Huivi

Vielä on esittelemättä yksi maaliskuussa valmistunut käsityö, nimittäin yksi huivi.  Sen sain valmiiksi jo reilu viikko sitten Äkäslompolossa, mutta siellä ei huivin pingottaminen oikein onnistu. Siksi huivi pääsi pingotukseen vasta täällä kotona ja sen jälkeen kuvattavaksi.

Siinä tekeleeni on muuttamassa ulkonäköään. Tämä on kyllä vaivansa väärti toimenpide huiveille, niin tyystin niiden ulkonäkö muuttuu pingotuksessa.  Yleensä kastelen huivin (tarvittaessa huuhteluainetta mukaan), pusertelen kuivaksi ja levitän muotoonsa sängyn päälle levitetyille froteepyyhkeille. Kiinnitän siihen kireälle ja jätän kuivamaan vähintään seuraavaan päivään asti. Kuvassa näkyy oikeassa reunassa oleva tukeva rautalanka, jonka avulla saa hyvin huivien suorat reunat pingotukseen.

 

Lähikuvassa näkyvät minun hienot hattuneulat, jotka ovat mainio apuväline huivin kiinnittämiseen alustaansa. Muutama vuosi sitten satuin saamaan niitä edullisesti 70%:n alella Tiimarista.

 Malli Wingspan, ohje täällä Ravelryssa myös suomeksi
 Lanka Let’s Knit (75% villaa, 25% polyamidia) 
Langan menekki 100 g (kerästä jäi muutama metri)

Puikot 5 mm:n pyörö

Ihan ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä ja kerroksilla tein. Lopputuloksena pienehkö huivi, mutta ei saajakaan ole kovin iso.

Anteeksi, kuvat ovat luvattoman huonoja, mutta parempaankaan en nyt pystynyt.

Huivi ei jää itselle, vaikka sitä itseni ja takkini yllä esittelenkin, vaan menee lahjaksi.  Toivottavasti tämä ilahduttaa saajaansa.

Tietoja langasta lähinnä muistiin itselle

Paljon on tapahtunut viime päivinä: pääsiäisen vieton lisäksi siirryttiin kesäaikaan ja saatiin jännätä, kuka aprillaa ja ketä. Minä en aprillannut ketään eikä kukaan aprillannut minua. Miten sinun kohdallasi? 

Kaunista keväistä huhtikuuta kaikille!

Lisää myssyjä

Pitkäperjantai on takana päin ja eletään jo lankalauantaita. Eilinen päivä tuntui minusta todella pitkältä, siis ihan nimensä mukainen päivä.  En minä pitkästynyt, mutta jossain vaiheessa iltapäivää tuntui, että olenpa ehtinyt touhuta paljon pientä askaretta ja vielä on paljon aikaa iltaan. Kuvasin muun muassa myssyjä, jotka nyt esittelen.

Tämä myssy on valmistunut ja kuvattukin jo alkukuusta, mutta on jotenkin unohtunut esittelemättä. Mutta näitähän täällä on näkynyt jo aiemminkin, joten ei kai siinä olisi vahinkoa tullut, vaikka olisi unohtunut kokonaan.  Omalla mallillani tehty mysssy, jossa pintaneule napattu Novitan mallista. Lankana sinapinkeltainen Kelo ja joku nimetön tumman ruskea jämälanka, joita kului yhteennsä 75 g.  Puikkojen koosta ja silmukkamäärästä minulla ei ole enää minkäänlaistaa muistikuvaa.

                      

Päälaen kavennukset tavanomaiset

Nämä myssyt sen sijaaan kuvasin tänään, kun olin viimeisimmän eli tuon ruskean saanut valmiiksi. Näitä tikuttelin autossa Äkäslompoloon ja takaisin. Paluumatkalla ruskeaa myssyä tehdessä oli jo pimeä, kun sain aikaan niin pahan säiepuolen, että katsoin parhaaksi jättää sen korjaamisen kotiin ja kunnon valoon. 

 Näiden myssyjen malli Bravo on kai kaikille tuttu, jota eivät ainakaan vakilukijani ole voineet välttyä näkemästä.  Olen tehnyt niitä uskoakseni viitisentoista, joista suurin osa sytomyssyjä kuten nämäkin, mutta muutama villainenkin on valmistunut. Lankana näissä käytin Puro Batikia, jonka menekki oli yhteensä 210g.  Myssyt ovat hiukan eri kokoisia, aloitussilmukoita 94-100, puikot 3.5 ja 4 mm:t.

 

Tässä vielä Bravo-myssy Siskoni esittelemänä. (Tämä kyseinen myssy on valmistunut ja esiteltykin jo aiemmin.)

 Tämän myssyn malli syntyi pikkuhiljaa työn edetessä. Ruskean kirjavaa Puro Batikia oli jäljellä niin vajaa kerä, ettei se ehkä olisi riittänyt Bravo-myssyyn. Siksipä päätin tehdä perusmyssyn, mutta kuten monesti käy, niin lanka alkoi esittää omia vaatimuksiaan ja tällainen siitä lopulta tuli.  Myssyn sileän osuuden katkaisee aina 7. krs:n jälkeen kaksi nurjaa kerrosta.  Silmukoita työssä 100, puikot 4 mm:t ja langan menekki 60 g.

 Kavennukset tein mielijohteesta kymmenessä sektorissa ja viimeiset viisi kavennuskerrosta nurjilla silmukoilla.

Nyt jatketaan pääsiäisen viettoa, iloinen osuus on vielä edessä päin. 

Kuva 7/10

10 KUVAA KESÄÄN -haaste!

 Syksystä aloitin kuvaamaan näkymää keittiömme ikkunasta ja nyt ollaan ehditty jo kevättalveen. Ja olenpa  varma, että seuraavassa kuvassa onkin sitten jo paljon vähemmän lunta.  Aikaisemmat kuvat voi katsoa täältä.

 Näin luminen näkymä oli tänään aamupäivällä.  Ilmakin sakeana lumisateesta. Onpa maassakin oleva lumi lisääntynyt helmikuuhun verrattuna.  Mutta vakuuttavasti ollaan kesää ja valoa kohden menossa.

Helmikuun kuva vertailua varten

Ennen puolta päivää aurinko paistoikin jo kirkkaasti ja sulatti vasta sataneen lumen loskaksi.  Ehkä siinä suli samalla hiukan vanhaakin lunta, niin että sanonta "uusi lumi on vanhan lumen surma" piti taas kerran paikkansa.

Tässä vielä kuva talon toiselta puolelta, jossa näkyy lumisateen sakeus selvemmin.

 Olen siis taas kotosalla.  Eilen iltamyöhällä ajeltiin Äkäslompolosta ja saatiin samalla ihailla komeaa kuuta. Alkuillasta kuu oli jättisuuri ja punaisen ruskea, mutta vilkkui vain metsän takaa, joten sitä ei päässyt kuvaamaan.  Kun sitä pystyi kuvaamaan, oli se jo ihan tavallisen näköinen ja kokoinenkin, mutta koko matkan ajan se vilkutti meille silmäänsä.

 Liikkuvasta autosta sitten napsin siitä muutamia kuvia, joista tässä näytillä pari.

On minulla muutamia käsitöitäkin valmiina ja esittelemättä. Palaan niihin lähiaikoina, kunhan saan ne kuvattuakin.

Leppoisaa pääsiäisen aikaa kaikille!

Saanko esitellä neulegraffitini

Edellisessä postauksessani kerroin Norsumamman norsugraffitista, joka löytyy ihan läheltä meidän vaunuamme täällä Äkäslompolossa.  Tuon jälkeen minulle pälkähti mieleen, että voisin tehdä norsulle kaverin. En norsukaveria, mutta jonkun muun eläimen. En kuitenkaan yht'äkkiä keksinyt sopivaa eläinhahmoa, jonka olisin osannut tehdä ja seuraavaksi tuli mieleen tehdä afrikan kukka, koska oletan, että kyseinen norsugraffiti esittää afrikannorsua.  Toinen syy, ehkä se tärkeämpi, miksi halusin tehdä afrikan kukan, oli oppia tekemään se oikein. Olenhan kerran yrittänyt, mutta sain siitä silloin jonkun virheen vuoksi pyöreän kuusikulmaisen muodon sijaan.

 Ensin siis afrikan kukan ohje ja langanloppuja sekävirkkuukoukku esiin ja lopputuloksena syntyi nyt kuusikulmainen kukkanen.  Hyvä minä!

Sitten kudoin jämälangoista alustan, johon kiinnitin kukkasen. Kahteen kulmaan virkkasin vielä ketjusilmukkanyörit graffitin kiinnittämistä varten.

 

 Ja sitten katselemaan graffitilleni sopivaa paikkaa norsun lähettyviltä.  Lopulta päädyin kiinnittämään kukkasen samaan koivuun, jossa jo norsu on.  Samalla vahvistin norsun kiinnitystä, ettei irtoa aivan heti.  Siinä ne nyt ovat ilahduttamassa ohikulkijoita.

 Noissa oikealla näkyvissä koivuissa graffitit ovat.  Niiden oikealta puolelta päästään Äkäslompolon jäällä olevalle ladulle ja siitä edelleen muulle latuverkolle.  Meidän vaunumme on viidentenä oikean puoleisessa rivissä, siis sangen lähellä graffitikoivua.

Hiihtäjiä Lompolon jäälllä

Tämän kauniin linnunpöntön löysin muutaman kymmenen metrin päässä olevasta koivusta. En muista nähneeni tätä viime keväänä, joten saattaa olla uusi asumus odottamassa tinttiä tai jotain muuta lintua. Kohtahan ne saapuvat tännekin, sillä kesään on vain yksi hurahdus.

 

Bongattuja ja jotain valmistunutkin

Tervehdys taas tunturin kupeesta!  Täällä ollaan edelleen ja nautitaan kevättalven aurinkoisista päivistä ja tähtikirkkaista pakkasöistä.  Revontulia emme ole nähneet tällä reissulla, vaikka niitä kuuluu muualla Suomessa ihan etelään asti näkyneen runsaastikin. Yöpakkaset ovat vaihdelleet noin -15:stä  -30:een, päivällä mittarissa on ollut -10. asteen kahta puolen.  Siis ihan talviset lukemat niin kuin on näkymätkin. Päivät kuluvat nopeasti tavanomaisissa touhuissa, joihin minulla kuuluu täälläkin käsityöt.  Jotain olen saanut valmiiksikin, mm. nyt esitteltävän huivin. 

Mutta ensin hiukan juttua neulegraffiteista, jotka on bongattu täällä.

 

Tämä kuvan neulegraffiti löytyy aivan likeltä vaunuamme ja on Norsumamman

siihen kiinnittämä. Tiesin tätä etsiskellä ja pelkäsin, että on jäänyt paksujen lumikinosten alle piiloon, mutta eipä ollut.  Oli hyvin näkösällä, vaikka ihan vieressä on useamman metrin korkuiset lumikasat.

 

 Sinertävän sävyiset värit pitävät graffitin ikään kuin piilossa tuolla koivun oksien alla, joten sitä ei kovin helposti erota. Vähän oli rullaantunut ajan saatossa, mutta aivan kunnossa oli, kun suoristin sen. Käyn jonain päivänä vahvistamasssa kiinnitystä, että pysyy edelleenkin paikallaan.

Tämän norsun mieheni bongasi jo reilu kaksi vuotta sitten Hangaskurun laavulla ja siellä se on saanut kaikessa rauhassa ilahduttaa hiihtäjiä/vaeltajia. Kovin kuuluu värit haalistuneen vuosien saatossa, mutta ehjänä on saanut olla.

Näiden tekijä Norsumamma on ahkeroinut norsuaiheisia neulegraffiteja jo 111 ja kiinnittänyt ne ympäri Suomea erilaisiin paikkoihin.  

Edellisessä postauksessani arvuuttelin mikä mahtaa olla tulossa mykkyrässä olevasta neuleestani.  Ja aika moni oli sen tunnistanut, kuten olin osannut uumoillakin, sillä kyseessähän oli suosittu Revontuli-huivi.

 

 Malli Revontuli-huivi, ohje löytyy Ullasta 

Lanka Viron villaa, jonka menekki 150 g

Puikot 5 mm:n pyörö, pituus 120 cm

Värit eivät oikein vastaa todellisuutta, mutta paremminkaan en onnistunut kuvaamisessa yrityksistäni huolimatta. Sama lopputulos kuvasinpa sisällä rullaverhojen katveessa tai ulkona lumihangella.

Päättely taas tapani mukaan virkkaamalla.

Tämä taitaa olla yhdeksäs minun tekemäni Revontuli ja tuskin jää viimeisekseni.  Mietin tätä tehdessäni, että olisi kiva tietää, kuinka monta Revontulta on tehty kaikkiaan. Ohjehan on saanut valtaisan suosion ja on ollut Ullassa jo yli viisi vuotta. 

Näissä maisemissa

Vaihdettiin maisemaa eilen ajamalla vajaa 400 kilometriä pohjoiseen päin ja päädyttiin Yllästunturin pohjoispuolellle Äkäslompoloon. Tuttuun kylään, jossa olemme jo vuosia viettäneet varsinkin kevättalvisin eri pituisia ajanjaksoja. Ja viihdymme edelleen hyvin.

Asumme Lompolon rannalla asuntovaunussamme kuvassa taustalla näkyvällä karavaanarialueella.  

Mieheni on innokas hiihtäjä, mutta minä en. Päivisin harrastamme kumpikin omia touhujamme, mutta iltaisin meitä kutsuu Riemuliiterin parketti. Siellä viihdymme yhdessä paritanssin pyörteissä.

Tässä tämän päivän viihdykkeeni. Oikean puoleisesta tulee ilmiselvästi myssy, mutta monikohan  tunnistaa tuon isomman mytyn.

Kaunis aurinkoinen pakkaspäivä on hellinyt meitä, tosin ei lämmöllään vaan kauneudellaan.  Aamulla mittari näytti -29 ja nyt iltapäivällä -10. Mieheni on hiihtämässä ja minä olen lueskellut ja tehnyt vähän noita käsitöitä.

Taas tossukat

Taas olemme saaneet nauttia kauniista pakkassäästä ja taas olen saanut valmiiksi tossukat.  Aamulla seitsemän tienoissa mittarimme näytti -24.3 ja päivälläkin viele likelle -10 astetta. Huikaisevan kirkas aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta. 

 

Puhtaan  valkeat lumihanget loistavat melkein häikäisten nekin. Työhuoneen ikkunasta olen katsellut vuorimäntyä, joka on nöyrtynyt lumitaakan alla. Mutta pian meille koittaa kevät ja vuorimäntykin pääsee taakastaan ja voi nostaa latvuksensa ylväästi pystyyn.

Ja sitten niihin tossukoihin, vaikka eipä niissä mitään ihmeempää ole, niitähän valmistuu aina silloin tällöin.

 Nämäkin tein oman ohjeeni mukaan, vaikka ovat hiukan erilaiset kuin nuo edelliset. Langaksi valikoitui harmaan 7veikan lisäksi Isoveli-langan jämiä, joita sainkin tuhottua kolme kerää. Langan menekki 105 g näihin koon 39-40 tossukoihin. Puikot olivat 4.5 mm:t, vaikka sopivampi koko olisi ollut 5mm, mutta ne puikkoni olivat eksyneet jonnekin hukkateille.

Nämä menevät kälylle, joka tepsuttelee tällaisilla kotosalla aivan kuten minäkin. Ovat nämä niin mainiot kotitossut meidän molempien mielestä.