Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Huovutettuja patalappuja


Vaihtelun vuoksi virkkasin patalappuja, vai pannlulappujako ne ovat. Minä käytän molempia nimityksiä, ehkä hiukan useammin tuota patalappua.



Seitsemän huovutettua patalappua virkkaamalla
Lanka vironvillan jämiä yhteensä 155 g
Osan virkkasin 3.5 mm:n koukulla ja osan 4 mm:llä

Mallina nämä edelliset patalaput, jotka ovat olleet itsellä mökkikäytössä valmistumisestaan asti. Ja hyväksi olen todennut.

Lopputulokseen en ole olenkaan tyytyväinen, mutta eiköhän noilla kätensä suojaa kuumia pannuja tai kattiloita nostellessa. Langat huopuivat epätasaisesti, samassakin kerässä olleet eri väriset langan osuudet. Pahiten veti kurttuun tuo ylärivissä toisena vasemmalta oleva lappu, vaikka lanka jatkui yhtäjaksoisena koko lapun ajan, mikäli oikein muistan.


Tässä samat laput ennen huovuttamista, minkä tein pesukoneessa 50 asteen pesussa siliävien ohjelmalla, linkousnopeus taisi olla 800 kierrosta /minuutissa. (Nyt meillä on eri pesukone kuin edellisiä tehdessä.)

Nyt vironvillaiset jämälangat ovat vähissä, noista jäi yksi nyttönen ja toisen löysin sattumalta muiden lankojen seasta. Täysiä vyyhtejä sen sijaan löytyy kaksi eri väristä, joille ei ole vielä käyttösuunnitelmaa. Ehkä päätyvät huiveiksi aikanaan.

Löysäpipoisten KyJy 2016 FB:ssa on jatkunut reilun kuukauden verran, vaatimuksenahan on tehdä 20 neuletta tai virkkuuta valmiiksi ennen jouluyötä. Nämä patalaput ovat KyJyni n:o 11, joten hyvissä asemissa ollaan. Luultavasti ehdin tehdä ainakin kakisnkertaisen määrän siihen mennessä. Mutta ei KyJy ole mikään kilpailu vaan sen tarkoitus on innostaa porukkaa yhdessä tekemiseen.




perjantai 22. heinäkuuta 2016

Vaihteeksi vauvan peitto


Vaiteluahan minä kaipailin käsitöihini (katso kaksi edellistä postausta), niin nyt valmistui sitten tällainen vauvan peitto vaihteeksi. Vai onkohan tämä vaihtelua, kun edellinen samaan tapaan tehty vauvan peitto valmistui vajaa kuukausi sitten.



 Isoäidin neliöillä virkattu vauvan peitto, koko 69 cm x 61 cm
Langat jämälankoja yhteensä 350 g
Neliöt on virkattu 7veikan paksuisista langoista, mutta lappujen kiinnitykseen ja peiton reunustamiseen käytin huomattavasti ohuempia lankoja kaksinkertaisena
Virkkuukoukku oli 3.5 mm:nen.

Reunuksen väri on hyvin tummanruskeaa, vaikka ainakin minun koneellani se näyttää mustalta. Jotenkin peitto vaikuttaa suklaiselta väriensä takia huolimatta lukuisista muistakin väreistä ruskean lisäksi.


Idean peiton tekoon sain, kun löysin muovipussin, jossa oli 20 isoäidin neliöä. Olivat ehkä ainakin osaksi tyttären tekemiä, mutta päätyneet minun lankakaappiini. Niinpä aloin sommitella niistä peittoa, mutta hiukan naftiksi se kävi löytämistäni lapuista. Pantiin sitten tyttären kanssa talkoot pystyyn ja virkattiin kumpikin kolme lappua. Sitten piti laput vielä kiinnittää peitoksi ja reunustaa  ja se jäi minun kontolleni.




 Tämäkin peitto päätynee Oulun Hopen kautta jonkun lapsiperheen pienelle.


Enpä kerro, mikä työ minulla on aloitettuna "vaihteeksityönä". Sen verran paljastan kuitenkin, että sellaisia olen tehnyt edellisen kerran liki kaksi vuotta sitten. Ja jämälankoja siinäkin työssä käytetään.


Meillä on ollut muutama ihanan lämmin päivä, joista olen kovin nauttinut. Tänäänkin loikoilin terassilla aurinkotuolissa ja olin jo nukahtamassa, kun ampiainen tuli surisemaan ympärilleni. Se sai minut virkistymään niin, että lähdin sisälle katsomaan, joko Leenan päivän kahvit olisi valmiina. Ei ollut, mutta pian oli. Oikein mansikkakakun tytär oli väsännyt ja kyllä maistui!


Hyvää viikonloppua kaikille!


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Sytomyssyjä vaihteeksi



Edellisessä postauksessa taisin vähän liioitella kyllästymistäni sukkien tekoon. En minä todella ole kyllästynyt, mutta välillä tuntuu, että jotain muutakin voisi tehdä. Kun välillä tekee vaikka muutaman myssyn, niin sitten taas entisellä innolla sukkien tekoon, eikö niin. 



Niinpä minä kaivelin lankalaatikkoani, jossa on sytomyssyiksi sopivia lankoja. Se muuten onkin aivan täynnä, hyvä kun kansi pysyy kiinni. Valitsin sieltä kolme täyttä kerää+nyttösen hyvin marinoitunutta lankaa aikomuksena muuttaa ne myssyiksi. Se laatikko on muuten kaikkein täysin viidestä lankalaatikostani, jotka näkyvät tässä vanhassa kuvassa. 




Ensin valmistui tavallinen perusmyssy, jossa on sileää aina oikein neuletta piristämässä joka kymmenes kerros nurjaa
 Lanka Mark&Kattens Trio (58% viskoosia, 42% puuvillaa), jonka menekki tähän myssyyn oli 60 g
Silmukoita työssä 112 ja 3½ mm:n puikoilla tikutin niitä.

Tässä kuvassa näkyy melko hyvin tuo langan elävyys. Siinähän vaihtelee viskoosin ja puuvillan osuudet ja värikin elää niiden mukaan.


Sitten vaihteeksi Elli-myssy, jonka ohje löytyy täältä
 Lanka Mark&Kattens Trio (58% viskoosia, 42% puuvillaa), jonka menekki tähän myssyyn oli 45 g
Silmukoita aloituksessa 40  ja 3½ mm:n puikoilla mentiin.

Tästä myssystä tuli matalampi kuin oli tarkoitus, mutta eiköhän joku matalaa pipoa kaipaava löydä tämän.

Tätä lankaa jäi vielä hiukan reilu kerä, joka sekin on tarkoitukseni muuttaa lähiaikoina sytomyssyksi. Mallia mietin vielä, tuskin teen aivan samanlaista kuin näistä kumpikaan.


Löysäpipoisten KyJyyn pääsee mukaan vain niillä töillä, jotka painavat vähintään 50 g, minkä vaatimuksen tuo eka myssy täyttää. Se on siis KyJyni n:o 10, joten puolet vaatimuksesta on täytetty. 




lauantai 16. heinäkuuta 2016

Aina vaan näitä samoja juttuja


Minusta tuntuu, että toistan itseäni. Aina vaan syntyy sukkia ja paljolti matkakäsityönä. Pitäisi kai keksiä jotain uuttakin tekemistä, kun minun on aivan pakko näitä puikkoja ja joskus koukkuakin heilutella. Siis sisäinen pakko, ei minua kukaan tähän pakota. Teinhän minä tässä keväällä muutaman nutun Etiopiaan tai johonkin muualle lähetettäväksi, mutta kun minun lankavarastossani on niin vähän niihin soveltuvia lankoja. Tämän vuoden tavoitteenai on käyttää lankavarastoni langat mahdollisimman vähiin ja vain tiettyyn tarpeeseen ostan uutta ennen varastoni tyhjenemistä. Ehdotapa jotain kivaa minulle tehtäväksi!

Nytkin siis on esitteillä vain sukkia, joita tein mökkimatkalla autossa ja osittain myös siellä perillä. Olipa muuten ihanat kesäiset päivät, kun siellä olimme. Aurinko paistoi ja oli lämmintä, tuuli henkäili sääsket ja muutkin itikat vähiin eikä vettäkään satanut kuin pieniä kuuroja. Yhtenä päivänä oli tosin niin kova tuuli, että en meinannut jaksaa soutaa venettä, kun käytiin verkkoja kokemassa. Kun touhu oli saatu tehtyä, sanoin melko topakasti miehelle, etten seuraavana päivänä enää souda, jos tuuli on yhtä kova. Taisi Luojakin sen kuulla, kun seuraavana päivänä oli melkein tyyntä. :)

Lopultakin niitä sukkia! Ja KyJyhän nämä ovat kaikki, kun 50. g:n painoraja täyttyy noissa keveimmissäkin.




Nämä kolme paria tikutin tällä viikolla. Tuossa alempana esittelemien sukkien teosta jäi lankoja, jotka päätin tuhota mahdollisimman vähiin. Ja onnistuinkin siinä niin hyvin, että vain pienet nöttöset jäi noita kirjavia lankoja ja valkoista vajaa metri. Niistä langoista tein nuo reunoilla olevat sukat. Keskellä oleviin sukkiin sitten jo kaivelinkin lankavarastoani.



 Ensin valmistui raitasukat kokoa 38
Langat kahta Nallea Taikaa ja menekki yhteensä 75 g
Silmukoita työssä 56 ja 3 mm:n puikoilla tikutin niitä
Varrensuun resori, kanta ja kärki ovat vihreän kirjavaa Taikaa, muuten sukat yhden kerroksen raitoja.




Sitten valmistui raitasukat kokoa 32
Langat samat kirjavat Nallet ynnä valkoinen Nalle, menekki yhteensä 55 g
Silmukoita 48, puikot 3 mm

Edellisten valmistuttua aloitin pienemmät sukat, koska lankoja näytti olevan niin vähän. Eikä ne olisi juuri isompiin sukkiin riittäneetkään, ehkä kirjavilla langoilla olisin saanut pari kolme kerrosta lisää molempiin sukkiin, mutta ei enempää.

Sukat näyttävät kyllä aika synkiltä kuvissa. Värit kuvissa ovat liian tummat, mutta en onnistunut saamaan parempia yrityksistäni huolimatta.

Yhden kerroksen raitoja tehdessäni, siirrän värin vaihtumiskohtaa aina kaksi silmukkaa eteen päin, että saan siitä vaihtumiskohdasta nätimmän. Nämä sukat olen jo aiemmin tehnyt tätä tapaa noudattaen. Voin suositella muillekin.



Sitten pääsi puikoilleni jo hempeämpää väriä ja siitä syntyi ilmiselvästi pienen tytön sukat kokoa 34
Lanka Pikkusisko ja menekki oli 55 g
Silmukoita työssä 55 ja 2.5 mm:n puikoilla mentiin

Kuvioneulehan on valepalmikkoa, kuten moni varmaan tunnistaakin. Muuten ihan perussukat. Kärkeen tein vaihteeksi leveän nauhakavennuksen suosimani sädekavennuksen sijaan. Mutta taas vahvistui mieltymykseni sädekavennukseen, kyllä sillä saan paremmin istuvat kärjen.



sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

KyJyilyä


Käytiin muutaman päivän reissu eteläisessä Suomessa ja minulla oli matkakäsityönä mitäs muuta kuin sukkia. Yhden parin sain valmiiksi ja toistakin paria yli puolen välin. Eilen illalla kotiuduttiin ja tänään sitten tein toisetkin sukat valmiiksi.



Ihan perussukkia molemmat parit raidallisina.


8.7. valmistuivat ekat sukat kokoa 39-40
Langat luonnonvalkoista Nallea ja Nalle Taikaa vihreän kirjavana n:o 838, joiden menekki oli yhteensä 85 g

ja 10.7. toiset sukat kokoa 39,
Langat sama luonnonvalkoinen Nalle mutta Nalle Taika n:o 852 ja niiden menekki yhteensä  80 g
Molemmissa sukissa silmukoita 56 ja 3 mm:n sukkiksilla mentiin
Ensimmäiset sukat tein resorin jälkeen kokonaan sileää neuletta, mutta toisiin varret ja jalkapöydän päällinen resoria 3 o, 1 n


Näin tulivat siis KyJyni n:ot 5 ja 6 valmiiksi.


keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Olkalaukku


KyJyilyni jatkuu, nyt valmistui työni n:o 3. Tämän aloitin jo ennen tuota edellistä valmistunutta ja virkkausosuuden teinkin pian valmiiksi, mutta vuorin ompelu vaati monen päivän kamppailun, että sain itseni tarttumaan siihen.



 Olkalaukku virkattu korkeus 32 cm, leveys 29 cm
Novitan Hanko (50% kierrätyspuuvillaa, 50% akryylia) 290 g
koukku 5.5 mm
Vuori Ikeasta aikoinaan ostetun kankaan jämäpala


Lankavalintani johtui siitä, että minulla oli tuota Miamia neljä alekerää jemmassa ja se oli lähinnä laukkuun sopiva lanka varastossani. Hiukanhan se on paksua, mutta ehkä menettelee.





Laukun tein samaan tapaan kuin kesällä 2009 tekemäni laukut, ainoastaan virkkausmalli on tässä eri. Mielelläni olisin tehnyt nytkin ristikkäisin pylväin, mutta näin paksusta langasta se malli näytti silmissäni jotenkin kömpelöltä. Niinpä parin kokeilun jälkeen päädyin klustereihin. Ne aiemmat laukut löytyvät täältä, täältä, täältä ja täältä, jos haluat katsoa nekin tai vaikka vertailla.

Edellinen laukkuni on palvellut kesästä 2009 alkaen joka vuosi kesälaukkunani ja on nyt jo kulahtanut ja haalistunut niin paljon, että halusin uuden. Olen siis todella tykästynyt tähän laukkumalliin ja sen käyttömukavuuteen.



Tämä laukkuni on sitä edellistä hiukan isompi, 3-4 cm suuntaansa, ja tuntuu kovin isolta sen pienemmän jälkeen. Saa nähdä, totunko siihen vai pitääkö tehdä vielä lisää yksi laukku.



 Laukun aloitin tekemällä pohjan kiintein silmukoin ja jatkoin reunojen klustereilla suljettuna virkkuuna,  Hihnat ja kiinnityssysteemin  -mikähän se olisi oikealta nimeltään-  taas kiintein silmukoin. Laukun suuosan ja hihnat reunustin vielä kerroksella kiinteitä silmukoit

Klusterit tein virkkaamalla samaan silmukkaan kolme pylvästä, jotka yhdistin viimeisellä kerroksella toisiinsa ja ketjusilmukka ennen seuraavaa pylväsryhmää.



Vuoriin ompelin pari sisätaskua: samanlaisen pienen kuten edellisiinkin laukkuihin ja leveämmän ja syvemmän sivusaumaan kiinni. Kännykkäni pääsi taas pikkulokeroon kuten aiemminkin ja isompaan solahti sopivasti lompakkoni, vaikka tekovaiheessa en sitä mittaillutkaan.





maanantai 4. heinäkuuta 2016

KyJy n:o 4 valmis


KyJyilyni jatkuu aivan "väärässä järjestyksessä" kun kolmonen valmistui ennen nelosta! :D  Niin nyt pääsi käymään, kun siihen neloseen pitäisi ommellakin ja sen aloitus venyy. Minähän ompelen vain pakon edessä nykyään.




KyJy n:o 4 on trikookuteesta virkattu hedelmäkulho
Korkeus 7 cm  ja halkaisija 30 cm
Trikookudetta meni 210 g ja  7 mm:n koukulla mentiin

Ilman ohjetta sujui hyvin, olenhan yhden tällaisen tehnyt ennenkin. Sen tosin virkkasin kahteen kertaan, ensin tällaisena ja sitten tällaisena. Kude on samaa, joten näyttävät ainakin kuvissa samanlaisilta. Se ensimmäinen palvelee asuntovaunussamme ja tämä toinen pääsee mökille samaan tarkoitukseen.



Vilautanpa vielä kuvaa pionipenkistäni, jossa on taas lupaavasti nuppuja, mutta vasta pari ensimmäistä avautumassa. Nämähän ovat oikeastaan ainoat perennat, jotka olen saanut kunnolla menestymään tässä talossa asuessamme. Täytyy kyllä myöntää, että ainakin osaksi syy on minun itseni, kun en viitsi juurikaan niitä hoitaa. Saavat olla mielensä mukaan ja kukkia tai olla kukkimatta. Ja yleensä kukinta on aika niukka paitsi siis pioneissa. Ja arvaat varmaan, että pionien kukintaa sitten odotankin. Nytkin olen käynyt päivittäin niitä tutkiskelemssa. Vielä saan odottaa kukinnan huippua.