Kesäisenä päivänä meemi murteista

Oi suven suloisuutta! Näin voi sanoa tästä päivästä, vaikka ei kai se vielä sentään ole oikeaa kesää. Aurinko paistaa miltei pilvettömältä taivaalta, leuto tuuli puhaltelee ja mittarimme näyttää piirun verran yli +20 varjossa. Koivuissa hiirenkorvat. Kirjosieppo tekee pesää uusimpaan pönttöömme. Terassilla istuin harjoittamassa ulkokutomista, niin siinäpä tuli lämmin. Ensin lähti pusero päätä, seuraavaksi nousi hame miltei korviin ja villasukat pois jaloista ja sitten pitikin jo lähteä sisälle viileään. Hiki valui otsalta ja sumensi silmät, ettei nähnyt kutoa. Ihanaa!

Tiskirättejä täällä vain valmistuu, vähän tosin nolottaa tunnustaa se. Minunhan pitäisi kirjoa sitä ufo-pöytäliinaa. Mutta en sentään ole aloittanut huivia tai muuta isompaa neuletta, aina vain pieniä tiskirättejä. No eilen en kyllä ehtinyt tikuttaa niitäkään, kun oli muuta puuhaa riittämiin.


Kas tällaisen pöydällisen ruokin vieraita (oli siinä omaakin väkeä kolme henkeä). Jottei totuus unohtuisi, myönnän, että yhdessä tyttären kanssa kaikki tehtiin. Sukulaisten kanssa oli suunniteltu yhteinen teatteri-ilta ja sitä ennen syötiin meillä yhdessä. Ja mukavaa meillä oli niin täällä meillä kuin teatterissakin, se kai on sanomattakin selvää.

Osa äitienpäiväruusuista sai uuden tehtävän pöytäsomisteena. Samanlaisiin Kivituikkuihin, joita Seijasiskolle etsittiin viime viikolla, näitä istuutelin. Tämä aamu onkin sitten mennyt jälkien selvittelyssä. Pöytä on purettu normaaliin kokoonsa, paljon on mm. astioita pesty - onneksi on tiskikone - ja paikoilleen pantu. Pöytäliinatkin on pesty, mutta silitys saa jäädä viileäpään päivään.

Nappasin tämän meemin Eevalta jo pari viikkoa sitten ja tein saman tien, mutta oli jostakin syystä jäänyt pelkäksi luonnokseksi. Nyt muutama päivä sitten MammaMyyn blogissa oli sama juttu ja muistin tämän. Tässäpä minun murrepläjäykseni on, olepa hyvä! Hauskaa oli tehdä! En haasta ketään erityisesti, mutta ota ihmeessä mukaasi, on kiva lukea muita murteita. Toivottavasti kuitenkin jätät kommentteihin tiedon, niin tiedän tulla lukemaan sinun juttuasi.

Nämä minun sanomiseni ovat varmaan sellaista sekakieltä useammasta pohjoisen murteesta, mutta luulen näiden olevan aika lähellä Oulun murretta. Minähän olen elänyt liki kaksikymppiseksi Oulun murrealueella. Sitten asuin yli 40 vuotta Lapin läänissä ja nyt reilu vuosi sitten olen palannut juurilleni.

Murteet-meemi

Korvaa omalla tavallasi sanoa asiat, niin kuin se sinulle sopii suuhun parhaiten.

1. Äitini punainen mekko mahtuu myös minulle.

Minun äitin punanen mekko soppii mullekki.

2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedonopettaja antoi?

Tarttekko nää apua siinä maantievon open antamasa kirijotustehtäväsä?

3. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.

Joo, tehhään vaan niin ku nää ehotit.

4. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.

Mummo lupas hakia meijät varttia vailla kuus.

5. Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.

Minun hääty mennä Helsinkiin onnikalla, ku en ehtiny junnaan.

6. Oletko nähnyt missään veljeni matkapuhelint?

Ookkonää nähäny missää minun velijen kännyä?

7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes & Mauritzissa?

Ostikkonää sen hammeen, jota katottiin viime viikolla siellä henkkamaukasa?

8. Olethan sinä jo kysynyt eilisen päivän kotitehtävät ystävältäsi?

Joko nää kyssyit eiliset läksyt joltaki kaveriltasi?

9. Minun on nälkä, voitaisiinko me mennä syömään ulos.

Mullon kamala näläkä, mennään jonnekki syömään.

Aurinkoista mukavaa viikkoa kaikille!