Verho tuulikaappiin

Minulla on ollut jo pitkään ajatuksena virkata uusi verho tuulikaapimme pikkuikkunaan. Edellisen tein vuosia sitten enkä ollut siihen tyytyväinen alun alkaenkaan. Mutta silmä tottuu eikä niitä kiusaaviakaan tekijöitä huomaa, niin kävi senkin verhon kanssa. Ikkunoita pestessähän huomaa ruman verhon. Niin kävi nytkin. Pesin verhon kyllä ja laitoin ikkunaan takaisin, kuten tapani on. Meillähän ei käytetä kausiverhoja muissakaan huoneissa saati tuulikaapissa, samat verhot ripustetaan pesun jälkeen takaisin, kunnes niihin täysin kyllästytään. Tai minä kyllästyn, mies ei ole tainnut vielä moittia yksiäkään verhoja.

Niinpä sitten jonain iltana aloin katsella verhomalleja ja sopivan mallin löydyttyä lankavarastoani, löytyisikö sieltä sopiva lankakin. Oikein mieleiseni väristä lankaa ei löytynyt, mutta kaksi hiukan vajaata kerää ruskeaa virkkauslankaa. Vaaleampaa olin ajatellut, mutta niin oli kova palo virkkaamaan, että kelpuutin sen langan ja aloin työhön.

Niinpä pari päivää sitten valmistui tämä verho ja pääsi tänään ikkunaankin
Jostakin virkkauslehdestä löytyi ohje, jota hiukan muokkasin sopivaksi
Koko pingotettuna 105 x 36 cm
Lanka on Novitan Virkkauslanka, menekki 100 g
Koukku 2 mm

Olipa muuten taas mahdotonta saada verhon oikeaa väriä kuviin. Monta kymmentä kuvaa eri paikoissa ja valoissa otin, mutta ei yhdessäkään oikeaa sävyä.

 Ripustin verhon kuvan ottoa varten mm. lipaston laatikon ja oven rivankin väliin.

 Kuvio on yksinkertainen, mielestäni se esittää kukkaa

Ripustamiseen tutkailin moniakin tapoja, mutta lopulta muokkasin oman mallini siihenkin.


Tämä verho miellyttää minun silmääni, joten nyt tuulikaapissamme on hyvä verho vaikka ei olekaan alun perin toivomani värinen.