Lapin matkan käsitöitä

Viikon päivät vietettiin Lapissa vanhalla tutulla caravanpaikalla Ylläksen Äkäslompolossa kuten edellisessä postauksessani mainitsinkin. Nyt ollaan oltu kotona jo muutamia päiviä, sillä tämän kevään matkamme oli näin lyhyt. Mutta käsitöitä ehdin tekemään silti, sukkia, kun niiden teko on minusta mukavaa.

Näistä kolmesta parista tikutin siellä ainakin osan. Nuo pienimmät keltasävyiset olivat matkakäsityönäni, ensimmäinen niistä valmistui menomatkalla ja toinen paluumatkalla. Kirjoneulesukat tein kokonaan siellä ja keskellä olevista raitasukista ekan.


Tässä alla sukat ovat valmistumisjärjestyksessä. Tarkempia tietoja (silmukkamääriä, puikkoja yms) en kirjannut ylös enkä muutenkaan painanut niitä mieleeni.

Kirjoneulesukat koko 39, varsi 24 cm korkea
Langat muuten NovitanNallea paitsi oranssi Gjestal Jannea, joiden yhteismenekki oli 108 g

Sukkia kutoessa käytin hyväkseni joitain JonSukista tutuksi tulleita kaavioita, mutta hiukan muunnellen.

Perussukat kokoa 36-37, varsi 12 cm
Lanka Opal ja menekki 47 g

Nämä tikutin aivan oman pääni mukaan: varsi resoria, tiimalasikantapää ja terä sileää päättyen sädekavennukseen.

Yleensä kartan pätkävärjättyjä lankoja, mutta silti joskus niitä ostan, kun kerällä niiden värit houkuttelevat. Usein niitä kutoessa tulee kuitenkin pettymys, kun lanka muodostaakin vain jotain "sillisalaattia". Näitä kutoessa en joutunut katumaan vaan lanka raidoittua kauniista, myös toisessa sukassa. Muutaman metrin lankaa jouduin poistamaan toista sukkaa aloittaessani, että sain saman värin alkuun. Sitten saikin vaan kutoa eikä tarvinnut säätää värejä yhdessäkään kohdassa. Voinpa ostaa jatkossakin Opalin raitalankoja.

Perusraitasukat koko 39, varsi 16 cm
Langat Novitan Nallea ja menekki 78 g

Kolmen kerroksen raitoja, varressa beigen parina sinistä ja ja terässä ruskeaa.

Näihin sukkiin käytin ylläolevien kirjoneulesukkien teosta jääneitä lankoja, siis farkun sinistä, beigeä ja keskiruskeaa. Vieläkin niitä jäi, joten lisääkin saman sävyisiä sukkia saattaa näkyä jossain vaiheessa täällä Lankapirtissä. Tai sitten ne langat sekottuvat aivan muihin väreihin.


Nyt sitten odotellaan kesää, tuossa tuokiossahan on vappu ja siitä yksi huraus kesään, joka on minulle vuodenajoista mieluisin. Siitä lupauksena saatiin takapihamme sulaan vieraiksi pieni parvi peippoja. Yritin kuvatakin niitä. mutta epåonnistuin pahoin, joten kuvia ei ole esitellä. Mutta sehän on vanha totuus, että "puolikuuta peiposta" kesään, mikä tuskin nyt pitää paikkansa.