta käytössä muokkautuu ja pehminnee.

Seuraava ufo odottaa vielä pääsyä kätteni käsittelyyn. Sekinhän on kirjontatyö, kuten joku vakikävijä saattaa muistaakin. Pöytäliinaan pitäisi saada vielä neljä kukkakimppua keskustan kranssin lisäksi. Täällä näet sen kuten myös pannumyssyni keskeneräisenä. Nyt kuitenkin tuntuu olevan kaikenlaista muuta touhua ja menoja sen verran, että liinan kirjominen ei tule lähiaikoina kovin nopeasti edistymään. Mutta ehkä se valmistuu kuitenkin ennen kesäkuun ja fufoilukauden loppua.

Tällaisenkin sain

Vaikka äitienpäivä oli jo eilen, piti vielä tulla kertomaan ja näyttämään tätä kivaa korttia, jonka sain tänään. Poikamme oli lähettänyt minulle tällaisen äitienpäiväkortiksi ja tuli tämän päivän postissa.


Minusta tämä on tosi hauska! Pikkupoika ja iso karhu siinä yhdessä imevät tuttipulloista maitoa. Tuo kuvan pikkupoika muistuttaa kovin poikaa itseään pienenä imemässä tuttipullosta. Poikamme lähettää aina vähän tavallisuudesta poikkeavia kortteja ja niissä on aina jotain hauskaa jujua mukana. Kiitos sinulle, poikanen, tästä kortista ja kauniista sanoista siinä! <3


Samalla voin myös hehkuttaa, että nyt on pannumyssy kirjonnan osalta valmis. Vielä ompelu ja täytteen laitto ja VALMIS! Joten siihen palataan ihan lähipäivinä!

Äitienpäivän iltana

Äitienpäivä on vietetty taas kerran. Perheemme perinteiseen tapaan sain aamupalan ja -kahvin sänkyyn ja muutenkin minua on juhlittu ja hellitty ja lahjottu niin lahjoin kuin kukkasinkin. Päivä kului kotosalla tyttären ja miehen kanssa muuten, mutta hautausmaalla kävimme viemässä kukkia äitini haudalle.

Eilenkin oli meillä lähes juhlapäivä, kun kävi odotettuja vieraita. Oli mukava saada hyvät ystävät vierailulle ja päivä kuluikin oikein rattoisasti kuulumisia kertoessamme. Tuliaiseksi sain kauniin valkoisen orkidean.

Kasvissa on kaksi kukkavanaa, joissa on molemmissa runsaasti nuppuja. Ensimmäiset kolme kukkaa ovat vasta auenneet, joten saanemme nauttia näistä syksyyn asti. Kiitos ystävät niin vierailustanne kuin orkideastakin!

Jälkiruoaksi kahvin kanssa herkuttelimme tällaisilla kuvassakin näkyvillä minttupalloilla ja taivaallisella espressokakulla . Kakku loppui ennen kuin muistin ottaa kuvan. Näiden ohjeet olen vasta löytänyt ja nyt ne hyviksi havaitsin. Näitä voin suositella vaikkapa kevään juhliin valmistautuville.

Käsityöt etenevät, mutta verkkaan. Pannumyssyä olen tänäänkin pistellyt, mutta valmis se ei vielä ole. Minun näköni vähän oikuttelee enkä voi yhtäjaksoisesti kovin kauaa tehdä sellaista työtä, jota pitää katsoa koko ajan tarkasti. Pitää aina välillä tehdä muuta ja sitten taas jatkaa. Ja kirjoessahan pitää katsoa koko ajan työhön.

Aivan kokonaan en ole malttanut olla puikkoihin tarttumatta, vaan olen tikutellu muutamia tiskirättejä. Tässä pari ananasrättiä ja vohvelirätti.

Ja vielä toinen vohvelirätti langanlopuista.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Toukokuu alkaa olla puolessa välissä - kohta on kesä!