Niin se kesä alkaa olla lopuillaan, kun eletään jo elokuun viimeisiä päiviä. On ollut poikkeuksellinen kesä niin sään (helteitä, myrskyä, kovia vesisateita...) kuin minun oman elämäni suhteen tyttären omaishoitajana. Mökilläkin olen voinut viettää vain muutamia päiviä koko kesän aikana. Mutta aika aikaansa kutakin, onneksi on toivoa tyttären paranemisesta.
Käsitöitäkään en ole tehnyt kuten ennen, mutta jotain sentään olen saanut valmiiksi. Nyt viimeisin valmistunut työni on tämä allanäkyvä torkkupeitto. Sen teon aloitin tekemällä kaikista mahdollisista jämälangoista isoäidinneliöitä, kuten kerroinkin jo pari postausta aiemmin. Sitten satuin löytämän pussillisen aiempia jo unohtamiani isoäidinneliöitä. Ja yllättäen ne olivat saman kokoisiakin uusien kanssa, joten mukaan vain. Koonti vaiheessa jouduin virkkaamaan vielä kymmenkunta lisälappua, että peitto saavutti asettamani minimimitat.
Torkkupeitto isoäidinneliöillä, koko 134 cm x 93 cm
Langat jämälankoja ja reunukseen 7veikkaa, joka jäi tästä peitosta, menekki yhteensä 1040 g, Virkkuukoukut 4 mm ja 3.5 mm
Laput kiinnitin virkkaamalla. Reunaan virkkasin ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen simpukoita seuraavasti toistaen *-*: 2 p, *hyppäsin 3 s:n yli, 7 p samaan silmukkaan, hyppäsin 3 s:n yli, 1 p seuraavaan silmukkaan* .
Uhhuh, mä en kyll sais tuollaista tehtyä. Mulla on keskeneräinen ollut jo vuosia, neulottuja paloja erilaisilla palmikoilla. Taitaa jäädä tekemättä sekin vaikka palat on suht isoja mutta liittäminen . . .
VastaaPoistaKristiinaS, kyllä minustakin peiton teossa on se liittäminen kaikista inhottavin osuus, mutta olen vielä saanut itseni tekemään sen. Tosin pienellä pakotuksella, kun sanon itselleni, ettet muuta tee ennen kuin tämä on valmis. 🤣
PoistaOi kun on nätti peitto ja kivoja välissä nuo kukkapalat. Minullakin on tulosa palapeitto tyttärelle joululahjaksi kun hän oikein pyysi semmoista.
VastaaPoistaSude, no nytpä jään odottamaan sinun tekemääsi peittoa. Uskon, että siitä tulee nätti. 🤩👍
PoistaTällaiseen torkkupeittoon on mukava kääriytyä syksyn viilenevissä ilmoissa. Ihanan värikäs ja lämmin peitto. Ja tässäpä oiva työ ns jämälangoille.
VastaaPoistaKankuritar, tätä ei meillä olis tarvittu, kun on useita ennestäänkin, mutta jämälangat halusivat muuttua peitoksi ja nyt se lämmittää minun jalkojani lukiesssani sängyllä.😊
PoistaKomea peitto ja varmasti lämmin. Sinä jaksat tehdä peiton valmiiksi🙂 ,minulla palaset aina jäävät odottamaan kokoamista, jos sitten joskus 🙁 Ja ihanan punaposkisia omppuja, joko ovat päässeet piirakkaan? Taitavat kuitenkin olla puraisten parhaita. Hyviä vointeja ja terveisiä teille kaikille ❤️
VastaaPoistaAilari, kokeilepa sinäkin samaa kuin minä. Eli kiellä itseäsi tekemästä mitään muuta käsityötä ennen kuin peitto valmis. 🤣 Minulla se ainakin tepsi. 😉
PoistaAilari, niin ja vielä omenista puheen ollen. Ovat tosi hyviä mutta piirakkaan eivät ole vielä päässeet. Torstaina on tarkoitus tehdä kaksi piirakkaa, toinen kotiin ja toinen perjantain käsityökerhoon, joka meinataan käynnistää reilun vuoden tauon jälkeen. 👍😍 Toivottavasti kaikki sujuu hyvin eikä koronaa ilmaannu sinne.
PoistaIloisen ja reippaan värinen peitto. Kyllä ne kuprut käytössä oikenevat.
VastaaPoistaPuikko, koukku ja ompelukone, niin minäkin ajattelin. Kun itselle tämäkin peitto jää, niin kiusaa vain omaa silmää, jos kiusaa. 🙂
PoistaKiva peitto. Mulla kesken dominopeitto Seiska Veikasta. Teen välillä kakksokodissa, jos ei ole pakollista muuta kuten esim. lastenlasten neuleita. Olen ottanutkin sen sinne siki, että "varmuuden vuoksi jotain neulottavaa". Omenat on nyt täälläkin parhaimmilaan. Teen hilloa, mehua, omenapaistosta ja piirakkaa.
VastaaPoistaIso Gnu, se onkin hyvä idea, pitää varakäsityö muuallakin käyntipaikoissa oman kodin lisäksi.
PoistaIhanat värit tuossa virkkaamassasi peitossa.
VastaaPoistaKiitos Sinipellavainen! Minäkin tykkään sen väreistä, vaikka siniset ovat yleensä lempivärejäni.
Poista