Mökkimatkan sukat

Meidän mökkikausi on avattu. Tänä vuonna se tapahtuikin tavallista aiemmin kauniin ja lämpimän sään houkuttelemana.  Perjantain helteessä sinne ajelimme, perillä varjossa mittari näytti +27. Yhtä lämmintä oli vielä lauantainakin, mutta sitten olikin jo tavalliset toukokuun lämpötilat mittarissa, eli alle 10 astetta ja vettäkin satoi.  Mutta saatiinpa kaksi päivää viettää kesää, kuunnella käen kukkumista, teeren soidinta ja kaikkien muidenkin lintujen laulua.

Ja välillä sain kudottuakin jotain. Nyt on esittelyssä vain yhdet sukat.

Malli perussukat "kirjoneuleraidoin", koko 38
Langat tummansinistä Nallea ja limenvihreän sävyistä Nalle Taikaa, joiden yheismenekki 75 g
Silmukoita 52 s, joita tikutin 3 mm:n sukkiksilla

Jossain olen tainnut nähdä tähän tapaan tehtyjä sukkia, en kyllä muista missä. Siis tällaisella "kirjoneuleella" tehtyjä, jos tätä  kirjoneuleeksi voi sanoa. Tein 2 o vuorotellen molemmilla langoilla yhteensä kymmenen kerrosta, minkä jälkeen kolme kerrosta sinisellä. Tuli mielestäni kivat ja malli houkuttelee minua uudelleenkin pariinsa.

Meillä muuten läppäri, se parhaassa kunnossa oleva koneemme, rupesi oikuttelemaan eikä sitä voi käyttää, huoh. Uusi kone pitänee hankkia, mutta millainen, on harkinnassa. Tätä kirjoitan nyt lainakoneella, joka ei ole koko aikaa käytettävissäni. Saattaa siis olla, että entistä harvemmin poikkean täällä kuten myöskin teidän muiden blogeissa. Sähköpostit käyn katsomassa kuitenkin aina sopivassa tilanteessa.  Mutta palaan kyllä, joten malttakaa odottaa.

Kukkaishattu

Silloin tällöin minulle käy niin, että jotain "tavallista" käsityötä tehdessäni se työ alkaakin viedä minua. Tarkoitan tällä, että vaikka olen jotain muuta suunnitellut, niin työ itse alkaa vaatia aivan toisenlaista. Niin kävi minulle nytkin. Minä virkkasin yksinkertaista hellehattua, mutta siitä tulikin kukkaishattu.  Kuulostaako tutulta tämmöinen?

Malli "omasta päästä" kukkaishattu, päälaelta aloittaen
 Lankoina käytiin itse myssyyn Novitan Kotiväkeä ja kukkiin sekalaisia puuvillajämiä, niiden yhteismenekki 75 g
Koukut 2.5mm ja 3mm 

Mitäs tästä muuta sanoisin. Ihan mutuna siis tein tuon myssyosan ja kun se alkoi olla valmis, se rupesi vaatimaan kukkakimppua kylkeensä. Jostain kirjasta sitten katsoin hiukan vinkkiä sopiviin kukkiin, mutta tein ne ihan oman järkeilyni mukaan.

Kukkia on vain toisella sivulla. Aika paksuhan myssy on tuosta kukkien kohdalta, siksi en tehnyt toiselle sivulle.


Kesäistä aurinkoista viikonloppua kaikille!

Kesälapaset

Hitaasti etenevät nämä minun käsityöni, mutta etnevät kuitenkin. Muistui mieleen sanonta "hiljaa hyvää tulee". En tosin tiedä, tarkoittaako tuo hiljaa tässä sanonnassa samaa kuin hitaasti, mjutta niin minä olen sen aina mieltänyt. Siis näiden minun töitteni pitäisi olla hyvin tehtyjä, kun ovat niin hitaasti valmistuneet. Kovin hyvää arvosanaa en laadusta itselleni antaisi näidenkään lapasten kohdalla, mutta eiköhän näitä voi kuitenkin käyttää ja ovat ainakin rakkaudella tehdyt.

Kesälapaset Ennalle aiemmin valmistuneen myssyn kaveriksi.
Lanka Kotiväkeä (Huvilaa ja Kartanoa), yhteismenekki 35 g
Silmukoita varressa 40 ja kämmenosassa 36, peukalossa 15
Puikot 3 mm:t sukkikset ja resorissa 2.5 mm:t


Kun vein Ennan myssyä, pyysi Ennan äiti tyttärelleen myös kesälapaset. Ja siinä ne nyt ovat. Neitonen on nyt 8 kk:n ikäinen eikä vielä paljon liiku, mutta varmaan mielellään pitää hiekkalaatikolla lapioa kädessä, kun isoveli 3v rakentelee linnoja tai autoteitä. Ja vaikka nyt on lämmintä, niin kesälläkin meillä saattaa olla niin viileitä päiviä, että pienet kädet tarvitsevat suojaa.


Kuten edellä jo mainitsin, on meilläkin lämmin päivä. Niinhän ennusteet lupasivatkin, mutta enpä uskonut, että näin lämmintä.

Kyllä tarkenee!  Ihan näin lämmintä en edes toivo ainakaan moneksi päiväksi, 5-6 astetta vähemmän olisi aivan kyllin.  Kuvan nappasin iltapäivällä klo 15-16 tienoilla mittarista, jonka anturi on ollut varjossa varhaisesta aamusta alkaen.

Meidänkin koivut alkavat olla hiirenkorvalla, vaikka eivät ole niitä nopeimpia lehtien teossa. Kauppamatkan varrella saatiin ihailla paljon suurempia lehtiä jo.


Hyvää kesäistä viikkoa kaikille!
  

Körttisukat

Olipas meillä ihana päivä tänään, nimittäin sään puolesta. Muuten ei tavallista päivää kummempi.  Edellisen postauksen lopetin toiveikkaana sanoihin "Tästä se kesä lähtee, kunhan ilma hieman lämpenee. "  Ja nyt näyttää siltä, että toiveeni kuultiin. Lämmintä on ollut n. 20 astetta, tosin vilakka tuuli on tehnyt sen, ettei vielä ole tarvinnut hikoilla.  Mutta pyykit ovat kuivuneet hyvin. Tällaista toivon lisää. :)

Mutta itse asiaan eli körttisukkiin, jotka ovat minun ensimmäiset körttikset.  Niitähän on vilahdellut kai ainakin parin vuoden ajan monissa käsityöblogeissa ja FB:n käsityöryhmissä, mutta minulla malli on ollut tehtävien listalla. Nyt lopultakin sain ne tehtyä.

Malli “körttisukat” , jotka tein muuten omaan tuttuun tapaani mutta raidoitin Novitan ohjeen mukaan.
Koko 39 ja lanka lahjaksi saaduilta nimettömiltä keriltä, luultavasti 7veljestä, menekki 95 g.
Silmukoita varressa 52, terässä 48.
Puikot 3.5 mm sukkikset.

Tulikin pirtsakan väriset sukat. Modernille körttikansalle sopivat tai jollekin ei körtille. Saaja ei ole vielä tiedossa, niinpä sukat jäävät jemmapussiini odottamaan sopivaa käyttöä/käyttäjää.


Minulla on muuten itselläkin tällä mallilla tehdyt sukat, olleet jo varmaan liki 15 vuotta. Äitini, jonka kuolemasta on jo yli 10 vuotta, on tehnyt ne. Viimeisinä vuosinaan äiti ei pystynyt enää kutomaan, joten siksi oletan sukkien olevan  noin vanhat. Niitä en ole paljon käyttänyt ja ovat siksi säilyneet hyvinä. Harmi vaan, kun en löytänyt niitä nyt, että olisin voinut esitellä teille.  Etsintä jatkuu!  ;)

Kevään lupauksia

Vähälumisen talven jälkeen kevät tuntui tulevan kovin aikaisin, mutta sitten  tulikin stoppi koleiden säiden merkeissä eikä kevät edennyt.  Nyt ollaan sitten maristu, että on kylmää ja tuleeko sitä kesää ollenkaaan.  Minä käyskentelin  tänään pihalla kameran kanssa tutkimassa asiaa ja kerronpa täälläkin, millaisia lupauksia sieltä löytyy kesän tulosta.  Viime yönä oli muuten taas pakkasyö, mutta nyt päivällä mittarissa jo yli +10 astetta. 

Scillat kukkivat jo omenapuun juurella. Ne ova minun suosikkikukkiani,  yksiä niistä monista, kun joka kevät muistavat niin aikaisin ilahduttaa minua.  

 Narsissitkin nostavat päätään, mutta minun penkissäni ne eivät kukoista. Joillakin ne kukkivat upeasti  viikkokausia, mutta minulle tekevät vain muutamaan kukan.

 Pionit ovat ainakin tähän asti vihtyneet hyvin ja niiden upeaa kukkaloistoa ollaan saatu ihailla jo ainakin kahtena kesänä. Suuret toiveet minulla on nytkin, mutta kesä näyttää, toteutuvatko ne. Vanhat tulppaanin sipulit vielä jaksavat nousta ja tehdä heiveröisiä nuppujakin, mutta rusakot käyvät herkuttelemassa niillä. Eräänäkin iltana yllätin samanaikaisesti kaksi rusakkoa tuosta penkistä.

 Rhododendronkin lupailee kukkia. Viime kesänä tämä vielä näytti kuihtuvan pois, mutta nyt olen jo toiveikas.

 Syksyllä istutin ruukkuruusun perennapenkkiin ajatellen, etä kuoleehan se siihen kyllä. Mutta silmuja tämäkin kasvattaa, joten ehkäpä jokunen kukkakin saadaan nähdä. 

 Vuohenjuuri tapansa mukaan kasvattaa lehtiä kovaa vauhtia, mutta nuppuja en vielä huomannut.

Viime  kesänä sain lopultakin vuorikaunokin taimia, ehtivät muuten kukkiakin samana kesänä. Nyt uskon kukinnan olevan jo runsasta kuten vuorikaunokilla on tapana. Meillä oli edellisessä pihassamme valtaisa puska näitä ja kukkivat koko kesän, kun vain napsi lakastuneet kukat pois.

Äitienpäiväkukkaa äidin haudalle haettaessa ostettin kotiinkin ensimmäiset orvokit, jotka nyt ilahduttavat silmää ruukkuun istutettuina etuoven vieressä.

Tästä se kesä lähtee, kunhan ilma hieman lämpenee. 

Toukkapussi valmistui täälläkin

Ajattelin minäkin kantaa korteni taas yhteen kekoon, nimittäin toukkapussikekoon. Pieni Lankarulla -blogissa haastettiin huhtikuulla kaikkia neulomaan toukkapusseja Afganistanin vauvoille.  Mikä ihmeen toukapussi, kysyt ehkä.  Se on lämmin pussi, johon vastasyntyneen voi sujauttaa lämpimään ja turvaan. Vauvakapaloksikin sitä sanotaan.  Osallistumisaika tosin päättyi jo, mutta ainahan vauvoja syntyy, joten eiköhän tällekin käyttäjä löydy.

Minun versioni toukkapussista.  Osviittaa katsoin Kartiinan villakapalon ohjeesta,  mutta en orjallisesti sitä noudattanut jo senkään takia, että käyttämäni lanka on ohuempaaa.

Lanka on Novitan Woolia ja sen menekki oli 150 g. Harmaa on Sävy Woolia ja punainen tavallista. 

Puikot 3 mm:n pyörö ja silmukoita taisi olla 128.

Hupun reunoihin tein aina oikeaa kolmella silmukalla.  Muuten huppu on resoria 2 o, 2 n, muta "lippaosa" sileää neuletta.

Olipa muuten tylsää kutoa suoraa 2 o, 2 n -resoria lähemmäs puoli metriä. Raitoja tein eri levyisinä siksi, etten aivan kyllästyisi, mutta ei se kovin paljon innostanut sekään. Nyt se on kuitenkin valmiina mutta pelkäänpä, että seuraavaa saadaan puikoiltani odottaa piiiiiitkään.

Minulla on tuota harmaan sävyistä Novitan Sävy Woolia vieläkin muutamia keriä jemmassa. Mihin tarkoitukseen lienen ne aikoinaan ostanut, ei minkäänlaista muistikuvaa asiasta. Taidan vaihtaa mallia ja siirtyä Etiopian nuttuihin ja käyttää sen ohessa raitalankoita sopivia jämäkeriä.

Kevät etenee

Kevät etenee hiljalleen, toukokuusta jo kolmannes takana päin. Koleaa on ollut päivisinkin ja yöpakkasia jopa liki -10 asteen. Paitsi viime yönä, jolloin satoi kunnolla vettä. Sade on jatkunut koko päivän, tosin hiljaisempana. Minä en ole ulos tupannut itseäni, sen verran vain, että aamulla hain lehden postilaatikosta. Ikkunasta vain olen katsellut ja muutaman kuvankin nappasin. 

Tämä näkymä on silmieni edessä, kun nostan katseeni tästä koneelta pihan yli autotallin seinustalle. Kun katsot tarkasti, näet vesisateen varsinkin pyörän koria vasten. Pyörä ja halkopino ovat katoksessa vaikka näyttää, että sade kastelee ne.

Sateesta välittämättä linnut tekevät touhujaan. Niitäkin yritin kuvata, mutta vain muutama suostui kuvattavaksi.

Kyyhkyjä esittelin jo tuossa aiemmin pari postausta sitten, mutta nyt lisää yksi pariskunta. Toinen niistä lennähti autotallin katolle ja...

 ... toinen etsi maasta luullakseni syötävää. Aikansa tepasteltuaan lennähtivät taas yhdessä pois. Tänä keväänä näyttääkin olevan kyyhkysiä talomme ympäristössä enemmän kuin muina vuosina, jotka olemme täällä asuneet.

 Rastaita myös näyttää olevan turhankin "lupaava" määrä.  No, oikeasti minulla ei ole mitään niitä vastaan varsinkaan nyt, kun meillä ei ole mitään marjoja kasvamassa.

 Rusakoita liikuskelee myös paljon, joskus on kolmekin yhtä aikaa pihapiirissä. Tämän kuvan otin jo eilen, siksi siinä aurinko paistaa.  

 Nyt iltaa kohden näyttää sää selkenevän, niinpä piipahdin kesken tämän kirjoittamisen pihalle katsomaan kukkapenkkejäni.  Ei niissä paljon mitään vielä näy, scillat sentään ovat nupulla lupaavasti.

 Sisällä aloittelee toinen maaliskuussa uusintaistutetuista santuistani kukintaansa. Toinen olla jököttää vaan, sille pitänee pitää puhuttelu, jos ei muuten ymmärrä tehtäväänsä.  Kuten olen joskus tainnut täälläkin kertoa, minun niksini saada santut kukkimaan on se, että uhkailen niitä ulosheitolla, jos ei kukkia ala ilmaantua. Usko tai älä, mutta se tepsii.  :DDD

Näissä tunnelmissa toivotan kaikille ihanan leppoisaa äitienpäivää!