Talvimatkalla lankalahjoitus

Perjantaina illansuussa ajelimme Ylläs-tunturin kainaloon Äkäslompoloon. Kuten ainakin osa vakivieraistani muistanee, minä ja mieheni vietämme täällä talvisin aikaa nauttien ympäröivästä luonnosta.  Toimme asuntovaunumme tänne taas talveksi, keväällä sitten viimeisellä käynillä otamme sen mukaamme. 

Kuukin valaisi tietämme loppumatkasta.

 Tällaisiin maisemiin tulimme.

 

 Poroja on liikuskellut alueen ympäristössä näinä parina päivänä tavallista enemmän.  Muuten täällä on aika hiljaista, mutta emme me ole ainoita talvimatkailijoita.  Ladut ovat hyvässä hiihtokunnossa ja rinteet avoinna lasketteluun.

 Vaikka Lapaskuuta eletään ja lapasia siis tikuttelen, niin Sytomyssyasiatkin ovat olleet mielessäni erityisesti viime päivinä.  Sattui nimittäin niin, että Oulun kädentaitomessuilla reilu kuukausi sitten pöytämme ääreen tuli eräs nainen, jolle kerroin sytomyssyistä.  Montahan niitä naisia kävi ja kaikkien heidän kanssaan puhuttiin sytomyssyistä.  Mutta tämä nainen kertoi aikansa minua kuunneltuaan, että hänellä olisi myssyihin sopivaa lankaa, jonka hän voisi lahjoittaa myssyjen tekijöille, mutta kun langat ovat niin kaukana Lapissa asti.  Mutta eipä hätiä mitiä, kun minulle selvisi, missä asti ne ovat, niin kyllähän minä tiesin heti niille hakijan.  Ja nyt olen siis sillä hakureissulla, kun ne langat olivat juuri täällä Äkäslompolossa.  Tänään tämä nainen, joka osoittautui täkäläisen Neulepajan yrittäjäksi, kävi  tuomassa minulle laatikollisen puuvillalankoja.   Lämmin kiitos näistä langoista!

Hyviä puuvillalankoja, joista suurin osa lienee Pirkanmaan Kotityö OY:n Kesäpirkka-lankaa.  Osassa langoista oli sellainen lappu ja suurin osa langoista vaikuttaa samalta.  Väritkin ovat mielestäni hyviä, vaikka lahjoittaja arveli osan olevan kovin tummia.  Vaakaa minulla ei ole mukana, joten lankojen punnitus jää kotona tapahtuvaksi.

Sinisen sävyjä on aika paljon, vaikka on noita hempeämpiäkin kuten ylempi kuva osoittaa.

Malttamattomana levittelin langat pöydälle ja napsin muutamia kuvia.  Heti muuten alkoi sormia syyhyttää siihen malliin, että pitäisi päästä sytomyssyn tekoon.  Mutta kyllä minä taidan kuitenkin palata noiden keskeneräisten lapasten pariin.

Ensi viikolla palataan taas kotimaisemiin ja sitten näitä lankoja on saatavissa myssyjen tekoa varten.  Jos olet kiinnostunut ottamaan näitä lankoja tehdäksesi niistä myssyn/myssyjä, niin voit jo tässä vaiheessa laittaa minulle s-postia. Palaan kyllä asiaan sitten kotoa käsin, jolloin voin paremmin jakaa langat halukkaille.

Etuilijat tekivät hyökkäyksen

Eilen minulle kävi niin, että vastoin hyviä aikeitani jouduin aloittamaan uudet lapaset, vaikka yhdet olivat jo työn alla.  Nimittäin intialaiset peukalokiilat  *vertaa edellinen postauksen sydänkuvioiset lapaset* hyökkäsivät melkein yllättäen takavasemmalta ja vaativat päästä välittömästi puikoille.  Ei siinä auttaneet puheet, että yksi työ kerrallaan, vaan jouduin alistumaan.  Niinpä minä nopeasti valitsin lankavarastostani mukavan värisen lankakerän ja siihen soveltuvat puikot puikkopussistani.  Sen verran ehdin lankaa harkita, että valitsin saman kuin Nna oli käyttänyt ohjeessaan, niin ei tarvinnut miettiä silmukkamääriä.  Siis 7veikkaa farkunsinisenä ja 3.5 mm:n puikot käsiin.

Ja tällaiset niistä tuli käsiselän puolelta katsottuna.

Malli peruslapaset intialaisella peukalokiilalla, käsiselän neulos korinpohjaa 2 o, 2 n

Koko naisen, hiukan iso omaan S-kokoiseen käteeni

Lanka 7 veljestä, jota kului 65 g

Puikot 3. 5 mm

Silmukoita 44, peukalossa 18

Ja kämmenpuolelta tällaiset.

Muuten ihan tavalliset peruslapaset, vain tuo peukalokiila poikkeaa tavallisesta.  Kuten edellisessä päivityksessäni kerroinkin jo, niin Nnan laatima intialaisen peukalokiilan ohje löytyy Langanluonti-blogista täältä.  Ohje on selkeä ja kiila on helppo ja mukava tehdä.  Ja istuu oikein mukavasti käteen.  Taidan tulla käyttämään tätä peukalokiilaa jatkossa aika paljon.

Olipa muuten ihan kivaaa tehdä näitä monien ohuesta langasta tehtyjen tuplalapasten jälkeen, kun tuntuivat valmistuvan ihan hujauksessa.  Ei ole vielä tietoa, kenen käyttöön nämä lapaset päätyvät aikanaan. Nyt menevät jemmapussiini ja jos ei kukaan läheiseni niitä tarvitse, niin sitten aikanaan hyvätekeväisyyteen esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupadan kautta jollekin tuntemattomalle.

Taas kolmet pienet

Lapaskuu jatkuu ja lapasia valmistuu.  Kaksi viikkoa ja kuudet lapaset ja vielä on monet suunnitelmissa.  Luulen, etten ehdi kaikkia tehdäkään marraskuun aikana, mutta jatkanpa sitten joulukuussa.

Tämän kasan pieniä lapasia olen siis tikuttanut viikon aikana.  Kaikki ovat toivon mukaan 3-4 vuotiaan käteen passeleita.

Malli omasta päästä sydänkuvioiset lapaset
Lanka Novita Wool, jota kului 30 g
Puikot 2.5 mm, silmukoita taisi olla 44

  Muutenhan nämä ovat ihan peruslapaset, mutta katsopas peukalokiilaa.  Jo kaksi vuotta sitten Lapaskuussa Nna esitteli intialaisen peukalokiilan, joka tuntui kovin kiinnostavalta ja jota päätin kokeilla joskus.  Nyt se joskus sitten putkahti mieleeni ja näihin pikkulapasiin sen tein.  Oli helpompi tehdä kuin etukäteen oletin.  Olisi kiva sovittaa omaankin käteen tuollaista peukaloa, joten pitänee tehdä isommatkin.  Nämä kun eivät käsiini mahdu, vaikka käteni S-kokoa ovatkin.  Kiitos ohjeesta ja vilkutukset Nnalle Langanluonti-blogiin!

Malli näissäkin oma tuplalapaset
Lanka Novita Wool, jota kului  50 g
Puikot 2.5 ja 3.5 mm
Silmukoita varressa 44, kämmenosassa 36

Lintukuvio on osa isommasta kuviosta ja peräisin lintulapasista täältä (rav.link.)

Seuraavaksi hyppäsivät tällaiset tuplat puikoilleni.  Näihinkin löytyi vaikutteita bogiystävien vanhoista töistä. Nimittäin Pirjo-Riitta teki vuosi sitten Lapaskuun aikana söpöt lapaset, jotka joutuivat heti silloin tehtävien listalleni.  No eivät nämä ole samanlaiset, mutta tuo tyttökuvio on sentään samaa.  On sen verran paksumpi lanka, ettei kuvioita mahtunut enempää.  Kiitokset Pirjo-Riitalle ideasta!

 

Tein nämä aivan samankokoisiksi ja samalla ohjeella kuin nuo lintulapaset tuossa edellä.  Lankakin on Woolia, ainoat erot ovat lankojen väri ja kuvio.  Ai niin, kuvio on siis Eva Maria Lesznerin kirjasta Lasten lapaset.  Joskus vielä teen lapset, joissa kyseinen kuvio on kokonaan.  Ehkä ensi vuonna Lapaskuussa.

 Mutta nyt lähden seuraavien lapasten pariin. Ne ovatkin hiukan isommat, mutta tuplalapset silti. Niitä minulta toivotaan, joten niitähän minä teen.  Nyt siis vain toivottelen kaikille Lankapirtin vieraille mukavaa alkavaa viikkoa!

Jorinoita

 Tässä postauksessa kerron aivan muista asioista kuin käsitöistä. No sen verran sentään sanon, että lapasia täällä tikutellaan kovaa vauhtia ja niitä lupaan esitelläkin aivan lähipäivinä.  Mutta nyt en malta olla kertomatta ihanasti kukkivasta orkideastani.

 Tämän valkoisen orkidean sain upeasti kukkivana keväällä 2009.  Silloin siinä oli kaksi kukkavartta, mutta nyt on vain yksi.  Mutta kukkia siinä on ihan mukavan paljon, yhdeksän avoinna ja kaksi nuppua avautumassa.  Aika pitkään kesti kukkavarren kasvaminen ja kukkien kehittyminen siihen, kun kukkavarsi alkoi kasvaa jo kesäkuussa.  Siitä kerroin täällä.  

Minulla on kaikkiaan kuusi orkideaa, kaikki perhosorkideoita.  Muita huonekasveja on vain muutamia: yksi iso kliivia ja muutamia saint paulioita.  Orkideoista pidän erityisesti ja olen onnistunut niiden hoidossa aika mukavasti.  Vanhimmat orkideani ovat olleet minulla noin kymmenen vuotta ja kukkivat säännöllisesti noin kerran vuodessa.  Samoin tekevät nuo neljä myöhemmin saamaani yksilöä.  Ei kukinta ole aina kovin runsas, mutta ilahdun parista kolmestakin kukasta, kun ne kukat ovat niin ihania.  Kaikki ovat hiukan erilaisia vaikka muistuttaisivat kovasti toisiaan.

Vertailun vuoksi tässä lähikuvaa nyt kukkivasta kasvista ja...

...tässä vanha kuva ensimmäisestä valkoisesta orkideastani.

Enpä malta olla tuoksuttamatta teillekin herkullista tuoksua, joka meillä leijailee.

Opiskelijan teoriapäivällä oleva tytär halusi vaihtelua lukemisiinsa ja päätti leipasta piimäkakun.  Tämä on helppo ja nopea tehdä ja maistuu tosi hyvälle.  Ja säilyy rusinoiden ansiosta pitkään hyvänä, jolle tule syötyä.  Meillä se kyllä katoaa aika nopeasti.  Heti tuoreeltaan sitä maisteltiin päiväkahvilla.  Tai oikeastaan vain mies ja tytär maistelivat, minä siis en.  Jotkut lukijoistani tietävätkin minun olevan "karppi" (siis noudatan vähähiilihydraattista ruokavalioa), joten yleensä vain silmin syön tuollaisia herkkuja.

Minun kahvileipääni ovat erilaiset juustot, yleensä leipäjuusto. Mutta hyviä ovat monet kovatkin juustot, esim. punaleimainen emmental maistuu kahvin kanssa mainiolta.  Kannattaa muidenkin kuin karppien maistella.  Myönnän muuten, että juhlissa ja muina erityisinä päivinä kyllä nautin tavallisiakin leivonnaisia ja kakkuja.

Mutta nyt lopetan jorinani ja lähden niitä lapasia tikuttamaan, että pääsen joskus niitäkin esittelemään.  Hyvää viikonloppua vain kaikille!

Lintuvieraita

Tänään on pilvinen, mutta muuten mukava talvipäivä.  Maa on valkoisena ja mittarissa vajaa viisi astetta pakkasta.  Linnut ja oravat ovat tänäänkin liikkuneet vilkkaasti takapihallamme.  Muutamana päivänä on muiden tiaisten joukossa vilahtanut uutena tulokkaana töyhtötiainen.  Sitä lajia emme ole nähneet täällä aiemmin.  Iloitsemme jokaisesta uudesta lajista, niin tästäkin.

 Tänään onnistuin ottamaan muutaman valokuvankin, joissa töyhtis on tunnistettavissa.  Hämärä pilvinen päivä, minun vaatimaton kamerani ja puutteelliset kuvaajan taitoni huomioon ottaen olen ihan tyytyväinen kuviin.

Hirven tali näyttää maistuvan hyvin niin töyhtötiaiselle...

... kuin käpytikallekin.  Mainittakoon, että tämän kuvan nappasin jo muutama päivä sitten, jolloin ei ollut vielä lunta.

Uusi Ulla

Tulin vain sanomaan, että uusi Ulla on ilmestynyt!  Ja siinä on taas monia ihania toteuttamisen arvoisia ohjeita.  Käyhän tutustumassa ja ota ohjeet käyttöön.  

Kiitokset taas kaikille Ullan tekoon osallistuneille!

Ensimmäisen viikon lapaset

Ensinnäkin pitää taas puhua säästä.  Tai oikeastaan lumesta.  Meillä on nimittäin sitä taas.

Maa ihanan valkoisena kai jo kolmatta kertaa tälle syystalvelle.  Muutama aste pakkasella ollaan, joten mukava ulkoilusää.  Tarkoitus onkin lähteä pian tunne ulkoilmaaan kunhan saan kerrottua täällä, mitä olen kuluneen viikon väkertänyt.  No lapasia tietenkin, kun Lapaskuuta eletään.

Kaikkiaan kolmet lapaset lasten kokoa on valmistunut.  Ensimmäiset yksinkertaiset ja kahdet kaksinkertaiset, siis tuplalapaset.

Malli oma, siis peruslapanen, jossa selkämys jatkettua helmineuletta

Koko tarkoitettu 3-vuotiaalle, mutta saapa nähdä, onko sopiva

Lanka Novita Wool, jota kului vain 30 g

Puikot 2.5 mm, silmukoita 44

Seuraavaaksi oli tarkoitukseni tehdä samalle 3-vuotiaalle tuplalapaset, mutta isot niistä tuli.  Jossain vaiheessa kyllä asian huomasinkin, mutta päätin tehdä nämä jemmapussiini odottamaan tarvitsijaa ja sitten uusi yritys. Niinpä tein lapaset valmiiksi.

Mutta kas kummaa!!!  Olinkin tehnyt kaksi lapasta samaan käteen!  Voi ei, miten tässä nyt kävi näin.  Käyköhän muille koskaan näin.  Aikani siinä japeksin asiaa ja mietin, mitä nyt.  Puranko toista peukaloon saakka.  Mutta eipä huvittanut alkaa avaamaan hyvin päättelemiäni kärkiä.  Niinpä jo melko pian  päätin tehdä näille lapasille parit, kun minulla molempia lankojakin oli riittävästi.  Ja tänään voinkin esitellä kaksi paria tuplalapasia!

Malli omalla ohjeella tuplalapaset 

Koko lienee esikouluikäisen

Lanka Novita Wool, jota kului 55 g/yksi pari

Puikot 2.5 mm muutoin mutta peukaloissa 3.5 mm

Silmukoita varressa 48, lapasosassa 40 ja peukaloissa 17

 Kuvion mallin otin Eeva Haaaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia, mallin n:o 81  (Jalasjärven lapaset).

Tässä alku Lapaskuulleni, jatkoa seuraa.  Jokohan nyt osaisin tehdä sopivan koon 3-vuotiaalle.  Näitä tuplalasia voin muuten suositella.  Olen tehnyt näitä pariksi edelliseksi talveksi sukulaislapsille ja kun nyt syksyllä kysyin 11-vuotiailta tytöiltä lapastoiveita, heti tuli vastaus: tuplalapaset.  Ovat ainakin näiden lasten mielestä lämpimämmät kuin esimerkiksi huovutetut lapaset, joita niitäkin olen heille tehnyt.

Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille!