Kirjoneuletta sukkiin

Minun sukkabuumini jatkuu aina vaan. Taas on kaksi paria esittelyssä. Vuodenvaihteen jälkeen olen tehnyt liki kahdetkymmenet sukat ja vieläkin tunnen kutsumusta niiden pariin. Nyt minua houkuttelee erityisesti kirjoneulesukat, joita tämänkin kertaiset ovat. Pari viikkoa meni mysteerisukkien teossa ja toiset valmistuivat siinä ohessa.

Pia Tuononen kyseli neuleblogissaan halukkaita mysteerisukkien tekijöitä ja meitähän löytyi, niinpä  19.3 alkaen hän julkaisi blogissaanohjeet sukkiin muutaman kerroksen erissä. Viimeinen saatiin tänä aamuna klo 6. Mysteerineulonta tempaa niin mukaansa, että ainakaan minä en meinaa malttaa odottaa seuraavan päivän ohjetta.

Tänään valmistuivat siis Kevätkalenteri-sukat kokoa 39-40

Langat tummanvihreää ja kirkkaan keltaista 7veljestä, joiden menekin lisään tähän myöhemmin

Puikot olivat 3.5mm:n sukkikset ja aivan ohjeen mukaan mentiin 52 silmukalla.

Sukista tuli aika reilun kokoiset, ympärysmittakin riittänee melko pulleaan jalkaan.

Päivän ohje näihin sukkiin oli niin lyhyt, että minä ehdin tehdä muitakin käsitöitä niiden ohella.  Ja kun kirjoneule tuntui niin kivalta, aloitin toisetkin samalla ohjeella, mutta ohuemmasta langasta.

Kirjoneulesukat kokoa 39-40

Langat erivärisiä Maija-langan loppuja,  menekin lisään tähän myöhemmin

Silmukoita 56, puikot 3 mm

Muuntelin hieman kuvioiden järjestystä edellisiin sukkiin verrattuna ja käytin niiden lisäksi muutamaa muutakin kuvioa. Väreihin en ole itse tyytyväinen, mutta vaihtoehdot olivat vähissä, kun oli valittava mukana olevista langoista.

Kiitos Pia, kun järjestit meille mukavan pariviikkoisen neulontasession!

Aina vaan sukkia

Koko ajan täällä on puikot suihkineet ja jotain on valmiiksikin tullut, mutta ne odottavat viimeistelyä, höyryttämistä tai pingottamista. Minähän käsittelen kaikki valmistuneet ennen kuin päästän ne eteen päin käsistäni. Nyt kuitenkin ajattelin tehdä poikkeuksen ja esitellä nämä yhdet sukat höyryttämättä. Me vietämme nyt vaunuelämää enkä viitsinyt näiden takia viritellä silitysalustaa.



Matkakäsityönä tein taas muunnelman Rim-sukista kokoa 39-40

Langat ovat Jannea, menekin lisään myöhemmin   g
Silmukoita 52, joita tikutin 3 mm:n sukkapuikoilla

Tein näihin vaihteeksi tiimalasikantapään raitalangalla, kun halusin kuluttaa sitä mahdollisimman paljon. Mutta vielä sitä jäi harmittavan paljon. En muista, miksi sitä olen ostanut, mutta onneksi vain pari kerää.

Kevätkalenterisukat ovat joka päivä edenneet muutaman kerroksen. Vielä pari päivää ja ne ovat valmiit. Kuvassa eilinen tilanne. On se jännä, miten voi pieniäkin asioita odottaa. Olen nimittäin jokaista aamua ja uutta vihjettä odottanut melkein "pistoksissa", en siis malttaisi millään odottaa. Olen kuin pieni lapsi jouluaattona. :D Taitavat nämä tunteet olla tuttuja jokaiselle mysteerineulontaan osallistuvalle tai ainakin niihin hurahtaville.

Pääsiäistervehdys

Kevät koittaa,

valo taas pitkän talven voittaa.

Iloista pääsiäistä!

Varret jo valmiina

Kevät alkaa jo vihertää ainakin minun aloittamissa sukissa. Keltainen on kuin narsissi ja vihreä tosin hiukan tummempaa kuin sen lehdet.

Minä nimittäin innostuin mukaan Pia Tuonosen Kevätkalenterisukkien tekoon. Nyt on jo varret valmiit ja huonmenna päästään kantapäiden tekoon. Malli on yksinkertainen, mutta mielenkiinto on säilynyt hyvin ja innolla odotan aina uutta aamua ja seuraavaa ohjetta.

Maanantaina posti toi minulle kirjeen Kristiinalta, jolla oli hiljattain monta merkkipäivää ja arpajaiset niiden kunniaksi. Minäkin niihin osallistuin ja kuinka ollakaan Onnetar suosi minua ja voitin yhden kauniista Kristiinan neulomista liinoista. On oikein kaunis ja Kristiinan tapaan huolella neulottu liina, kiitos siitä! Kuvassa väri on liikaa sinertävä, oikeasti on melkein narsissin lehtien värinen. Siis oikein oiva pääsiäisliina.

Huivien vuoro

Minusta tuntuu, että olen jo pitkän aikaa tehnyt pääasiassa sukkia ja ehkä muutamat lapaset väliin. Ei minua sukat vieläkään kyllästytä, mutta jotenkin tuntui olevan sopiva aika tehdä muutamia huivejakin. Ensimmäinen on valmiina, toinen on puikoilla ja ainakin yksi pitäisi tehdä niiden lisäksi, mutta sen voin aloittaa vasta lankakaupassa käytyäni.

Muutama päivä sitten valmistui Eiku-huivi, jonka ohje löytyy täältä Ullasta
Lanka Katia Darling, jonka menekki 100 g, vain pari kolme metriä jäi toisesta kerästä
Huivin suurin korkeus 76 cm ja leveys 152 cm pingottamisen jälkeen

4 mm:n pyöröpuikolla  tikutin aivan ohjeen mukaan.

Sekä ohje että lanka ovat hyvin marinoituneita. Ohjeen taisin printata heti sen julkaisun jälkeen ja lankakin on ollut puolitoista vuotta varastossani odottamassa huiviksi muuttumista. Langan ostin Oulun kässämessuilta v. 2014 huivilangaksi, mutta enää en muista, mikä malli minulla oli mielessä silloin. Lankaa jäi reilu kerä tähteeksi, mitähän siitä tekisi.

Yksinkertainen ja helppo malli, siksi ehkä hiukan puuduttava tehdä. Reunapitsikin yksinkertaista kaksi oikein yhteen ja langankierto koko ajan. Mutta reunan nirkot olivat minulle uusi tapa tehdä nirkkoja. Ensin niiden ei ohje meinannut avautua minulle, mutta kun sen tajusin, niin helposti sekin sujui. Aiemmin olen vain virkannut nirkkoja enkä muista edes kuulleeni neulotuista nirkoista. Taas siis opin jotain uutta.

Värit huivissa ovat kauniit ja voimaakkaat, mielestäni jopa hehkuvat. Tässä lähikuvassa ne ovat lähinnä oikeita, muissa liian sameita.

Huivi on riittävän iso hartioilla pidettäväksi mutta ohuutensa ansiosta sopii hyvin myös kaulaan kiedottavaksi.

Tehdessäni tätä ei minulla ollut ollenkaan tietoa sen tulevasta käyttäjästä. Mutta kun tytär näki huivin, hän kysyi heti "Onko tämä minulle?" On kuulemma juuri oikeat värit hänen takkiin. No hänenpä mukaan huivi sitten lähtikin.

Tuoreutta ja terveyttä

Kaunis aurinkoinen päivä on hellinyt meitä tänään palmusunnuntaina. Sekö vai mikä lie saanut lähtienoon trullit liikkeelle sankoin joukoin.

 Viisi eri kokoista porukkaa kävi virpomassa melkein samaan aikaan. Parhaillaan oli näköpiirissä kolme eri ryhmää yhtä aikaa. Kaikilla oli hienot meikit ja asusteet, joten pukuihin ja naamiointiin oli panostettu ja vitsoissakin oli koristeita runsaasti. Kuvasin kaikki, mutta takaa päin vain nämä kolme porukkaa.

Virvon, varvon

tuoreeks, terveeks

tulevaks vuodeks

sulle vitsa

mulle palkka!

Tänään

Tänään on taas ihana auringonpaiste hellinyt meitä. Pakkasta on edelleenkin n. 4 astetta, yöllä oli alle 10 astetta, mutta se ei häiritse, kun aurinko paistaa pitkän harmaan jakson jälkeen. Taitaa olla jo kolmas tai neljäs tällainen päivä. Toivottavasti saadaan lisääkin. 

Tänään ei ole valmistunut mikään käsityö, mutta jotain olen niiden parissa sentään puuhastellut, olen mm. kutonut jonkin verran eilen aloittamaani Revontuli-huivia.

Tänään on Kevätkalenterisukkien 1. päivä. Heti aamulla printtasin ohjeen ja jo ennen puolta päivää oli kummankin sukan resorit valmiina odottamassa jatkoa.

Tänään aamulla myös pingotin eilen valmiiksi tikuttamani huivin.

Minulla on pingotuksen apuvälineenä muinoin Tiimarista -70% alesta ostettuja hattuneuloja ja miehen varastoista löytyneitä tukevia rautalankoja. Niiden avulla on helppo pingottaa huivit vierashuoneen sängylle. 

Näissä merkeissä toivotan ihanaa keväistä viikonloppua jokaiselle vieraalleni.

Huomenna se alkaa

Minä olen tänä talvena tehnyt jo monet kirjoneulesukat ja se on kai "mennyt veriin". Niin ainakin täällä meillä päin sanotaan, kun johonkin oikein innostuu. Ja huomenna on tarkoitus aloittaa Kevätkalenterisukkien teko, kun Pia Tuononen antaa ensimmäisen ohjeen blogissaan. Malttamattomana jo odottelen, lankakerät ja puikot odottelevat tuolini vieressä.

Kiinnostuitko?  Täällä Pian blogissa on tarkempia tietoja asiasta.

Taas takaresoria sukkiin

Taas on vietetty viikko Yllästunturin kupeessa Äkäslompolossa. Kuten useat vakikävijät tietävätkin, vietämme mieheni ja minä siellä useita viikkoja kevättalvella. Joskus olemme yhteen menoon kuukauden päivät ja joskus taas viikon kerrallaan, kuten tänä vuonna. Meillä on siellä vuokrattuna kausipaikka asuntovaunullemme ja siinä majailemme ja nautimme kevään tulosta kauniissa tunturimaisemassa. Käsitöitäkin siellä voi hyvin tehdä ja varsinkin ajomatkat sinne  ja takaisin kotiin ovat oikein havillisia sukkien kutomiseen. Varsinkin perussukkia on helppo tehdä "pelkääjän" paikalla istuessa. Tämän viimeisimmän käyntimme meno- ja paluumatkalla tikutin yhdet sukat melkein valmiiksi. 

Raitasukat takaresorein tiimalasikantapäillä kokoa 39

Langat  kahta eri väriä Tico Ticoa, menekki yhteensä 60 g

Puikot 2.5 mm:n sukkikset, silmukoita 60.

Reilu pari viikkoa sitten kaivoin varastostani kaksi kerää Tico Ticoa kutoakseni kämmekkäät. Niiden valmistuttua keristä syntyi lapsen sukat ja nyt sitten nämä isommat. Kaikissa sama raidoitustapa eli  kaksi kerrosta vuorotellen kummallakin värillä. Vieläkin lankaa jäi sen  verran, että pienet sukat niistä saisi mutta en ole vielä päättänyt mihin ne käytän. Joka tapauksessa haluaisin ne pikkukerät käyttää pois.

Ihmettelitkö, mitä tarkoitan takaresoreilla? Ehkä tämä kuva selventää hiukan asiaa. Idea on kuitenkin tehdä varren takaosaan resoria sukan istuvuuden parantamiseksi. Tähän tapaan törmäsin jossakin FB:n käsityöryhmässä ja kokeiltuani olen todennut sen hyväksi tavaksi. Niinpä näitä putkahtelee aina silloin tällöin täällä Lankapirtissä jatkossakin. Hiukan tarkemmin kerron takaresoreista täällä ja siellä on selkeämpi kuvakin.

Näiden sukkien teko ei muuten mennyt kuin strömsössä, vaikka niin helppo malli onkin. Nimittäin huomasin molempien sukkien ollessa jo valmiit, että olen tehnyt toisen sukan niin paljon löysemmällä käsialalla, että sukkien terät olivat aivan eriparia. Olisiko johtunut siitä, että ekan sukan tein menomatkalla ja toisen vasta paluumatkalla. Tavallisestihan minä teen molemmat sukat yhteen kyytiin enkä muista tällaista tapahtuneen. No ei siinä muu auttanut kuin purkaa se jälkimmäisen sukan terä ja kutoa se uudestaan. Ja nyt niistä tuli samankokoiset, käsialani oli siis palautunut tavanomaiseen.

Kukkasukat hankien keskelle

Lisäys 15.3.2016 ekan kuvan alapuolelle


Viime päivät olen elänyt kesäisissä tunnelmissa, vaikka olen ollut metristen lumihankien keskellä. Olen nimittäin kutonut kukkasukkia kirjoneuleena ja ajatukset ovat lennelleet jo kesään. Olen melkein tuntenut kukkien tuoksuvan vaikka taivas on ollut harmaa ja väliin on luntakin satanut. Alunperin en aikounut lähteä näiden mysteerisukkien tekoon mukaan, mutta kun näin mm. Aulin ihanat sukanvarret, niin en voinut enää vastustaa kutsua.

Taimitarhan Kukkasukat Niinan ohjeella kokoa 38

Langat luonnonvalkoista Nallea pohjavärinä ja kukkiin Nallea ja Maijaa, joiden menekki yhteensä 180 g

Puikot 3 mm:n sukkikset, silmukoita aloituksessa 76, terässä 59.

Lyhensin vartta yhden kukkaraidan verran samoin kuin terääkin saadakseni tietyn kokoiset sukat. Tapani mukaan tein myös muita pieniä muutoksia ja ainakin yhteen kukkaraitaan virheenkin (yksi kerros jäi pois). 

Ohje on Niina Laitisen sivulla FB:ssa, mutta tulee jossain vaiheessa hänen Taimitarha-blogiinsa ja Ravelryyn kaikkien saataville. Niina on armoitettu sukkien tekijä ja siinä sivussa tehtailee tuon tuostakin ohjeita myös meidän muiden iloksi. Kannattaa tutustua.

Lisäys 15.3.2016  Linkit ohjeeseen Ravelryssä  ja Taimitarha-blogissa 

Pohjaväriä varten ostin luonnonvalkoista Nallea, mutta kuvioiden värit ovat sellaisia, joita sattui lankavarastossani olemaan. Niihin en ole oikein tyytyväinen, olisin halunnut hieman kirkkaampia värejä. Ja toisaalta olen miettinyt tuota pohjaväriäkin, että se voisi olla joku tummempi. Uhkaavastivaikuttaa siltä, että näet täällä vielä jossain vaiheessa toisetkin kukkasukat.

Kuten olen täälläkin monesti sanonut, tykkään kovasti sukkien teosta. Ja erityisen kivaa on kirjoneulesukkien teko, samoin erilaisten raitasukkien teko, kun kuvioiden/raitojen syntyminen tempaa ajatukset mukaan. On kiva nähdä aina se uusi seuraava kuvio.

Sukkia taas

Pari postausta aiemmin kerroin kämmekkäistä. Niiden teosta jäi isot kerät lankaa, joten oli luontevaa aloittaaaa samoilla langoilla seuraavakin työni, kun ei ole mitään kovin akuuttia suunnitelmaa juuri nyt. Erilaiset huivimallit ovat kyllä houkuttaneet, joten niitä saattaa lähiaikoina löytyä täältä Lankapirtistäkin. Mutta vielä olen sukkien kannalla.

Nämä pienet perussukat valmistui eilen. Sileää neulosta kahden kerroksen raitoina kahdella eri raitalangalla, tiimalasikantapää. Resori, kannat ja kärki raitalangoista toisella

Koko lienee 35-36
Langat kahta eri väriä Tico Ticoa, menekki  45 g
Silmukoita 56, puikot 2½ mm:n sukkikset.

Mitä näistä muuta sanoisin. Olen aiemminkin tehnyt tällä kahden kerroksen periaatteella sukkia raitalangoista kahta tai kolmeakin lankaa vuorotellen, mm. Tico Ticosta kuten yllä bannerikuvassa tällä hetkellä näkyy. Minun silmääni sukat näyttävät kivoilta, vaikka värit eivät olekaan symmetriset. Sekin näiden teossa on hyvä, ettei tarvitse etsiä langasta oikean väristä aloituskohtaa vaan riittää, kun nappaat langanpään ja alat kutoa.

Käyttäjää näille ei ole tiedossa, taitavat mennä hyväntekeväisyyteen "jemmapussini" kautta.

Hyvää naistenpäivää!



Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.


Tämä Eeva Kilven runo saa minut aina leppoisasti ajattelemaan itseäni, tuntuu kuin hellisin itseäni jo pelkästään lukiessani sitä. Sopii siis oikein hyvin naistenpäivän runoksi ainakin minulle, toivottavasti sinullekin.

Kämmekkäät

Maaliskuu on menossa hyvää vauhtia, mutta minun käsitöissäni on hiljainen vaihe. Vain kämmekkäät olen saanut valmiiksi eikä niiden jälkeen ollut edes kiire aloittamaan seuraavaa työtä. Tavallisestihan minä luon silmukat uuteen heti, kun edellinen työ on päätelty. Mutta eipä minulla ole mikään kiire näiden kanssa, edelleen teen ihan fiiliksen mukaan.

Kämmekkäät itselle valmistuivat eilen ja omasta päästä tikutin: varsi ja käsiselän puoli 3 o, 1 n  resoria, kämmen sileää, kiilapeukalo, koko pituus n. 30 cm
 Langat kahta Tico Ticoa (värimallit alempana), menekki 40 g

Silmukoita 48 ja puikot 2.5 mm:n sukkikset.

Ihan suoraa pötköä nämä ovat. Aika napakasti istuvat, olisi voinut olla 4 s enemmän.

Halusin värikkäät kämmekkäät, jotka eivät helpolla "maastoudu" milloin minnekin. Aika monet "maastoutuvat"  minulla on ennestään, toivottavasti nämä erottuu paremmin. Minulla on tapana lukea makuultaan ja paljon lukevana saatan pötköttää kirjan kanssa useitakin tunteja yhteen menoon. Selällään enimmäkseen ja siinähän ovat kädet ylös päin ja verenkierto heikkenee. Ja siitä seuraa, että käsiä ja ranteita alkaa palella. Mutta eipä palele, kun panen pitkävartiset kämmekkäät käteen ja vedän varret hihojen päälle. Siksi nämäkin voivat olla jonkun mielestä ylipitkät, mutta ne ovatkin just sopivat.

Raidoitin kutomalla molemmilla langoilla kaksi kerrosta kerrallaan. Värejä en ollenkaan säätänyt vaan ne saivat elää sattumanvaraisesti. Hauska oli seurata taas kutoessa, miten värit muodostuvat näihin.

Nuken vaatteita

Olen jo pitkään ajatellut, että voisi olla kiva tehdä nuken vaatteita. Joskus olen tehnyt barbienuken kokoisia vaatteita, mutta tällä kertaa ajattelin hiukan isommalle nukelle. Nyt sitten tuli sopiva tilaisuus toteuttaa ajatukseni, kun tammikuussa veljen pojanpojalle tekemistäni sukista ja lapasista jäi reilu kerä lankaa käyttämättä. Ehdotin pojan äidille, että tekisin pojan pikkusiskon nukelle siitä vaatteita ja sehän sopi. Pikkusisko sai joulupukilta Baby Bornin ja sille sitten väsäämään vaatteita.

Aluksi piti selvittää, minkä kokoisia vaatteiden tulisi olla. Nukkehan oli tietenkin pikkuäitinsä hoivassa eikä joutanut minulle mallinukeksi. Niinpä googlailin ohjeita baby bornin vaatteisiin ja jotain löysin omista ohjekansioistanikin. Löysin googlaamalla muuten Käsityöpussin sivun, jossa oli baby bornin mittoja. Nyt en niitä tarvinnut, mutta jatkossa voivat olla tarpeen.

Tällainen garderoobi siirtyy lähiaikoina pikku-Ennan ja mustan baby bornin käyttöön. Mannekiinina toimii tyttäremme alakoululaisena tekemä käsinukke.

Bonchon tein nettineulelehti Ullassa olevaa Sanni-nuken vaatesetin boncho-ohjetta mukaillen
Lanka Zandra strömbegarn, josta kaikki sai alkunsa, menekki 50 g.

Tarkempia muistiinpanoja työn etenemisestä en tehnyt,
mutta puikot olivat luultavasti 3 mm:t ja kutakuinkin ohjeen lisäykset toteutin. Helman nyppyjen sijaan tein yksinkertaista pitsineulosta, joka ei juurikaan erotu kirjavasta langasta.

Seuraavaksi sitten myssy, jonka tein jotakin ties kuinka vanhaa lehdestä repäistyä ohjetta mukaillen. Lankoina pinkkiä Jannea johon raitoja Zandrasta ja sinisestä Jannesta, langan menekki yhteesä 25 g

Ja pitäähän nukella olla sukat jalkoja lämmittämään. Näihin silmukkamäärät otin jostakin ohjeesta, mutta toteutin aivan oman näkemykseni mukaan
Langat Jannea kuten myssyssäkin, menekki 20 g
Puikot 3 mm:n sukkikset molemmissa töissä.

Sitten mietin, onko nukke tyttö vai poika. Asiahan olisi selvinnyt soittamalla ja kysymällä, mutta otin riskin ja päätin laiskuuttani tehdä vain mekon. Tietenkin olisi ollut varmempaa tehdä pusero ja housut, mutta...

Liivimekko Sanni-nuken vaatesetin silmukkamäärillä ja muuten ohjetta soveltaen. Pään- ja kädentiet reunustin virkkaamalla  hapsulangan sijaan ensin kerroksen kiinteitä silmukoita sinisellä ja siihen päälle punaisella ketjusilmukkavirkkausta
Langat Jannea menekki yhteensä 45 g
Puikot 3 mm:n sukkikset

Näyttää kyllä uhkaavasti siltä, että mekon ja sukkien koossa on hiukan epäsuhtaa, mutta tarkempaa tietoa ei ole vielä käytössäni.

Esittelenpä vielä tämän mannekiinineidonkin. Meillä on muutamia muitakin vanhoja käsinukkeja, osa minun tekemiä ja tämän lisäksi toinenkin tyttären tekemä. Ovat peräisin 1980-luvulta, mutta tarkempaa syntymäaikaa ei ole muistissa. Hiljattain veljentytär, pian 50v, muisteli, kuinka mukavaa oli meillä käydessä leikkiä käsinukeilla.  Sittemmin hänen lapsensa ovat vierailleet meillä ja leikkineet niillä samoilla nukeilla. Ehkä jossakin tulevaisuudessa jopa seuraavakin polvi leikkii näillä. Ei ole siis mennyt hukkaan niidenkään säilytys.

Helmikuun raportti

Karkauspäivä on takana päin ja maaliskuu alkoi lupaavana: aamu lupailee aurinkoa päiväksi ja mittarissa -4 astetta, tyyntä, puhdasta valkoista lunta, jossa jänisten jäljet risteilevät. Mutta nyt pikainen raportti helmikuun käsitöistäni, että pääsen nauttimaan kauniista päivästä.

Sukkia ja lapasia tein lukumäärältään eniten ja lankaakin niihin kului eniten kokonaismäärästä. 

Sukkia valmistui kahdeksan paria:

1.2. perussukat koko 39, kahta 7veikkaa 105 g

2.2. perussukat koko 40, kahta 7veikkaa 115 g

3.2. perussukat koko 40, kahta 7veikkaa 125 g

5.2. kirjoneulesukat koko 43, kahta Isoveli -lankaa 210 g

10.2. perussukat koko 26, Lanett ja Sisu 35 g

12.2. perussukat koko 27, Lanett, Sisu ja nimetön 40 g
14.2. Crim-muunnos sukat koko 39-40, Maijaa 100 g
24.2. Crim-muunnos sukat koko 38, Nallea ja Maijaa 90 g

Helmikuun lapaseni ovat taas kerran tupla- eli kaksinkertaisia lapasia:

16.2. kissatuplat n. 7v:lle, Nalle ja Wool 60 g

18.2. kukkatuplat n.7v:lle, Nallea 60 g

21.2. pöllötuplat koko n. 8-9v, Maijaa ja Woolia 70 g

26.2. kiemuratuplat n. 10v:lle, Wool ja Maija 90 g

Pari myssyäkin vaihteeksi tein:
7.2. kaarisillan päässä -myssy itselle, Smart- ja Ulrika-lankoja 90 g
8.2. sytomyssy tasaraitaa, Cotton8 55 g

Kuukauden päätteeksi setti Bay Born-nukelle:
27.2. boncho, Zandra strömbegarn 50 g

28.2. sukat, Jannea 20 g

28.2. myssy, Jannea ja Zandraa 25 g

29.2. liivimekko, Jannea 45 g.

Tämä setti odottaa vielä parempia kuvia ja tarkempaa esittelyä. Nyt värit jäivät niin synkeiksi, että yritän saada parempia kuvia ja palaasn sitten asiaan.

Yhteenlaskettuna näihin valmistuneisiin kului lankaa yhteensä 1285 g ja uutta lankaa varastooni tuli lankaostoksena 200 g, siis kevensin helmikuussa varastoani 1085 g:lla. Ja kun se lisätään tammikuun keventymiseen, on lankavarastoni huvennut vuoden alusta lukien yhteensä 1905 g. Olen siihen hyvin tyytyväinen.