Viime viikonloppuna olin A-luokan matkalla pitkän kaavan mukaan. Menin nimittäin jo perjantaina Rovaniemelle ja palasin vasta maanantai-iltana. Minä olin tapaamassa opiskelukavereitani. Vietimme pienimuotoista juhlaa keskenämme, sillä valmistumisestamme tulee joulukuussa kuluneeksi jo peräti 50 vuotta. Meitä oli koolla 14 tyttöä 22:sta opiskelijasta (poikia ei ryhmässämme ollutkaan). Vietimme aikaa yhdessä kolmena päivänä ja olipa meillä lystiä. Kerrottiin viimeaikaset kuulumiset ja muisteltiin menneitä. Vierailtiin siinä muistelusten ohessa myös Arktikumissa, Korundissa ja jopa Napapiirillä käytiin tapaamassa Joulupukkia. Nyt on sitten silitelty joulupukin partaakin! ;)
Minun hyvä ystävättäreni ja opiskelukaverini Marleena - ehkä joku muistaakin hänet ja hänen bloginsa OnnenAikaa, jossa on ollut jo vuosia hiljaista - asuu Rovaniemellä ja minä majoituin hänen luonaan. Arvatkaapa mitä tehtiin iltaisin hänen kanssaan. Noo, muisteltiin päivän tarinoita puikkojen kilkatessa.
Sukkiahan minä teen usein matkakäsityönä, kuten myös nyt. Menomatkalla aloitin ja ehdinkin melko pitkälle, kun juna oli 40 minuuttia myöhässä. Onneksi pääsin Oulun asemalla junaan omalle paikalleni, ettei tarvinnut asemalaiturilla istua kutomassa. Kahta sukkaparia tikutin, ensin isommat ja sitten pienemmät.
Sukkiahan minä teen usein matkakäsityönä, kuten myös nyt. Menomatkalla aloitin ja ehdinkin melko pitkälle, kun juna oli 40 minuuttia myöhässä. Onneksi pääsin Oulun asemalla junaan omalle paikalleni, ettei tarvinnut asemalaiturilla istua kutomassa. Kahta sukkaparia tikutin, ensin isommat ja sitten pienemmät.
Langat viininpuninen ja pinkki Ville, menekki yhteensä 128 g
Silmukoita 52, puikot 4 mm
Perussukat koko 30,
Langat viininpuninen ja pinkki Ville, menekki yhteensä 73 g
Silmukoita 44, puikot 4 mm
Nyt on ostamani kolme kerää Villeä kulutettu lähes kokonaan, vain pieni keränen jäi viininpunaista ja pinkkiä metrin verran. Eiköhän nekin johonkin saada käytettyä. Joskus.
Käytiin me Marleenan kanssa sunnuntai-iltana kävelemässäkin Kemijoen rannan puistopoluilla. Sää oli kesäisen tuntuinen ja vadelmapuskat tien varrella tarjosivat makoisia maistiaisiaan. Ennen kaikkea nautimme kauniista maisemista.
Nyt on ostamani kolme kerää Villeä kulutettu lähes kokonaan, vain pieni keränen jäi viininpunaista ja pinkkiä metrin verran. Eiköhän nekin johonkin saada käytettyä. Joskus.
Ja selfie piti napata sielläkin.
.jpg)
Todellakin A-luokan matka :) Kuulostaa tosi mukavalta reissulta.
VastaaPoistaMarjut, niin se olikin! :)
VastaaPoistaNo onpa teillä ollut mukavaa. Minullakin oli mukavaa ihan vain tätä postausta lukiessa. Ihana kuvakin teistä. :)
VastaaPoista..siis molemmat kuvat teistä ihania. :)
PoistaKiva kuulla, että meidän mukava tunnelma välittyi sinullekin, Seijasisko! :)
PoistaNiin nättejä tyttöjä ja suloisia sukkia ja ihana maisemakuva, oikein Suomalainen; valkokylkiset koivut ja sininen järvi.
VastaaPoistaMie yhä huonommin näen lukea, mut kuvat näkyy mukavasti.
Mukavia syyskutomuksia siulle Matleena:)
Kiitos samoin sinulle mukavaa syksyä, Tuomontuvan Anni! :)
PoistaOnpa teillä ollut mukava tapaaminen, varmasti on juttua riittänyt :)
VastaaPoistaVirpi, oikein arvattu, juttua riitti kolmena päivänä koko porukalle ja Marleenan kanssa vielä päivää enemmän. :D
PoistaTeillä jo pitkä menneisyys sitä sopiikin tavata ja juhlia mukava varmaan muistella aikoja entisiä !
VastaaPoistaMAK, 50v on tosi pitkä aika. Ja kun ollaan harvoin tavattu porukalla, niin paljon riittää porinaa. :)
VastaaPoistaOn tosi mukava tavata vanhoja tuttuja. Meillä oli kurssitapaaminen , valmistumisesta 40 vuotta. Suurin osa oli jo eläkkeellä ja joku vielä oli työelämässä. Se on tosi jännä, kun nuorina aikuisina on vuosia tahkottu yhdessä, niin juttu lähtee aina vuosienkin jälkeen ja on niin rattoisaa.
VastaaPoistaIso Gnu, kyllä, jännää on. Me olemme tainneet tavata aiemmin 15v-, 25v- 40v-merkeissä ja nyt siis 5ov. Siis aika harvoin, mutta kummasti se tuttuus on säilynyt, mikä silloin opiskelun aikana syntyi. Aina olemme hyvin viihtyneet toistemme seurassa ja juttua on riittänyt.
VastaaPoista