Pipo ja sukat valmiina

Hitaasti etenevät nämä minun käsityöni, mutta eipä näillä mikään kiire olekaan. Sen sijaan viihdyn tavallistakin paremmin kirjojen parissa, viimeisin luettu kirja on Säynäjäjärven mysteeri (kirj. Taisto Tammela). Olen tulkinnut lisääntyneen lukemisen tarpeeni johtuvan koronasta pakenemiseksi. Kirjan tarinaan upotessa unohtaa helposti arjen todellisuuden. Tänään kävin kirjastossa hakemassa lisää tätä viihdykettä kolmen varatun kirjan verran, joten tarinoita riittää.

 Mutta sitten niihin käsitöihin: yksi myssy ja sukat ovat olleet valmiina jo muutamia päiviä.

 Ystäväni toivoi pipoa, valitsi itse langat ja mallin, minä yritin vastata toteutuksesta. Yhdessä käytiin Lankamaailmassa valitsemassa lankaa ja malliakin hiukan vilkuiltiin ja tällainen siitä tuli. Kuvassa pipo on minun päässäni. Saaja ei ole vielä kokeillut pipoaan, joten jää nähtäväksi, tuliko sopiva.

Kuvan otin itselaukaisijalla, mutta säätöä tehdessä pudotin kameran ja ilmeisesti sitä tapaillessa sain jotenkin säädöt muuttumnaan ja kuvassa näkyykin minut kahtena hiukan eri kulmista. Kaiken kaikkiaan yhdellä laukaisulla tuli kuusi kuvaa samasta kohteesta hiukan erilaisina, jopa värit olivat muuttuneet. En osaa kuin ihmetellä tätä nykyajan tekniikkaa. 

Tässä kyseinen pipo tasaisella alustalla, korkeutta resorissa 13 cm, sileää 14 cm ennen kavennuksia

Lanka Vikinggarnin Alpaca Storm (40% alpakka, 40% merino, 20 % nylon), menekki 59 g

Silmukoita 104 ja 3.5 mm:n pyöröllä mentiin.

Olipa muuten ihanaa lankaa, niin pehmeää ja sopivan kierteistä, ettei tullut säepuolia kutoessa. Kävisi hyvin herkällekin iholle.

Sitten ne sukat kirjoneuleena koko 39, varsi 23 cm kantalapun yläreunasta mitattuna

Jonsukkien kaaviota mukaillen tein kirjoneuleen, mutta muuten omaan tyyliini

Langat Gjestalin Jannea, menekki yhteesä 126 g

Silmukoita 48 ja puikot olivat 3.5 mm:n sukkikset

Tässä vielä sukat jaloissani, mutta eivät jää omaan käyttööni.

Upeita talvipäiviä olemme viettäneet jo jonkin aikaa. On puhdasta valkoista lunta, paksu huurre puissa ja kirkas aurinko taivaalla. Ei parempaa talvisäätä olekaan.

Lintujen ruokintapisteellä on suh' vilkasta mutta vain talitiaisia siinä pyrähtelee ja joskus jopa oravakin.