Eilen illalla meitä kokoontui viitisentoista naista Oulun Lankamaailmaan aiheena sytomyssyt. Ja yhtä monta myssyä pääsi alulle rattoisan jutustelun höystämänä talon tarjoamista langoista.
Talo tarjosi myös kahvia sekä teetä ja eräs läsnäolleista marjapiirakkaa.
Ahkerasti puikot ja koukut kilkkasivat, kuten kuvakin kertoo.
Lankamaailmahan toimii Oulussa sytomyssyjen keräyspisteenä. Sinne siis voi halutessaan viedä OYS:aan tarkoitetut sytomyssyt. Siellä on myös jaossa saamiamme lahjoituslankoja, joita saa henkilökunnalta pyytämällä. Liike sijaitsee osoitteessa Saaristonkatu 27.
Kiitän kauppiasta illan järjestämisestä ja kaikkia mukana olleita!
On tämä blogimaailma ihmeellinen, en kyllä osannut ollenkaan arvata blogia perustaessani, mitä kaikkea kivaa se tuo mukanaan. Yksi tällainen asia on uudet tuttavat. Minäkin olen saanut monia uusia tuttavuuksia, joista suurin osa on tuttuja blogien välityksellä: käydään toistemme blogeissa ja kommentoidaan ainakin joskus. Seuraava vaihe on, että hiukan yksityisemmin vaihdetaan ajatuksia s-postin välityksellä. Ja lopulta voidaan tavatakin, ehkä paikallisissa neuletapaamisissa, mutta ihan yksityisestikin. Tällainen viimeiseen ryhmään kuuluva tuttavuus on Elli (ei blogia), joka löydettyään tiensä tänne Lankapirttiini, pyysi vuosi sitten pientä neuvoa minulta. Ja niissä merkeissä tapasimme silloin. Sen jälkeen olemme vaihtaneet s-posteja ja nyt Elli ehdotti yhteistä visiittiä ystävättärensä Eeva-Riitan luo. Ja aiheena oli illan emännän tarpeettomat villalangat, jotka lahjoitettaisiin minulle.
Tämmöisellä kasalla lankavarastoni lisääntyi palattuani kotiin. Mukana myös muutama Ellin itsensä lahjoittama tuoreempi lankakerä. Mitähän kaikkea tuosta kasata saan aikaan. Yksi kerä on puuvillaa ja se päätyy ilman muuta sytomyssyyn, mutta kaikki muu on vielä auki. Huivilangoiksi sopiviakin lankoja siinä olisi. Lämmin kiitokseni näistä vielä kerran!
Tässä lähikuviakin vyötteellisistä langoista. Muistaako joku tällaiset langat? Miltä ajalta mahtavat olla? Minusta vyötteet kyllä näyttävät tutuilta, mutta en mitenkään osaa ajoittaa niitä millekään vuosikymmenelle.
Rattoisasti meillä tapaaminen sujui ja oli tosi kivaa, monta tuntia siinä vierähti. Mikäs oli poristessa, kun ikätovereita olemme ja lisäksi sattumalta kolleegoitakin, joten paljon jutun aihetta löytyi, vaikka kaikkien kolmen yhteisiä muistoja meillä ei olekaan. Mihinkähän vielä pääsen mukaan tämän blogini ansiosta.







.jpg)





















