Unohtunut myssy

 Yksi sytomyssy on ollut valmiina jo reilun viikon, on vain jäänyt esittelemättä täällä.  OYS:aan tämä sitten päätyy lähiaikoina.

Malli on kierreraitamyssy, jonka ohje löytyy  Käspaikasta. Lanka on Seijasiskon Kanarian tuliainen  Katia Bombay, jota kului 50 g. Langassa on mielestäni kauniin hempeät värit ja värien liukuminen tapahtuu rauhallisesti.  On liukuvärjätyistä kauneimpia ja miellyttävää kudottavaa, tykkään.

Silmukat loin eri langalla ja, kun kun myssyosa oli valmis,  purin luomislangan pois samalla poimien silmukat puikolle. Sitten vain aloitus- ja lopetussilmukoilla kolmen puikon päättely, niin eipä taaskaan tarvinnut ommella saumaa. Kuten vakikävijät muistanevat, minä inhoan saumojen ompelua ja kierrän sen aina kun vain on mahdollista.  

Myssyn alareunan huolittelin virkkaamalla siihen ketjusilmukoita.

Päälaen aukkoa peittämään tein kukkasen Ii cord -nauhasta ja vielä nappi koristeeksi.

Koin tämän myssyn teon jotensakin työlääksi.  Itse myssyosahan on helppo tehdä ja päättelykin valitsemallani tavalla meni kivuttomasti.  Mutta tuon päälaelle jäävän aukon peittäminen ja alareunan huolittelu aiheuttivat päänvaivaa ja vasta useamman yrityksen jälkeen sain myssyn mieleisekseni. Seuraava olisi tietenkin helpompi tehdä samaan tapaan, mutta minulle jäi tunne, että jotenkin tuota ohjetta pitäisi kehittää.  Mutta lopputuloshan on kaunis myssy. Ainakin minä voisin tämän valita, jos olisin valintatilanteessa.


Seijasisko käy muuten tänään viemässä OYS:aan yli sata sytomyssyä.

Sinne päätyvät mm. nämä ylläolevat myssyt, jotka oli toimitettu keräyspaikkaamme Lumoavaan Lankaan. Siniset ovat selkeästi miesten myssyjä ja muut naisten.  Kiitos tekijälle/tekijöille, jos satut käymään täällä!


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!  Toivottavasti sääkin alkaa lämpenemään pikku hiljaa.

Taas tunnustan ja jaan kiitosta

Sain Mummelilta tunnustuksen, kiitos ja niiaus siitä! 

Kuten moniin tunnustuksiin kuuluu tähänkin noudattaa annettuja ohjeita, jotka ovat tällä kertaa seuraavat

Kiitä bloggaaajaa, jolta sait tunnustuksen

Liitä The Versatile Blogger Award  blogiisi

Kerro 7. satunnaista faktaa itsestäsi

Nimeä 15. bloggaajaa ja kerro heille tunnustuksesta. 

Monesti olen jo tunnustanut yhtä ja toista itsestäni enkä tiedä, keksinkö mitään uutta, mutta yritän.

1. Seuraan mielelläni erilaisia tapahtumia luonnossa, esimerkkinä mainitsen vaikkapa tuon kurren, josta kerroin muutama postaus alempana.  Tämä on tullut iän myötä aina tärkeämmäksi. 

2. Kuvaan digipokkarilla ja haluaisin myös järjestelmäkameran. Mutta pelkään, etten opi tai viitsi opetella kunnolla sen käyttöä enkä siksi ole ostanut "järkkäriä". Uudemman, syksyllä hankitun pokkarinikin opiskelu on kesken.

3. Minua ei kiinnosta erityisesti kodin sisustaminen. On kai se pesäntekovietti jo hiipunut tällä iällä (vaikka enhän minä vanha ole).  Monesti kyllä mietin, että tuon ja tuonkin paikan voisi sisustaa toisin, mutta en sitten viitsi nähdä enempää vaivaa asian eteen. Tuntuu, että näin on kuitenkin ihan hyvä asua ja elää.

4. Pihatöidenkin suhteen olen kovin laiska.  Vai onkohan sekin laskettava tuohon pesäntekovietin  hiipumisen piikkiin.  Mieheni onneksi hoitaa pihatyöt muuten, mutta kukat ovat olleet minun kontollani. Tänä keväänä kyllä perennapenkkienkin siivous on jäänyt hänelle.

5. En ole ollenkaan urheiluhullu, en edes penkkiurheiluhullu. Liikun omaksi ilokseni kyllä jonkin verran, tosin lisätä sitä kannattaisi.  Mutta esim. sanomalehden urheilusivut kääntelen ohi vilkuilematta niitä enkä yleensä katso telkkarista edes isojakaan kisoja.  Tämä ei tarkoita, etten arvosta ja ihaile urheilijoita. Lajien seuraaminen ei vain kiinnosta eikä se, kuka voittaa missäkin kilpailussa.

6. Tässä kohden pitää yhtyä Mummelin tunnustukseen: "Tää rakkine pöydälläni tahtoo viedä liikaa aikaani, mutta luopuminenkin tästä olis jo sangen vaikeaa."  Niin se on minullakin!

7. Olen jo nuorena oppinut, ettei kannnata sanoa "en koskaan...". Sitä olenkin välttänyt, mutta yrittänyt keksiä tilalle jotain hieman lievempiä sanontoja kuin esimerkiksi "tämä lankaa ei ole mieleistäni, tuskin tulen tätä enää ostamaan" tai jotain sinne päin.  Mutta noinkaan ei näköjään kannattaisi sanoa tai edes ajatella, sillä takuuvarmasti tulee pian kohdalle kiva juuri ko. langasta tehty vaate, jollaisen haluan itsellenikin. Niin on käynyt ihan hiljattainkin ja siitä kerron sitten joskus myöhemmin. Jos on aihetta.

Mutta tuo viimeinen kohta taitaa jäädä taas toteuttamatta.  Miten minä niistä parista sadasta seuraamastani blogista valitsisin tähän tunnustukseen oikeutetut, kun ne ovat kaikki hyvin versatile eli monipuolisia, kuten sanakirjani väittää. Teen siis taas saman kuin joskus ennenkin, että jaan tämän nimettömänä kaikille seuraamilleni blogeille, siis teille,  joille edes silloin tällöin saan jätettyä kommentin.  Olkaapa hyvät, ottakaa mukaanne ja vastatkaa, jos innostaa tällä kerralla!

Tämän ruusukimpun kera haluan antaa kaikille Lankapirtissä poikkeaville runon, jonka löysin kai FB:sta.  Se sopii mielestäni tänne Blogistaniaankin oikein hyvin, kun sitä hieman peukaloin. 

Niin juuri sinä, joka nyt luet tätä...
Halusin vaan kertoa sulle,
että olet tärkeä mulle.
Vaikka en aina kommentoisi sinun juttujasi,
... ja menisi tovi, että ei sanaakaan vaihdettaisi,
niin en ole sinua unohtanut.
Tuot suurta iloa minulle olemalla juuri SINÄ
ja saat minut usein hymyilemään,
vain koska olet suurenmoinen ja ihana.
Kiitos, että olet ystäväni!  ♥

Juuri sinä saat minut aina uudestaan ja uudestaan kirjoittelemaan tänne. Juuri sinä, olitpa sitten vanha kamu tai uusi tuttavuus.

 

Ruusuja äitienpäivänä

Ruusuista äitienpäivää!

Nyt se nähtiin

Pari viikkoa sitten kerroin täällä oravasta, joka oli onnistuneestti päässyt uuteen ruokailupaikkaan.  Silloin meitä jäi mietityttämään, miten kurre oli päässyt ko. paikkaan.

 Näin pohdin edellisellä kerralla: "Olisi mielenkiitoista tietää, miten oli oravan meno tuohon roikottimeen tapahtunut.  Roikotin nimittäin roikkuu aika pitkän ja paksun rautalangan avulla männyn oksassa. Ja niin kaukana puun rungosta, ettei orava siihen yllä."

No nyt se on nähty!  Ja se tapahtui aivan kuten Kaisa kommentissaan tuohon postaukseen olettikin. Eilen nimittäin satuin näkemään kurren saapuvan lähipuihin ja minä jäin seuraaamaan.  Pian se hyppeli oksalle, josta roikotin riippuu.  Seuraavaksi kurre ikään kuin sukelsi oksalta ja luisui tuota rautalankaa pitkin alas päin pää edellä.  Tällä kertaa tarttuminen liukkaaseen muovipintaan ei onnistunut vaan...

 ...kurre tipahti alas maahan. Sitä luisumista en ehtinyt kuvaamaan, harmi. Maassa kurre ihmetteli aikansa ja...

 ...kiipesi varmempaan ruokapaikkaan lintulaudalle syömään auringonkukan siemeniä.

 Tässä aiemmin oteetussa kuvassa näkyy, miten kurre on jyrsinyt muovin risaksi.  Vahvat ovat sen hampaat ja leukalihakset.

Tämä hoksaavainen kurre näyttää olevan naaras ja taitaa saada pikkukurreja lähiaikoina.  Nisät näkyvät niin selvästi ja vatsakin pömpöttää siihen malliin.  Mutta ketterästi liikkuu.

Lopuksi vielä katsaus kukkasiini, niihin kukkiviin.

 Tämä vanha santtuni on kukkinut ahkerasti vuodesta toiseen, niin nytkin. Olen tätä esitellyt joskus ennenkin täällä. Vähäisellä hoidolla pärjää eikä tätä ole tarvinnut uhkailla ulosheitolla kukkimattomuuden takia.  Niinhän minä teen, jos santut eivät kuki ja se tehoaa!  ;DD

Kliiviakin kukkii joka kevät ainakin kahdella kukkavarrella. Tänä vuonna kukinta on kyllä niin myöhässä, että ehdin jo harkita puhuttelun pitämistä tällekin.  Nyt sentään pukkaa kukkaa. Kliiviani taitaa olla iältään jo parikymppinen, joten monet ihanat kukat se on minulle tehnyt.

Hyvän Mielen Sukat

Löysin uuden hyvätekeväisyyskohteen, johon aion osallistua ainakin yhdellä sukkaparilla.  Ja mikäli pakkoneuloosini (katso ed. postaus) palaa, niin todennäköisesti useammallakin.

 

Neulo Hyvän Mielen Sukat!

Jos innokkaita neulojia löytyy ja sukkia saadaan kasaan, lahjoittakaamme ne joululahjaksi mielenterveysongelmien vuoksi sairaalan pitkäaikaisosastolla oleville nuorille.

Tarkoitus olisi siis neuloa naisten sukkia n. 36-40 -kokoisille jaloille ja miesten sukkia n. 39-47 -kokoisille jaloille. 

Hyödyllisiä lisätietoja asiasta löytyy Hyvän Mielen Sukat -blogista täältä.

Tulkaa kaikki mukaan sukittamaan nuoria!

Pari paria tossukoita

Hitaasti etenevät nyt käsityöni, mutta jotain pientä sentään olen saanut valmiiksi tämänkin kuun aikana. Minulla on ollut sellainen harvinainen tilanne, että en ole tuntenut minkäänlaista pakkoa tarttua puikkoihin tai koukkuun.  Tarkoitan sitä sellaista pakottavaa halua, jota ei voi vastustaa.  Tänään jopa luinkin monta tuntia. Tavallinen kirjojen lukuaikahan minulla on illalla nukkumaan menon yhteydessä.  Tuli jo mieleeni, että pakkoneuloosini on tainnut parantua.  ;DD  Mutta uskon tämän olevan vain tilapäistä ja jo piankin saatan tarttua töihini innolla.

Nämä kahdet tossukat sain valmiiksi viime viikolla.  Molemmat ovat koko 39-40 ja tehty 7veljestä-langasta.   Kärjestä aloittaen kahdella langalla yhtä aikaa kudottuja. Ohje on omani ja löytyy täältä.

 

Näissä sinisävyisissa lanka on papukaijaa ja yksiväristä sinistä, joita kului yhteenä 85 g.

Näissä punasäyisissä on yksiväristä pinkkiä ja ruskeaa ja menekki 90 g.

Umpinaisuuden eron lisäksi nämä poikkeavat toisistaan viimeistelynkin suhteen.   Sinisiin virkkasin aukkojen ympäri rapuvirkkausta mutta punaisiin päätin kokeilla I cord-päättelyä, joka sekin tuntuu  sopivan. 

Kaikki käyttämäni langat otin aloitetuista keristä, joten tossukoilla on oikeus päästä kartuttamaan myös minun Jämäkuun saldoani. Vien ne siis myös Jämäblogiin, vaikka muuten nämä jäävät jemmapussiini odottamaan sopivaa käyttäjää.

Huhtikuussa valmistuneet

Niin pyörähti toukokuukin käyntiin.  Meidän vappu sujui tavanomaisen rauhallisesti ilman isompia pippaloita.  Aattoiltana oltiin paikallisella työväentalolla vapputansseissa ja tänään päivällä käytiin katsomassa vanhoja autoja Oulun automuseolla.  Sinne olikin kertynyt taas melkoinen määrä erilaisia kulkuneuvoja, oli autojen lisäksi ainakin moottoripyöriä ja traktoreita.  

Oulun seudun mobilistit järjestävät vuosittain Vappuajot ja niiden päätepiste on juuri tuolla automuseolla, jossa tämä kuva on napattu viime vuoden vappuna.  Oli minulla nytkin kyllä kamera mukana, mutta en kuvannut mitään.

Kevään edistymistä seuraan mielenkiinnolla. Lumet ovat sulaneet aika vähiin, mutta vielä sitä on.  Siitä huolimatta kesää lupaavat linnut alkavat saapua meillekin.  Viime viikolla Äkäslompolosta paluumatkalla bongattiin tien varressa kuoveja ja töyhtöhyyppiä sekä yläilmoista lentäviä joutsenia.  Pari päivää sitten ilmestyi meidän takapihalle ensimmäiset peipposet ja tänään niitä on ollut jo iso parvi.

Mutta sitten päivän pääaiheeseen, siis katsaus viime kuussa valmistuneisiin käsitöihini.

Näin ne valmistuivat:

 2.4.  sytomyssy mallia lierimyssy Catania-lankaa 110 g

5.4.  sytomyssy Tippaliisan mallilla Red Heart Cotton Mix -lankaa 35 g

7.4.  sukat koko 39-40 Novitan sukkalehden malilla Nalle-lankaa  80 g

13.4.  Ellan hihatin Sandnes Mini duett 135 g

14.4.  tiskikukkanen  Drops Bomull-Lin -lankaa 40 g

15.4.  tiskikukkanen  Cotton 8 lankaa 25 g

17.4.  kämmekkäät Adriafil Regina -lankaa  65  g

19.4.  isoäidinneliöitä 10 kpl erilaisista jämälangoista  130 g

21.4.  Olga-sukat  koko 38-39 7Veljestä Raitaa 115 g

22.3.  antennimyssy keskoselle Tenneseetä  30 g

23.4.  antennimyssy keskoselle Tennesee+Red Heart Cotton 25 g

24.4. sukat ja myssy keskoselle HjerteGarn Kunstgarn  25 g

27.4.  Olga-sukat koko 39-40  7Veljestä Raitaa 110 g

29.4. isoäidin neliöitä 6 kpl 7Veljestä-langoista 125 g

Näistä ynnättynä saadaan huhtikuun langan kulutukseskseni 1050 g.  Se on aika tavanomainen määrä minulle.

Ja tiedoksi muillekin kerron saaneeni OYS:n keskolan apulaisosastonhoitajalta tiedon, että siellä on tällä hetkellä niin hyvä varasto vauvojen villaisia, ettei toistaiseksi tarvita lisää.  Ne voi osoittaa OYS:n muille lapsia hoitaville osastoille tai muihin sairaaloihin.