Hiljaisen illan päätös

Pari kolme päivää on ollut tavallista vilkkaampaa meidän rauhallisessa elämässämme. On ollut monenlaisten asioiden hoitoja ja järjestelyjä. Vielä tänään meni aamupäivä näissä merkeissä, mm. äänestämässä käytiin. Kotiin tultua syötiin ja sitten varustettiin mies taas matkalle kohti Kainuuta ja hirvijahtia. Sen jälkeen olenkin viettänyt rauhaisaa hiljaiseloa. En ole avannut TV:tä enkä radioa. Pari koneellista olen pessyt pyykkiä, mutta muuten olen melkein istunut sukankutimeni kanssa ja surffaillut Blogistaniassa. Mutta huomenna on tarkoitus tyhjentää keittiön kuiva-ainekaapit ja järjestää kaikki uudelleen. Keväällä tänne muutettaessa pussit ja purnukat vain pantiin kaappeihin isommin järjestystä pohtimatta. Minusta on tuntunut, että en löydä mitään mistään, ja nyt olen päättänyt tehdä jonkun loogisen järjestyksen kaappeihin. Voihan tässä tietenkin käydä niinkin, että tavarat ovat entistä enemmän hukassa. No se nähdään sitten.


Mitä sitten olen kutonut istuessani? No sukatpa tietenkin, kuinkas muuten. Vaikka jo minä sitä Lapaskuuta odotan, onhan näitä sukkia tullut tikuteltua. Nyt taisi tänä iltana valmistua osaltani Sukkasadon 17. sukkapari. Ja samaa mallia kuin edelliset sukkani (katso postaus 13.10), siis palmikkosukat Novitan lehdestä syksy 2008 .


Malli on Palmikkosukat ja Marttojen sukkakilpailun satoa. Kärkikavennusta kehittelin edelleen mieleiseeni suuntaan. Koko 38-39.
Lanka Novitan 7Veljestä vihreänä, kulutus n. 100g. Varsi on näissä 1 kuviokertaa lyhyempi kuin lehden ohjeessa, kuitenkin korkeutta on 14 cm.
Puikot 3.5 mm, silmukoita varressa 55.

Tähän vihreään versioon tein kärkikavennuksen jalkapöydän päällisillä puikoilla niin, että jätin mallinmukaiset langankierrot tekemättä. Jalkapohjan puolella tein nauhakavennuksen tavalliseen tapaan. Minusta tämä kavennustapa on parempi, kun ei siinä tule noita reikiä tuonne kärkiosaan. Kuvasta huomannee eron vaikkakaan ei kovin selvästi.

Nämähän menevät tietenkin täyttämään Heinälatoa, johon vielä pikainen postaus. Sitten lähden katsomaan, miten kirja Tie Jerusalemiin (kirj. Jan Guillou) päättyy. Siitä on muutama sivu vielä lukematta, sitten pääsen aloittamaan seuraavaa osaa.