Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Ruttuvarret sukkiin


Sukkia on minusta kiva tehdä siksikin, kun on kai ainakin satamiljoonaa erilaista sukkamallia, joista valita kulloinkin kiinnostavin. Eihän niitä kaikkia ehdi tekemään ikinä, mutta nyt olen kokeillut taas minulle aivan uutta mallia ruttusukkia.



 Oma muunnokseni Ruttusukista, joiden ohje löytyy ainakin blogeissa Lankahelvetti  ja Helemenkerrääjä puikkoviidakossa
Koko 39   
Lanka Nallea, jonka menekki 110 g
Silmukoita 56, joita tikutin 3mm:n sukkiksilla.

Idean ruttusukkien tekoon sain vaununaapuriltamme, joka oli ihan hiljattain oppinut tämän tekniikan joltakin muulta alueeltamme. Naapuri näytti minulle valmista sukkaa ja antoi suulliset ohjeet rutun teosta.  Niiden mukaan tein nämä sukat, tai ainakin niin kuin muistin ohjeet. Nyt sitten huomasin tehneeni virheen rutun korkeudessa, vaikka niiden teon periaatetta noudatinkin.



Mitä sitten haittaa jos ruttujen korkeus on eri?  Ei oikeastaan mitään muuta kuin minun silmääni, kun nyt olen katsellut noita muiden ruttusukkia. Niissä kun on pehmeämmät rutut kuin näissä minun tekemissä.

Teknisesti se sujui ihan hyvin, kun tekniikan oppi, mutta tuntui jotenkin keinotekoiselta väkertämiseltä. En siis erityisemmin tykännyt ruttujen teosta.  Ajattelenkin, etten taida tehdä näitä sukkia enempää kuin tämän parin.



torstai 14. huhtikuuta 2016

Maaliskuun raportti


Lopultakin sain koottua kaiken tarvittavan tiedon tähän raporttiini. Puuttui lukuja ja kuvia pitkään, mutta vielähän tämä ehti mukaan postausteni joukkoon. Huhtikuutakin on nippa nappa yli puolet jäljellä ja vasta toukokuussa on seuraavan raportin aika.

Maaliskuu oli aivan tavanomainen käsityökuukausi. Sukkia valmistui taas lukumäärältään eniten. Sehän ei ole mikään yllätys, jos tietää, että niiden kutominen on minun mielitouhuani.


Niitä tein kuusi paria:
6.3. perussukat koko 35-36, Tico Ticoa 45 g
13.3. kukkasukat koko 38, Nallea ja Maijaa 180 g
17.3. takaresorisukat koko 39, Tico Ticoa 60 g
22.3. Rim-sukat koko 39-40, Jannea  65 g
30.3. kirjoneulesukat koko 39-40, Maijaa  75 g
31.3. kevätkalenteri-sukat koko 39-40, 7veikkaa 105 g.




Kaksi huiviakin tikutin:
18.3. Eiku-huivi, Katia Darling 100 g
26.3. Revontuli-huivi, Let' S Knit  120  g.




3.3. kämmekkäät itselle, Tico Ticoa 40 g.

Langankulutus oli vähäinen, vain 790 g, mutta kuitenkin se oli suurempi kuin taloon tulleen langan määrä. Ostin nimittäin kaksi kerää lankaa à 100g. Vuoden alusta asti laskettuna on lankavarastoni keventynyt yhteensä 2495 g, mikä ilahduttaa minua itseäni suuresti.

Tavoitteenihan on käyttää lankavarastoni mahdollisimman pieneksi, että pääsen taas ostamanaan ihania uusia lankoja. :D Tai siis ihan oikeasti, olen päättänyt käyttää lankavarastoni mielellään vaikka aivan tyhjäksi ja ostaa lankaa vain johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Langan hamstraaminenhan on aivan turhaa, koska sitä on aina saatavilla riittävästi kaikista ihanista lankakaupoista ja marketeistakin.  Saa nähdä miten jatko menee, viime vuosi oli hyvää opettelua ja nyt jatkan samaa rataa.



tiistai 12. huhtikuuta 2016

Pupunen unirätti


Seijasisko haastoi mukaan tekemään turvaleluja pakolaislapsille. Osallistumiseni oli niin selvää, ettei tarvinnut miettiä kahta kertaa. Tunnen erityistä sympatiaa pakolaisia kohtaan kai johtuen siitä, että olen itse Vienan pakolaisten jälkeläisiä, äitini oli perheensä kuopus ja ainoa Suomessa syntynyt. Olen siis jo lapsena kuullut pakolaisuudesta. Nyt pääsen tälläkin tavalla tukemaan Oulussa asuvia turvapaikanhakijoita.

Olen katsellut usein ihaillen blogeissa ja FB:n käsityöryhmissä esiteltyjä kivan näköisiä unirättejä vai miksi niitä sanoisi. On nukkeja tai erilaisia eläimiä tehty rätin keskelle. Nytpä minulla oli sopiva tilaisuus tehdä sellainen.



Pupunen unirätti Maikin Rättipupun ohjetta mukaillen. Nirkkopäättely tämän ohjeen mukaan. 
Lanka hyvin marinoitunutta Novitan Miamia, menekki yhteensä 65 g
Puikot päässä ja korvissa 2.5 mm ja  rättiosassa 3.5 mm.




Tätä oli mukava tehdä muuten, mutta Miami tuntui olevan kovin nihkeää kudottavaa. En muista, mihin tarkoitukseen sitä olen ostanut, muutamia keriä sitä vielä jäi. Lopputulos on kyllä hyväiltävän pehmoinen, joten ehkä teen lopustakin langasta jotain samaan keräykseen.









sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Revontulia


Minä toimin nyt vähän viiveellä, mutta toimin kuitenkin. Flunssa paranee pikku hiljaa, mutta vielä on melkoinen kröhä. Aikoinaan minulle opetettiin, että yskä paranee yskimällä kahdessa viikossa. Jos tuo pitää nykyäänkin paikkansa, niin ylihuomenna olen terve. Pidähän peukkuja sen puolesta. ;)  Ei muuten tämä minun hitauteni johdu yksistään sairastamisestani, myös olosuhteilla on osuutta siihen, että vasta nyt esittelen tämän huivin.


 Tämä huivi nimittäin valmistui jo Äkäslompolossa, mutta en siellä asuntovaunussa ruvennut sitä pingottamaan.




 Revontulihuivi, ohje täältä Ullasta
Leveys pingotettuna n. 150 cm ja suurin korkeus 78 cm
Lanka vuosia marinoitunutta Let' S Knit Svarta Fåret, menekki120 g
Puikot 4.5 mm.

Aivan ohjeen mukaan tein päättelyyn asti. Mutta päättelin virkkaamalla jo vuosia sitten hyväksi havaitsemallani ohjeella, jonka aikoinaan julkaisi Lankakomeron Päivi täällä.


Kaikissa kuvissa värit ovat liian siniset, mutta tässä lähinnä oikeaa.






Revontulihuivi on hyvin suosittu huivimalli koti-Suomessa. Eikä ihme, se on helppo tehdä, mallilla saa raitalangoistakin kivan näköisiä huiveja ja lisäksi huivi on hyvän mallinen käytössä. Ensi vuonna taitaa tulla kymmenen vuotta ohjeen julkaisemisesta nettineulelehti Ullassa. Olisipa mukava tietää, kuinka monta Revontulihuivia on kaikkiaan tehty. Jos panee Googlen kuvahaun asialla ja pyytää Revontuli-huivia, niin niitähän löytyy vaikka minkä värisenä, ihania kaikki. Minulla tämä on kai kymmenes, mutta tiedän joidenkin tehneen moninkertaisia määriä.



keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Tauti iski

Enpä muista, milloin on edellisen kerran käynyt niin, etten kahteen päivään olisi koskenutkaan käsitöihin. Ehkä niin tapahtui kahdeksan vuotta sitten, jolloin muutimme nykyiseen kotiimme. Nyt ei muutettu eikä muutenkaan kuljeskeltu, mutta minä olen ollut flunssan kourissa. Minä en kovin herkästi sairastu flunssaan, mutta nyt kävi niin.


Jo reilu viikko sitten ensimmäiset oireet alkoivat, mutta vasta sunnuintaina tauti kaatoi minut vuoteeseen, kolmeksi päiväksi. Eikä vielä tänäänkään tunnu voimia olevan. Eilen kuitenkin makaaminen tuntui niin pitkästyttävältä, että otin lankapussin ja virkkuukoukun seurakseni ja lopputuloksen näet kuvassa. Mitä niistä on tulossa, sitä en tiedä itsekään vielä, aika saa näyttää. 

Ei minulla muuta, aikani kuluksi vaan tulin tämän kertomaan.


lauantai 2. huhtikuuta 2016

Pieni kukkapeitto ja Seijasiskon haaste





Voisi kai sanoa, että maaliskuun kukkia. Sain nimittäin tämän pienen peiton valmiiksi maaliskuun viimeisenä iltana, eilen sitten kuvasin ja jospa nyt saisin muutaman sanan kirjoitettua kuvien seuraksi.




 Virkattu kukkapeitto nukelle
Kukat tein ohjeella muunneltu isoäidin neliö ja ympärille virkkasin kaksi kerrosta kiinteita silmukoita ja nirkkokerroksen.
Peiton koko 31 x 25 cm
Langat Maijan jämiä, menekki 65 g
Koukku oli se minun ihana poronluinen, jonka koko lienee n. 2.5 mm 



Idean peiton tekemiseen sain, kun blogissa Simppelit silmukat Marjut esitteli kauniin päivänkakkarapeiton ja siellä oli myös linkki kukkasten ohjeeseen. Minä ihastuin siihen niin, että päätin tehdä värikkään kukkapeiton nukelle niistä langoista, joita minulla oli käytettävissä. Minä olen nimittäin Ylläksellä ja mukaan otin vain pienen kassilllisen lankaa ja niistäkin on osa jo käytetty. Yleensähän minulla on mukana ISO kassillinen lankoja, mutta nyt päätin pärjätä vähemmällä. Ja näin siinä sitten kävi. Tänään jouduin jo ostamaan paikallisesta kaupasta sukkalankaa. :D  





Seijasisko haastoi tekemään leluja pakolaislapsille. Minäkin otin haasteen vastaan, tosin en vielä tiedä, mitä teen. Mutta onneksi on aikaa liki kuukausi, joten jotain ehdin keksiä ja valmistaakin. Nyt valmistunut peitto menee kuitenkin sukulaistytölle.



torstai 31. maaliskuuta 2016

Kirjoneuletta sukkiin


Minun sukkabuumini jatkuu aina vaan. Taas on kaksi paria esittelyssä. Vuodenvaihteen jälkeen olen tehnyt liki kahdetkymmenet sukat ja vieläkin tunnen kutsumusta niiden pariin. Nyt minua houkuttelee erityisesti kirjoneulesukat, joita tämänkin kertaiset ovat. Pari viikkoa meni mysteerisukkien teossa ja toiset valmistuivat siinä ohessa.

Pia Tuononen kyseli neuleblogissaan halukkaita mysteerisukkien tekijöitä ja meitähän löytyi, niinpä  19.3 alkaen hän julkaisi blogissaanohjeet sukkiin muutaman kerroksen erissä. Viimeinen saatiin tänä aamuna klo 6. Mysteerineulonta tempaa niin mukaansa, että ainakaan minä en meinaa malttaa odottaa seuraavan päivän ohjetta.



Tänään valmistuivat siis Kevätkalenteri-sukat kokoa 39-40
Langat tummanvihreää ja kirkkaan keltaista 7veljestä, joiden menekin lisään tähän myöhemmin
Puikot olivat 3.5mm:n sukkikset ja aivan ohjeen mukaan mentiin 52 silmukalla.

Sukista tuli aika reilun kokoiset, ympärysmittakin riittänee melko pulleaan jalkaan.





Päivän ohje näihin sukkiin oli niin lyhyt, että minä ehdin tehdä muitakin käsitöitä niiden ohella.  Ja kun kirjoneule tuntui niin kivalta, aloitin toisetkin samalla ohjeella, mutta ohuemmasta langasta.



Kirjoneulesukat kokoa 39-40
Langat erivärisiä Maija-langan loppuja,  menekin lisään tähän myöhemmin
Silmukoita 56, puikot 3 mm

Muuntelin hieman kuvioiden järjestystä edellisiin sukkiin verrattuna ja käytin niiden lisäksi muutamaa muutakin kuvioa. Väreihin en ole itse tyytyväinen, mutta vaihtoehdot olivat vähissä, kun oli valittava mukana olevista langoista.




Kiitos Pia, kun järjestit meille mukavan pariviikkoisen neulontasession!