Valmistakin on

Eletään jo elokuun loppupuolta ja kuukauden eka käsityöni valmistui vasta eilen. Se on aika tavatonta minulle, taitaa olla ainakin blogihistoriani ensimmäinen kerta. Johtuu tietenkin siitä, että teen yleensä aika pieniä käsitöitä ja nehän valmistuvat pian. Nyt olen ahkeroinut päivittäin torkkupeittoa kutoen ja vain matkakäsityönä tehnyt näitä sukkia, jotka näet alla. 

Perusraitasukat koko 38, varsi 14 cm korkea kantapään yläreunaan mitattuna
Langat kahta Villeä (värit kuvassa lähes oikeat), menekki yhteensä 101 g
Silmukoita työssä 48 ja tikutin niitä 4 mm:n puikoilla.

Ostin joskus viime talvena kolme kerää tarjous-Villeä ja niitä nyt kulutan pois.  Ensimmäisestä kerästä tein kaaripitsisukat ja siitä jääneen langan käytin näiden sukkien raitoihin. Vielä kun teen sukat tai parit, saan Villet kulutettua loppuun. Kokemukseni mukaan se on aika karheaa sukkalangaksikin ja luulen, etten osta sitä enempää.

Meidän ainokainen omenapuumme on innostunut tänä kesän tekemään ennätysmäärän omenoita. Ei se voittaisi omenamäärällään kilpailua muiden omenapuiden kanssa, mutta on tämän omenapuun historian paras sato.  Puu on istutettu muistaakseni kesällä 2006 tai 2007, me muutimme taloon 2008. Parina seuraavan kesänä saatiin maistaa jo muutamia omeniakin.

Mutta sitten maaliskuussa 2011 oli nälkäinen rusakko hypännyt suojaverkon sisälle ja jyrsinyt puumme tämän näköiseksi.  Minä olin aivan varma, että siihen loppui tämän omenapuun tarina, mutta mieheni tuumasi luottavaisena "Saattaa se siitä pelastuakin". Ja niin jäimme odottamaan.

Viime vuonna saimme kai kymmenkunta omenaa ja nyt on kymmeniä. Melkein malttamattomana odotan noiden kypsymistä, sillä omenat ovat minun suosikkihedelmiä.