Jämälangoista

Muutama päivä sitten näin kivan näköisen tuubihuivin täällä Marian blogissa Toisella puolen lahden. Heti ajattelin, että tuollainen pitää minunkin tehdä joskus. Mutta se joskus tulikin aika pian, sillä tuo huivi-idea ei jättänyt minua rauhaan. Niinpä saatuani edellä esittelemäni sukat valmiiksi, palasin katsomaan tarkemmin Marian huiveja ja nyt voin esitellä oman versioni.

 Malli Marian tuubihuivi ohjetta mukaillen jämälangoista kooltaan n. 28 cm x 128 cm
Sekalaisia jämälankoja yhteensä 125 g

Silmukoita 153, joita tikutin 6 mm:n pyöröillä

Aloitin työn keräämällä korillisen keskivahvuisia jämälankoja, joiden värit sointuvat keskenään edes joten kuten. Mukaan tuli isohko kerä ihanaa punertavan sävyistä Noroa, josta olen joskus muinoin ennen blogiaikaani tehnyt itselleni myssyn. Siitä päätin tehdä aloituksen ja lopetuksen, mutta muuten en värejä etukäteen suunnitellut vaan aloin työhön. Ajattelin, että kyllä työ taas neuvoo tekijäänsä.

   Huivin alkuun ja loppuun tein käpertymisen estämiseksi kolme kerrosta helmineuletta, siksi tuollainen silmukkamäärä.  Välikerrokset oikeaa neulosta paitsi muutama nurja kerros väliin elävöittämään pintaa. Saman tekevät myös nuo pörrölangat, joita kudoin kerroksen tai kaksi sinne tänne.  

Työ sujui nopsaan paksuilla puikoilla ja oli mukavaa.  Yleensähän sellainen työ on mukavaa, kun voi toteuttaa itseään vaikka näin kutomalla erilaisia ja erivärisiä lankoja ilman ennakkosuunnitelmaa, ihan sen mukaan, mikä kerä kulloinkin näyttää "haluavan" mukaan työhön.  En kyllä tiedä, onko tämä huivi kaunis, mutta eipä ainakaan aivan samanlaista tule vastaan kenenkään kaulassa.

Kuvasin huivia n. -12. asteessa terassilla ilman päällysvaatteita ja hiukan ehti alkaa jo vilustamaan. Niinpä sisälle tultuani huomasin pukea huivin hartioitani lämmittämään ja voin todeta, että näinkin tätä voi käyttää. Ja saattaapa olla, että näin tätä tulen käyttämään, jos tämä itselle jää. Vierastan nimittäin itselläni tuubihuivia, vaikka ne toisten yllä näyttävät mukavilta.  Idean jatkokehittelyäkin olen tehnyt mielessäni, nimittäin keepinkin voisi tehdä jämälangoista kuten tämän huivin.


Hyvää lauantai-iltaa ja 3. adventtisunnuntaita!

Mielikuvituksetontako

Olipas vaikea sana tuo otsikon mielikuvituksetontako.  Piti melkein tavata, että sain sen oikein. Ja liekö sittenkään oikein. Minä sain aikoinaan koulussa sellaisen opetuksen, että vieläkin pyrin kirjoittamaan mahdollisimman oikein kieliopillisesti.  Joskus olen ollut hyvinkin tarkka sen suhteen, mutta ikä on tehnyt tehtävänsä ja minusta on tullut armollisempi itselleni tässäkin asiassa. Ja toisaalta, en minä enää niin tarkoin muistakaan, miten Söpö-maikkamme opetti aikoinaan. Oulun murretta käytän kyllä puhuessani. Ja joskus s-postissakin, kun kirjoitan tietyille henkilöille, tutuille lapsuudesta alkaen.

Mutta se, miksi valitsin otsikoksi tuollaisen sanan vieläpä niin vaikeassa muodossa, johtuu alla olevista sukista.  Niissä ei ole tarvittu mielikuvitusta ainakaan mallin suunnittelussa, kun vanhan, tutun kaavan mukaan mentiin.

Perussukat kokoa 43-44 

Langat 7veikkaa, yhteismenekki 145 g

Silmukoita 56

Puikot 3.5 mm sukkikset

Nämä voisin panna mallisukiksi, jos tekisin ohjetta omista perussukistani. Jokaisellahan meillä taitaa olla oma tapamme, tehdä sukat. Näissä en tainnut poiketa missään kohdassa hyväksi havaitsemistani tavoista. Ensinnäkin teen lähes aina varren suuosan 2o, 2n -resoria, yleensä 8-10-12 kerrosta. Sitten jatkan varren ja jalkapöydän päällisen 3o, 1n -resorina.  Kantalapun teen vahvistettuna, reunoissa 2-3 s aina oikein. Näin saa kantalapun reunasta poimittavat silmukat näppärästi esille. Kantapään kavennukset samoin kuin kiilakavennukset ihan tavalliseen tapaan. Jalkapohjassa sileää koko pituuden. Kärkeen sädekavennus ja sukka on valmis.

Säätilasta sen verran, että jo toista päivää sataa vettä ja on lämpöasteita. Lumet siis sulavat ja päivä on ollut kovin harmaa.  Huomiseksi on luvattu taas pakastuvaa ja sitten kai jo taas lauhtuvaa.  Kovin on vaihtelevaa tämän alkutalven sää.

Sukat takkatulen loisteessa

Itsenäisyyspäivä ja 2. adventtisunnuntai ovat jo takana päin ja jouluun on enää pari viikkoa. Kuluneen viikonlopun perheeni vietti "esijoulun" merkeissä, kun saimme poikammekin kotiin. Hän matkustaa varsinaiseksi jouluksi ulkomaille, niin vietimme nyt jouluisen viikonlopun jouluruokineen. 

 Tänään täällä on ollut kirpakka pakkaspäivä. Nyt iltaa kohden on pakkanen jopa hieman kiristynyt niin, että mittari näyttää jo -17 ja melkein puolikas kuu-ukon naama loistaa taivaalla.

Meillä on leivinuuni ja varaava takka, joita lämmitetään talvikautena säännöllisesti. Tänään oli takan vuoro.  Minun kutomistuolini on muuten aivan tuossa takan vieressä oikealla, siinä tarkenee viileämpänäkin päivänä hyvin. Ja siinä istuen olen tikuttanut nuokin alla  olevat sukat.

Sukat kokoa 39 äitini peruja olevalla mallineuleella
 Langat Nallea, yhteismenekki 90 g
Silmukoita 56 ja puikot 3 mm:t sukkikset

Mallineule muodostuu neljästä kerroksesta ja silmukkaluvun tulee olla jaollinen neljällä ja tehdään seuraavasti

1. ja 2. kerros: kokonaan oikein värillä A (kuvan sukissa violeti)

3. ja 4. krs: *3 oikein, nosta 1 s neulomatta* värillä B (kuvan sukissa pinkki) toista tähtien väliä.

Tämä mallineule muistui mieleeni, kun olen seurannut eri blogeissa ja varsinkin FB:n kässäryhmissä tämän talven sukkia. Niissä on näkynyt paljon tämän tapaisia nostetuin silmukoin tehostettuja raitaneuleita, mutta ei kai yhtään juuri tällaista tapaa. Äitini kuolemasta tulee muutaman päivän päästä kymmenen vuotta, joten voisin nimetä nämä vaikka hänen muistosukikseen. Tosin äiti taisi käyttää tätä mallineuletta lähinnä lapasiin.

Nämä sukat saivat alkunsa, kun edellisen postauksen lapasten vamistuttua. Päätin yrittää tuhota niistä jääneet langat sen sijaan, että veisin kerät lankalaatikkoon odottamaan jotain tulevaa ideaa. Täysin en tavoitteessani onnistunut, vaan molempia värejä jäi pienet kerät.

Kukkaiset lapaset

Sattuipa kohdalle vasta valmistunut henkilö, jolle halusin jotain pientä onnittelua laittaa. Kukathan sopivat aina onnitteluun, mutta jotain hiukan kestävämpää mietin. Niinpä muistui mieleeni ihailemani kukkalapaset Villapallon blogista. Kukat ja lapaset, eikös se ole ihan hyvä yhdistelmä. Ohje on kirjoneulelapasille, mutta soveltuu pienin muutoksin tuplalapasiinkin. Ja kun tiesin saajan ehkä hinkuavan tuplalapasia, niin semmoiset siis puikoille. Kaaviokin minulla oli valmiiksi printattuna, että pääsen pian tekemään, kun fiilis iskee.  

 Kukkakuvioiset tuplalapaset koko naisen S

Lanka Nallea, menekki yhteensä 80 g

Omalla tutulla ohjeellani tein, sehän löytyy täältä. 

Kukkakaavio täältä Villapallolta

 Puikot 2.5 ja 3 mm:t

Silmukoita resorissa 48 ja lapasosassa 41.

Värit ovat tummaa liilaa ja pinkkiä. Ne näkyvät kuvissa aika todellisina vaikka sähkövalon aikana kuvat napsin. 

Minulta on kyselty, kuinka kauan minulla menee aikaa tuplalapasten tekemiseen. Jotkut ovat myös ensimmäiset tuplalapaset tehtyään pitäneet työtä kovin hitaana. Kaiken uuden tekniikan oppiminenhan vie tietenkin aikansa ennen kuin siitä tulee rutiinia. Tuplalapasia tehdessä on huomioitava myös, että resorin jälkeen lapaset ovat kaksinkertaiset, mikä tietenkin lisää työtä ja siihen kuluvaa aikaa. Itse en ole pitänyt näitä kovin aikaavievinä tehdä, siksi päätin seurata, paljonko näiden lapasten tekoon menee aikaa. Merkkasin ylös paperille kutomiseen käyttämäni ajanjaksot ja ynnäsin lopuksi.  Tulokseksi sain n. 9½ tuntia.  Joku muutaman minuutin jakso on saattanut jäädä merkkaamatta, mutta uskon tuon olevan aika lähellä totuutta. Onko se paljon?  Minusta tuntuu, että se on ihan kohtuulinen aika.

Hyvää itsenäistyyspäivää kaikille Lankapirttiin poikenneille!

Kissasukat

Minä en ole erityisesti kissaihminen, mutta söpöjähän kissat ovat, varsinkin neuleissa. ;)  Lapasiin niitä olen jo aiemmin syksyllä tehnyt ja nyt sain tehtyä kissasukatkin. Niitä olenkin suunnitellut koko syksyn, mutta aina joku muu työ on rynninyt edelle.

 Perussukat kissakuviolla somistettuna
Koko 38
Langat Nallea, kolmea väriä yhteensä 85 g
Silmukoita 56, joita tikuttelin 2½ ja 3 mm:n sukkiksilla
Kissakaavion löysin jostakin Googlesta, mutta nyt en sitä enää löytänyt, että olisin saanut lisättyä  linkin tähän

Kissat näyttävät jotensakin apaattisilta, kun suupielet roikkuvat alas päin. Toiseen suuntaan tehtyinä (siis varpaista aloitettuina) olisivat varmaan pirteämmän näköiset, mutta enpä huomannut sukkia aloittaessani ottaa tätä huomioon. 

Marraskuun raportti

Aika rientää ja ollaan jo vuoden viimeisessä kuussa, joulukuussa. Sehän tietää sitäkin, että minun tulee vilkaista, mitä olen saanut marraskuussa valmiiksi ja paljonko olen kuluttanut lankaa. Sen aion tehdä nyt.

3.11. sain valmiiksi peiton isoäidin neliöistä, jotka oli virkattu jo aiemmin.  Lanka 7veikkaa, jota kului kokoamiseen 280 g.

Jalanlämmittimiksi tein kolmet sukat ja kahdet säärystimet:

6.11. sukat koko 36-37 Fischernetze-mallilla,  Nallea  80 g

9.11. sukat koko 38 rikottua helmineuletta, Maijaa 85 g

11.11. säärystimet itselle, 7veikka+Pirkanmaan Pirkkaa 160 g

25.11. Angry Birds -sukat koko 37, Nalle-jämiä 60  g    

28.11. raitasäärystimet miniälle, 7veikkaa 150 g.

     

Päänlämmittimiä kolme:
12.11. Hile-kääntöpipo (kuvassa molemmat puolet), Novitan Hile-lankaa 80 g  

14.11. myssy Lina, vyötteetöntä lankaa 50 g    

29.11. myssy itselle Novitan Puro Aallokko ja Ulrika 65 g

Edellä mainittujen lisäksi tein yhden toistaiseksi salassa pidettävän neuleen, johon kului 7 Veljestä -lankaa 185 g. Kuvan siitä julkaisen, kunhan asia ei ole enää salainen, siis joulun jälkeen.
 
Lankaa kulutin marraskuussa tavanomaisen määrän, yhteensä 1195 g.  Ja neuleetkin olivat aika tavanomaisia.

Ompeluakin harrastin sen verran, että tein tyttärelle ranneroikottimen, jossa hän voi kuljettaa käsityötä mukanaan.



Lankapirtti sai marraskuussa useita uusia lukijoita, tällä hetkellä heitä on kaikkiaan 213.  Kiitos kaikille lukijoilleni!  Te, niin kuin kaikki kommetoijatkin, kannustatte minua jatkamaan bloggaamista. Teen parhaani, että viihtyisitte täällä pirtissäni.

Adventtiaika alkaa

Rauhallista 1. adventtia ja levollista joulun odotusta!