Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Pitsitohvelit


Joskus voi pienikin työ muuttua suuremmaksi, ainakin kaksinkertaiseksi. Niin kävi tänään esittelyssä olevien tossujen teossa. Tytär oli nähnyt jollakin tuttavallaan nätit tossut ja halusi itselleen samanlaiset.  Osaisihan tytär itsekin tehdä sellaiset, mutta nyt ei ollut aikaa. Ohjekin oli tiedossa, joten ajattelin, että pianhan nuo tekee.  



Tällaiset niistä lopulta tuli, kun olin kutonut ne  ainakin kahteen kertaan, osin taisi mennä kolmeenkin kertaan. Ohje oli mielestäni kirjoitettu huonosti ja epätarkasti (ainakin suomeksi ja niiltä osin mitä ruotsinkielistäkin katselin ja ymmärsin) tai minun ymmärryksessäni oli vikaa. Lopulta pähkäiltyäni ja omaa sovellusta mukaan ottamalla sain ne kuitenkin valmiiksi ja tytär on tyytyväinen.



 Pitsineuletohvelit kokoa 39 Drops'n ohjetta mukaillen
Lanka petroolin väristä (kuvat valehtelevat) 7veikkaa ja menekki 60 g
Puikot 3.5 mm:n sukkapuikot

Ekan tossun tein koon 38-40 ohjeen mukaan. No pienihän se oli ihan minun omaa syytäni, kun lankani oli ohuempaa. Sitten tein isomman koon mukaan ja se todettiin niin matalaksi, ettei pysy jalassa. Purin sen pitsineuleeseen asti ja kudoin tossun kantaosaan 2 s lisää molemmille sivuille. Vieläkin oli hiukan liian matala ja pitsiosakin vaati pientä viilaamista mielestäni. Siispä purin kokonaan ja aloitin taas. Lopulta tein yhden ylimääräisen kerroksen sileää ennen kuin aloitin pitsineuleen, jonka tein koon 41-43 kaavion mukaan. Sivut ovat molemmin puolin 3 silmukkaa korkeammat kuin ohjeessa.



Ja viimeinen muutos tuli kantapäähän. Ohjeessa opastus kantapään tekoon oli minulle melkein "hebreaa", vaikka sen lopulta kai ymmärsinkin ja sain tehtyäkin jotenkuten. Lopulta päätin tehdä kantapäät tällä omalla mallillani, jota olen käyttänyt tossukoiden teossa.




Jotain hyvääkin voin sentään sanoa ohjeesta. Se nimittäin opetti minulle uuden tavan kärjestä aloittamiseen: silmukat luotiin lankalenkkiin eli aloitusympyrään. Ja kärjestä tuli sitten tämmöinen. Taidan käyttää tätä tapaa jatkossa ainakin päälaelta aloitettaviin myssyihin ja esim. apupupujen jalkoihin ja käsiin.

Vaikka en ollut ohjeeseen tyytyväinen, niin lopputulokseen olen. Harkitsen jopa tekeväni ainakin toiset tällaiset lähiaikoina.



lauantai 21. toukokuuta 2016

Kämmekkäät santtujen lomassa


Sain taannoin hyvä ehdotuksen eräässä kommentissa. Minähän kerroin joku aika sitten, mitä kaikkea olin tehnyt yhdestä lankavyyhdistä ja vieläkin lankaa oli jäljellä.  Sinisen sohvan emäntä ehdottikin kommentissaan, että tekisin langasta kämmekkäät. Kiitos vinkistä! Se olikin minusta niin hyvä ehdotus, että melkein saman tien panin kämmekkäät alulle. Välillä vaan piti tehdä nuo edellisen postauksen sukat.



Mutta eilen valmistuivat nämä kämmekkäät 
Koko S, korkeus 25 cm 
Lanka siis hyvin marinoitunutta Ilun lankaa, menekki 25 g
Silmukoita 44 alussa ja lopussa 52
Puikot 3 mm:n sukkapuikot

Ilman minkäänlaista ohjetta mentiin, välillä sovitin käteeni. Langan jaoin ensin kahteen silmämääräisesti yhtä suureen kerään. Aloitin kämmenosasta ja etenin ylöspäin niin pitkälle kuin lankaa riitti. Resoria alkuun ja ranteeseen, peukalot pienet nysät ja varren suuhun kymmenen kerrosta aina oikein neulosta. Ja siinä ne nyt ovat ja jäävät palvelemaan minua itseäni.



Mukavan korkeuden sain näihin, hyvin riittävät lämmittämään ranteitani.




Kuvauspaikkaa etsiessäni huomasin nämä ihanat santtuni, jotka ovat taas riehaantuneet kukkimaan. Niinpä piti ottaa muutama edustuskuva niistäkin, että Lankapirtissä poikkeavatkin pääsevät näkemään miten hienosti ne taas kukkivat. Olenhan näitä ennenkin esitellyt.




Nyt varmaan joku kysyy, miten minä hoidan santtujani. No paljastanpa "salaisuuteni" kaikille muillekin kuin Intsulle, joka tietääkseni hoitaa näiden oppien mukaan omia santtujaan. En hoida näitä oikeastaan mitenkään, vettä annan ehkä kerran viikossa, joskus voi mennä kaksikin viikkoa. Jotain lannoitetta lurautan veteen muutaman kerran kasvukautena ja mullat vaihdan ehkä 4-5 vuoden välein. Mutta se tärkein konstini on ehkä pelottelu!  ;)  Nimittäin jos ei kukkanuppuja ala ilmestyä tai kukinta vaikuttaa kovin vaisulta, juttelen santuilleni ja uhkaan niiden päätyvän kompostiin, jos ei ala kukkia ilmestymään. Ja usko tai älä, se konsti on näihin tehonnut jo parin vuosikymmenen ajan. :D


torstai 19. toukokuuta 2016

Sukkia ensi vuoden lapsille



Oletkos jo kuullut villasukkakeräyksestä ensi vuonna syntyville vauvoille? Asiasta on kirjoiteltu eri lehdissä ja keräyksiä onkin perustettu jo useille paikkakunnille.  Näin asiasta kerrotaan FB:n Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville -ryhmässä: "Sinivalkoiset lahjasukat ovat käsityöihmisten kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Keräyksellä haluamme lahjoittaa sukat kaikille 2017 syntyville vauvoille. Keräys on avoin kaikille, tervetuloa mukaan! Keräysaika alkaa 16.5.2016 ja kestää vuoden 2017 joulukuuhun asti, joten aikaa on runsaasti."

Tuo ryhmä FB:ssa on julkinen, joten sitä pääsee ymmärtääkseni katsomaan muutkin kuin FB:iin kuuluvat. Klikkaa tästä, niin pääset näkemään sen ja lukemaan koko haasteen ja löydät myös ympäri maata olevien keräyspaikkojen osoitteet.

Ja kuten varmaan arvasit, minäkin otin haasteen vastaan ja aloitin sukkien teon heti, ettei jää viime tippaan. Sukat muuten saavat olla malliltaan millaiset vaan, mutta väreiltään niiden tulee olla sinivalkoiset ja kooltaan vastasyntyneelle sopivat (jalkaterän pituus n. 9-10 cm).


Lankalaatikostani löytyi sopivasti kerä sinistä ja valkoista lankaa, niinpä pääsin alkuun mukavasti ja sain valmiiksi tällaiset sukat.





Ensin valmistuivat nämä kirjoneulesukat Marin ohjeella
Langat Novitan Wool ja Viking Baby Ull, joiden menekki oli näihin yhteensä 35 g
Ihan ohjeen mukaan taisin mennä 3 mm:n sukkiksilla.

Ohjeen löysin miettiessäni kivoja sukkamalleja siniselle ja valkoiselle langalle. Tietenkin Googlen kuvahaun avulla niitä etsiskelin ja tämän nappasin ensimmäiseksi toteutettvaksi. Kiitos hyvästä ohjeesta, Mari!




Lopuista langoista virkkasin vaihteeksi lenkkarit Hilmiinan ohjetta mukaillen
Langat siis ne samat Wool ja Baby Ull, joiden menekki oli yhteensä 45 g
Virkkasin 3 mm:n koukulla

Kiitos Hilmiinalle Puikkojen polut 2 -blogiin ohjeesta, jossa selkeät kuvat opastavat tekijää!

Valkoinen lanka riitti hyvin ja sitä jäikin pieni kerä, mutta sinistä oli sen verran naftisti, että meinasi loppua kesken, mutta kun tein pienen säästöliikun, niin pärjäsin. Tähtiin sitä ei riittänyt vaan jouduin tekemään ne tumman sinusellä langalla, joka kuvassa näyttää mustalta ainakin minun silmissäni.



Vauvan lenkkarit ovat niin söpöjä ainakin minusta, mutta mahtanevatko pysyä jalassa. Yhdelle sukulaislapselle tein viime syksynä, pitääkin tiedustella vanhemmilta niiden käyttökelpoisuutta.


Oulussa muuten keräyspaikkana toimii käsityöliike Lankamaailma osoitteessa Saaristonkatu 27. Siis sama liike, johon voi viedä myös sytomyssyt.





tiistai 17. toukokuuta 2016

Sukkia taas



Kyllä sukkia on mukava tehdä!  Oikein taas nautin niiden teosta, kun oli mennyt jo niin kauan edellisistä sukista. Piti oikein tarkistaa kuinka kauan on tuo minun kauan tässä tapauksessa ja se oli kuukausi ja yksi päivä. :D  Sehän on oikeasti hyvinkin lyhyt aika, mutta nyt tuntui pitkältä. Niinpä tarkistin parin viime vuoden ajalta, niin olen tehynyt yli yhden parin viikossa (65-81 paria/vuosi). Siis kuukausi voi todella tuntua pitkältä ajalta. Nyt taisin palata siis ruotuun, kun kahdet sukat tikuttelin.




Ensin valmistui raidalliset perussukat kokoa 35
Langat  Gjestalin Maijaa ja  paitsi vaaleanpunainen Nallea. yhteismenekki 75 g
Silmukoita 52 ja 3 mm:n sukkisilla mentiin.




Sitten  hiukan eri malliin tehdyt raitasukat kokoa 37 
Langat Maijaa ja menekki yhteensä 80 g  
Silmukoita 52 ja 3 mm:n sukkiksilla mentiin näidenkin teossa.

Molemmat sukat ovat jämälangoista koottuja. Ensimmäisiä varten keräilin sopivan värisiä lankoja käden ulottuville ja niistä sitten syntyi tällaiset. Toisissa sukissa raidat syntyivät kirjavasta ja yksivärisestä langasta, joilla kudoin kerrallaan aina yhden kerroksen. Varressa on raitalangan kaverina tummanruskea lanka (jolla tein myös kantapäät),  ja terässä tumma vihreä.  Ja kuten kuvastakin näkyy, varren suu ja sukkan kärki on tummanpunaista lankaa. Minulla on tuo lankavaraston tuhoaminen sujunut tämän vahvuisten sukkalankojen osalta niin hyvin, että laatikosta alkaa jo pohja näkyä.

Näihin yhden raidan sukkiin sain lopullisen  kimmokkeen Knean jämälankaspiraaleista. Minulla oli ollut jo aiemmin  mielessä, että voisi kokeilla miten onnistuisi tehdä yhden kerroksen raidat niin, että saisi helposti kerroksen vaihtumiskohdan nätiksi. Minulla ainakin jää siihen helposti sellainen havaittava kohta, joka ei tosin taida haitata  muita kuin  minua itseäni. Niinpä olin pähkäillyt, että jos siirtäisi langanvaihtumiskohtaa joka kerroksella hieman eteen päin. Ja nyt siis kokeilemaan. 





 Ja hyvin se sujui ainakin, kun toinen lanka on kirjava.  Vai huomaatteko, että langanvaihtumiskohta kiertää ympäri sukan.



 Kudoin aina kaksi silmukkaa pidemmääle kuin edellisellä kerroksella. Näin jäi nurjalle vain lyhyet langanjuoksut.

Olen niin tyytyyväinen lopputulokseen, että tätä tapaa tulen jatkossakin käyttämään ja voin suositella sitä toisillekin. 





perjantai 13. toukokuuta 2016

Mitä saakaan yhdestä vyyhdistä lankaa


Minulla on ollut vuosia lankakaapissani vyyhti lankaa, jonka olen saanut lahjaksi. Ihanan tuntuista ja väristä lankaa, mutta en ole tiennyt mitä siitä tekisin. Hyvin ohutta lankaa. Jos lanka olisikin ollut paksumpaa, olisin sen käyttänyt jo aikoja sitten. Usein pyörittelin vyyhtiä käsissäni ja odotin, että se kuiskaisi minulle, miksi haluaa tulla. Mutta ei mitään kuulunut ja vyyhti pääsi taas lankakaappiini. Kerran sen punnitsin ja kerinkin, mutta edelleen se päätyi kaappiin. Siellä se sitten majaili kunnes nyt huhtikuussa kaapilla käydessäni se kertoi haluavansa tuubihuiviksi. Siispä aloin touhuun ja alla näet lopputuloksen.



Tuubihuivi oman  ideoinnin mukaan: alussa ja lopussa muutamia kerroksia aina oikein, keskellä yksinkertaista pitsineulosta "omasta päästä"
Huivin korkeus n. 18 cm, pituus n. 135 cm
Lanka Ilun lankaa kaksinkertaisena, menekki 45 g
Silmukoita aina oikein -osuudessa 260 ja keskellä 276, puikot 2.5 mm:n ja 3 mm:n pyöröt



Kovin hyvin ei pitsineule tule esiin kirjavasta huivista, mutta mielestäni keventää huivin olemusta kuitenkin.  Värejä en yrittänytkään kohdistaa mitenkään vaan ne saivat elää niin kuin halusivat. Kaiken lisäksi juoksutin lankoja eri suunnista, siis toinen vyyhdin alusta ja toinen lopusta.



Huivia aloittaessani en vielä arvannut, että se jää omaan käyttööni, mutta kun kuvausrekvisiittaa etsin, oli itsestään selvää, että minun huivinihan se on. Vai mitä tuumaat, eikö ole kuin suunniteltu tälle takilleni.


Huivi on keveä ja ihanan pehmoista, kutittamatonta lankaa. Se ei kutita ollenkaan minun herkästi kutiavalla kaulan ihollakaan.






Lankaa oli yhteensä 125 g, joten huivin jälkeen sitä jäi vielä 80 g. Ensin suunnittelin toisen huivin tekoa, mutta lopulta päädyin sytomyssyihin.





Ensin tikutin ihan sileän perusmyssyn aina oikein -aloituksella
 Lanka Ilun lankaa, jonka menekki vain 25 g
Silmukoita 120-132, puikot 2.5 mm:n ja 3 mm:n pyöröt ja 3 mm:n sukkikset kavennuksessa








Seuraavaksi hiukan isompaan päähän sopiva myssy Seijasiskon Bravo-myssyn ohjetta mukaillen
Nyt Ilun lankaa kului 30 g
Silmukoita 136, puikot 2.5 mm:n ja 3 mm:n pyöröt ja 3 mm:n sukkikset kavennuksessa


Ja vieläkin on lankaa jäljellä 25 g. Enpä ole ennen tainnut tehdä näin keveitä myssyjä.
 Kyllä on riittoisaa, en muuta voi sanoa. Jos kaikki langat olisivat yhtä riittoisia, niin lankatehtaat taitaisivat mennä konkurssiin.  :D   Jotain vielä tuosta lopusta saan tehtyä, se riittäisi esimerkiksi toiseen perussytomyssyyn, mutta sellaisen teko ei nyt houkuttele. Jääköön odottamaan sinne samaiseen kaappiin.





Lanka on minulle edelleen mysteeri, mitä se oikein on. Ja miksi se on niin ohutta. Muita Ilun lankoja en ole käsissäni pitänyt enkä nähnytkään muuta  kuin kuvissa. Ja lankaa saadessani ei ollut puhetta langasta tarkemmin eikä minulla ole enää mitään yhteyttä lahjoittajaan.

Painon olen itse kirjannut muistiin punnitessani langan.





Langassa ei ollut vyötettä vaan tällainen pahvinen lappu, josta puuttuu merkinnät mm. materiaalista.



Tällaisissa aatoksissa toivottelen kaikille Lankapirtissä poikkeaville ihanaa toukokuista viikonloppua!



lauantai 7. toukokuuta 2016

Purin sen

Jatkoa edelliseen postaukseen, jossa mietin puranko juuri valmiiksi saamani huivin. 



Ja nyt se on sitten purettu!  Langat ovat vielä kerillä odottamassa vyyhteämistä ja kastelua, että oikenee uutta yritystä varten. 


Sain monia kommentteja, joissa pidettiin huivia kauniina ja kehotettiin olemaan purkamatta. Oikeastaan vain KriistiinaS oli purkamisen kannalla ja hänkin sen takia, etten itse tykännyt huivista. Tämä Kristiinan lausahdus "Ja ehkä et sitä tule antaneeksi poiskaan kun tykkäät että se on huono niin et kehtaa antaa."  ratkaisi lopullisesti asian. En olisi todellakaan kehdannut antaa sitä edes lahjaksi ja tuskin kukaan olisi tullut luokseni pyytämään sitä.  Hetken aikaa harkitsin, järjestäisinkö arpajaiset, joissa huivi olisi voittona.

Nyt on siis Nurmilintu-huivi purettu ja langat odottavat pääsemistään joksikin toiseksi huiviksi. Pari mallia minulla on harkinnassa, saman tekijän Peipponen ja Eyeblink, mutta ehdotuksiakin otan mielelläni vastaan.



tiistai 3. toukokuuta 2016

Puranko


Olen täällä kahden vaiheilla vappupäivänä valmistuneen huivin suhteen. Malli näytti muiden tekeminä niin kivalta, kun kuvista katselin. Mutta ei enää itseni tekemänä. Jo tekovaiheessa meinasin purkaa, mutta päätin kuitenkin katsoa pelin loppuun saakka.




Malli on Nurmilintu eikä siinä ole mitään vikaa, toisten tekeminä huivit ovat kauniita. Mutta uskon, että käyttämäni lanka ei sovi tähän malliin. Lanka on ikivanhaa Novitan Butterfly (55% puuvillaa, 45% viskoosia), liukasta ja hiukan kiiltävää.



En edes lankaa katkaissut enkä langanpäitä päätellyt, mutta pingotin huivin. Monestihan huivit näyttävät ennen pingotusta kammottavilta rutuilta, mutta pingotuksessa tapahtuu ihme ja sieltä rutuista putkahtaa esiin kaunotar. Nyt sitä ihmettä ei siis tapahtunut.




Muodoltaan huivi on epäsymmetrinen ja istuu mukavasti harteilla.




Siis purkaako vai ei, siinäpä pulma. En vielä ole päättänyt lopullisesti, vaikka kallistun koko ajan lisää purkamiseen päin. Uutta malliakin olen jo katsellut, mutta se on vielä hakusessa. Yhtenä vaihtoehtona harkitsen kutoa samalla mallilla uudestaan muunneltuna, ainakin tuon aina oikein neuleen voisi muuttaa sieläksi.