Tervehdys mökiltämme! Muutamia päiviä olemme taas olleet täällä nauttimassa todellisista kesäpäivistä. Hellettä oli aluksi hiukan yli tarpeen, mutta varsinkin tänään on ollut jo mitä parhain kesäpäivä. On lämmintä, mutta ei liikaa, aurinkokin on paistanut väliin kirkkaalta taivaalta, väliin pilven taakse piiloutuneena. Kukat kukkivat ja perhoset lentelevät kukasta toiseen.
Paitsi tämä perhonen. Se oli jostakin syystä vesivadissa, jossa oli lasipurkkeja liossa pesua odottamassa. Siinä se kelluu veden pinnalla eikä liikuttanut pitkään aikaan mitään paikkaa. Luulimme sen kuolleen emmekä tehneet sille mitään. Mutta ehkä tunnin päästä mieheni huomasi sen nostelevan päätään ja nosti ohuen kepin avulla sen kiven päälle lepäämään. Saunottiin siinä sitten ja mentiin sen jälkeen katsomaan, vieläkö se on kivellä. Mutta eipä ollut merkkiäkään perhosesta. Arvoitus on, lähtikö se itse lentämään vai kävikö joku lintu nappaamassa sen suuhunsa. Arvoitus myös on tämän perhosen nimi, taitaa olla joku papurikko, mutta mikähän tarkemmin ottaen lienee. Niitäkin on useita toisiaan muistuttavia. Aika iso perhonen tämä oli, mittasin siipivälin olevan n. 6.2 cm. Tunnistaako joku?
Lisäys 1.7.2020: FB:n ryhmässä Suomen Perhoset nimettiin tämä perhonen rämekylmänperhoseksi.
Lisäys 1.7.2020: FB:n ryhmässä Suomen Perhoset nimettiin tämä perhonen rämekylmänperhoseksi.
Toinenkin perhonen on vaille tunnistamista, joku täpläperhonen luullakseni. Lentelee pihapiirissä kukkasesta toiseen.
Mökin vieressä kasvaa heinää, jonka leikkuuaika oli juuri nyt. Tässä traktori pellolla leikkaamassa sitä.
Siihen heinät jäivät kuivumaan päiväksi. Lokit lentelivät yläpuolella matoja etsiskelemässä.
Vieläköhän pelto ehtii kasvattaa toisen heinäsadon tälle kesälle.
Heinäpelto rajautuu kosteampaan niittyyn, jolla kasvaa niittyvillaa.
Mökkimme pihapiirissäkin kukinta on parhaillaan, esittenpä suosikkini.
Nyt on maariankämmekkäiden paras kunkinta-aika, mutta näyttää jäävän vähäisemmäksi kuin muutamina edellisinä vuosina. Tämä on siis minun lempikukkiani samoin kuin...
... tämä metsäkurjenpolvi. Näitä kukkii valtoimenaan mökin ympärillä.
Enpä malttanut olla kaivamatta esille tätä vuonna 2016 ottamaani kuvaa maariankämmekkäistä. Silloin niitä oli noin tihessä ja paljon laajemmasti kuin kuvassa näkyy.
Lupiineistakin minä pidän ja ne saavat ainakin vielä toistaiseksi kasvaa täällä. Ovat olleet tuossa jo varmaan pari vuosikymmentä jos eivät ylikin eivätkä ole siitä laajemmalle levinneet.
Kukat saavat kukkia rauhassa, vain piha-alue ja kulkureitit leikataan.
Käsitöistä sitten taas toisella kertaa.
.jpg)
Kesän luonnonkukat on kyllä ne kauneimmat kukat. Maariankämmeköitä kasvoi paljon myös Saaressa, pitäisikin käydä katsomassa vieläkö on vai onko metsätyöt hävittäneet nekin. Metsäkurjenpolvea taitaa olla pari eri väriä, kasvupaikasta riippuen. Voi voi, perhosiasi en tunnista. Kovasti niitäkin yritin saariaikana oppia kun oli asiantuntijoitakin neuvomassa. Mutta ei muistiss enää ole kuin muutama laji.
VastaaPoistaVoi Kristiina, ne sinun Saaressa olosi ajat olivat varmaan ihania. Minä aina luin niitä niin innolla ja eläytyen, olisin halunnut olla mukana.
PoistaMetsäkurjenpolvia on todella kahta selvästi toisistaan eroavaa väriä, noiden kuvan vaaleiden hiukan lilaan vivahtavien lisäksi on selkeästi violetin värisiä. Jälkimmäisiä ainakin näillä seuduilla on vain murto-osa kokonaismäärästä.
Liityin muuten FB:n perhosryhmään ja julkaisin tuon perhosen kuvan sielläkin kysellen sille nimeä. Ja heti joku vastasi sen olevan rämekylmäperhonen, joten nyt sillä on nimikin. Sellaisesta en ole ikinä kuullutkaan, mutta löytyi sen tietoja googlettamalla.
Kiva, että olette päässeet mökkeilemään!
VastaaPoistaMeidän äidillä on vuosikausia ollut Atussa YKSI maariankämmekkä. Sitä varjellaan ankarasti ja siihen on laitettu merkki, ettei vaan kukaan sitä tärvele. No yhtenä vuonna mun veli päätti niittää tienvarret ja kämmekkä meni siinä samalla. Arvaas vaan mikä sota siitä syntyi! Eilen just kerroin äidille sun kämmeköistä ja metittiin et leviääkö se juurista vai siemenistä.
Susu, voi harmi, kun äitisi ainoa maariankämmekkä sai noin ikävän kohtalon. 🙄 Tuohon niiden leviämiseen en osaa sanoa mitään varmaa, mutta oeltan, että ainakin siemenistä leviäisi. Minä huomasin maariankämmekät kai joskus kymmenkunta vuotta sitten, kun alettiin mökillä viettää enempi aikaa. Aluksi niitä oli vähemmään ja suppeammalla alueella, mutta ovat vuosien mittaan levinneet laajemmalle alueelle ja paikoin lisääntyneet määrälyäänkin. Minäpä yritän seurata, milloin siemenet ovat valmiit ja poimin niitä äidillesi, jos mahdollista. 😊
Poista