Käsityöt, ne minun pääaskareeni, etenevät kyllä, mutta pikku hiljaa. Ja niistä ei tällä kertaa sen enempää vaan palaan niihin, kun saan valmista. Vauhti taitaa hidastua entisestään vieläkin, kun sain eilen mukavaa luettavaa melkoisen kasan.
Tämän kasan hain eilen kirjastosta. Neljä romaania ja vain hiukan näkyvän Antti Kolin uutuuden Tarkkaile lähiluonnon eläimiä. Lukeminen on minulle toinen mieliharrastukseni käsitöiden lisäksi. Yleensä minulla on aina kasa kirjoja yöpöydällä lukemista odottamassa. Ykeensä käyn kerran viikossa kirjastossa hakemassa lisää luettavaa. Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta ikä on opettanut minut hakemaan kirjat kirjastosta sen sijaan, että kasaisin niitä kotiin.
Eilen aloitin tuon oikealla olevan Lucinda Rileyn Kadonnut sisar, jota olen jonottanut useita kuukausia. Se kun on hyvin suositun Seitsemän sisarta -kirjasarjan uusin osa. Noita kolmea muutakin romaania jouduin odottamaan melko kauan, Talon tytärtä ehkä melkein yhtä pitkään.
Kadonneen sisaren lukeinen on minulla hyvässä vauhdissa, olen lukenut liki 200 sivua sen lähes 900. sivusta. Tämäkin kirja kuten kaikki aiemmat lukemani Rileyn kirjat tempaavat minut niin mukaansa, etten oikein malta keskittyä mihinkään muuhun. Harmi vain, että kirjailijan kerrotaan kuolleen hiljattain. Mutta tämä sarja kuulemma jatkuu vielä ainakin yhdellä osalla Atlas, joka on Lucindan pojan kirjoittama ja ilmestyy syksyllä 2022.
Kirjasarja Seitsemän sisarta on Rileyn suuren menestyksen saavuttama sarja, jossa kerrotaan Papa Saltin eri puolilta maailmaa adoptoimista tyttäristä. Jokaisesta tyttärestä kertoo yksi kirja ja tämä Kadonnut sisar on sarjan seitsemäs osa.
.jpg)
Hei ja mukavia lukuhetkiä sinulle. Kyllä noiden kirjojen parissa aika katoaa. Taidanpas ottaa omalle lukulistalle tämän 'Talon tytär' kirjan.
VastaaPoistaKankuritar, en ole vielä aloittanut Talon tyttären lukemista, mutta jos se on aiempien saman sarjan kirjojen veroinen, niin tulen tykkäämään siitä. 🙂 Tämä kirjahan päättää Berliininpoppelit-sarjan.
PoistaTalon tytär lienee viimeisin osa Berliinin poppelit -sarjaa? Minulle on juuri tulossa kirjastosta ruotsinkielinen Dottern ja odotan sitä kovasti. On ollut tosi koukuttava sarja. Seitsemää sisarta en ole uskaltanut aloittaa, koska tiedän jääväni koukkuun ja kirjat ovat aikamoisia tiiliskiviä.
VastaaPoistaPuikko, koukku ja ompelukonen, Talon tytär on todellakin Berliininpoppeli-sarjan päättävå osa. Nyt olen pohtinut, pitäiskö minun jossain vaiheessa lukea koko sarjaa uudelleen, hmh... Ja Seitsemän sisarta koukutti ainakin minut täysin, joten en yhtään epäile niin voivan käydä muillekin. Minulla on eläkeläisenä onneksi vapaat kädet päättää itse, mitä ja milloin teen jotain. 😄
PoistaIhanaa, sinuunkin tarttui näin syksyn alussa kirjakärpänen. Varo vain, se ei heti irtoa, nimim."kiinni on ja pysyy" 🙂 Talon tytär odottaa minullakin pinossa. Noista Sofia Lundbergin kirja on ehdoton suosikkini. Ja totta kai Kadonnut sisar oli mielenkiintoinen. Pakumatkan taisin lukea yhden illan aikana. Minunkin eläkepäivät kuluvat nykyään kirjojen parissa,joskus muutama hetki käsitöitä. Ihana, kun päiviin ei kuulu "pakkoja". Ai niin, kuuluupa se päivälenkkipakko 😅 Mukavaa alkavaa viikkoa.
VastaaPoistaAila-Riitta, kyllä kirjakärpänen puraisi minua jo kauan sitten. Olin kai vajaa 10v, kun löysin lainaston kuten sanottiin siihen aikaan meillä. Siitä asti olen lukenut monenlaisia kirjoja, tosin ruuhkavuosina vähemmän. Mutta silloinkin muistan olleeni kirjan kanssa mukana lasten leikeissä (esim. matkustajana junassa kirjaa lukien). 😂 Ja kummallekin löytyy mukavasti aikaa, käsitöille ja kirjoille. 👍🙂
PoistaMinäkin koukutuin sisaruksiin, mutta kuuntelin kaikki osat äänikirjana. Tykkään lukemisesta, mutta kirjaston sakkomaksut veis mut perikatoon. Luen kaks sivua iltaisin ennen unen tuloa... Lomaviikolla kuuntelin Rileyn Enkelipuun (tykkäsin) ja aikaisemmin kesällä Vaarallisen kirjeen (en tykänny). Rottien pyhimystä voisin suositella. Napit korvissa on syntynyt monta silmukkaa :) Unilukemisena on ollu koko kesän Kari Lumikeron Aina siellä missä tapahtuu. Nyt pitää tutustua tuohon Berliinipoppeliin!
VastaaPoistaSusu, minä tutustuin äänikirjoihin keväällä vuosi sitten, kun kirjasto oli suljettuna ja olin lukenut kaiken mahdollisen siihen mennessä. En mitenkään ihastunut kuuntelemaan äänikirjoja, joten iloiten olen taas lukenut oikeita kirjoja.🙂 Minun pitää nähdä teksti, niin pääsen tarinaan paremmin sisäll. Minä olen lukenut Rileyn kaikki aiemmat suomennetut kirjat ja pidin kaikista kovasti, paitsi Vaarallinen kirje jäi kesken, kun en tykkää dekkareista ja muista jännitysjutuista. Rottien pyhimyksen olen lukenutkin jo, mutta tuohon Kari Lumikeron kirjajaan pitänee tutustua, kiitos vinkistä. 😊
PoistaMinäkin nyt elokuun kesäloman aikana sain vihdoin tuon Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta käsiini, jota silloin aikaisemmin jo suosittelit, ja luin sen melkein samantien. Kirjastosta varasin heti toisenkin kirjan ja se on myös jo luettu. Ja kolmas Varjon sisar on nyt varauksessa, jospa näitä alkupään kirjoja ei nyt enää niin jonotettaisi, niin pääsisi pian lukemaan :)
VastaaPoistaVirpi, kiva kuulla, että sinäkin pidät Rileyn kirjoista, kuten silloin jo arvelinkin. Minä sain nyt tänään tämän Kadonneen sisaren luettua ja jään odottamaan viimeistä jaksoa. Luulen, ettei noita aiemmin ilmestyneitä kirjoja tarvii niin kauan odottaa olivatpa ne kenen tahansa kirjoittamat.
PoistaBerliininpoppelit kuulostaa tutulta, pitääpä siis tuo Talontytär kirjakin lukea. Lukeminen on minunkin lempipuuhaani, vaikka onkin kausiluonteista (kuten käsitöiden tekokin). Luen illalla sängyssä ja vapaapäivinä käperryn päivälläkin viltin alle lukemaan. Kirjastosta etsin yleensä dekkareita, mutta uutuushyllystä saattaa tarttua käteen muutakin. Viime aikoina kirjoissani on ollut rakkautta, romantiikkaa ja onnellinen loppu. Mieli tarvinnee jotain tällaista kevyttä lukemista rajoitus-arjen vastapainoksi, olisikohan näin ;)
VastaaPoistaEija, lukemalla erilaisa kirjoja saa erilaisia näkemyksiä elämään, siis se avartaa ja rikastuttaa maailmaa. Ja mielestäni tuo sinun viimeinen lauseesi lienee totta.
PoistaMinä luen yleensä kaikkia muita kirjoja mutten dekkareita, niin romaaneja kuin elämäkertoja ja tietokirjoja kiinnostavista aiheista. Iltalukija minäkin olen mutta päivälläkin luen tilanteen mukaan, mutta silloin teen enimmäkseen käsitöitä.