Taas sukkia, mitäs muuta

Edellisessä postauksessahan kertoilin Neulontain vinkkaamana suhteestani sukkien kutomiseen, kuten on tehty monessa muussakin blogissa viime päivinä. Asia jäi mieleeni pidemmäksikin aikaa ja tuntuu, että edelleenkin pohdin sukkien kutomiseen liittyviä asioita. Erityisesti olen pohtinut, mikä sukkien tekemisessä kiehtoo minua niin paljon, että haluan yhä uudelleen ja uudelleen tehdä niitä, välillä samoilla tutuilla ohjeilla ja välillä aivan uusilla. Vielä en ole löytänyt selitystä tälle tarpeelleni, siis jatkan aiheen pohtimista jatkossakin sukkia tikutellessani.



Pääsiäinen on takana päin, mutta vielä kukko ja kana vartioivat vaaleanpunaisia Aron-sukkia. Ne valmistuivat joku päivä sitten ja ovat itse asiassa matkanneet jo tilaajalleen. Kukko kanoineen odottaa kyllä vielä pääsyä erääseen tiettyyn laatikkoon muiden pääsiäiskoristeiden kanssa.


Nämäkin Aronit ovat Nalle-langasta, tikuttettu 2.5 mm:n puikoilla, lankaa kului n. 80 g näihin koon 36 sukkiin. Tämän kuviomallin olen itse kehitellyt muutamia vuosia sitten, kun olin innostunut tekemään vallan kirjoneulejuttuja.

Seuraavaksi puikoilleni pääsivät suositut Uhoavan gnun Kerttu-sukat, jotka eivät sen enmpää esittelyjä kaivanne. Lankana Novitan Nalle. Silmukkamäärät ja kuvio on Uhoavan ohjeen L-koon mukaan, puikkoina 3:set ja niillä sain 37-38:n jalkaan passelit sukat.

Kantapään tein tavalliseen tapaani vahvistettuna, mutta nyt tein neulomatta jätettävät silmukat eri kohtiin. Onpa vaikeaa selittää, mutta varmaan ymmärrät ja kuvastakin voi olla apua. Onkohan tälle tavalle muuten joku oma nimitys, tietääkö joku? Minä en muista kuulleeni. Olisi kiva tietää, jos nimi löytyy.

Tässä Kertut Matleenan jaloissa, jotka ovat hiukan liian isot näihin sukkiin, mutta kun ei ollut pienempiä jalkoja käytettävissä kuvaukseen. (Toinen vaihtoehto olisi ollut vielä isommat n:on 44 jalat!) Nämä sukat annan lahjaksi kampaajalleni, kun ensi viikolla käyn näillä näkymin viimeisen kerran hänen asiakkaanaan. Useita vuosia olen saanut häneltä asiantuntevaa apua hiusteni hoidossa ja ystävällistä palvelua. Häntäkin jään haikeana kaipaamaan muuttaessani toiselle paikkakunnalle.

Mikäs se täällä luikertelee kiikkutuolille? Sehän on 1.90 cm pitkä kaulahuivi, joka haluaa pois lattialta. Pelänneekö noita banaanilaatikoita ja niihin pakattuja tavaroita. Noita laatikoita muuten olemme kantaneet joka kauppareissu kaupastamme 6-7 kappaletta kerrallaan. Tässä kyllä täytyy kehua, kuinka ystävällisesti ovat kaikki Prisman myyjät suhtautuneet meihin laatikoitten pyytäjiin. Kukaan ei ole näyttänyt yhtään harmistuneelta, vaikka on joutunut keskeyttämään muun työnsä lähtiessään hakemaan laatikoita varastosta. Eräs myyjä kertoi, että jättävät näitä banaanilaatikoita litistämättä odottamaan tarvitsevia. Ne kun ovat kuulemma muidenkin muuttajien suosiossa. Nyt on suurin osa kotimme esineistä banaanilaatikoissa odottamassa siirtoa uuteen kotiimme. Minä kyllä alan olla jo malttamaton ja haluaisin pian päästä purkamaan näitä laatikoita, mutta vielä hiukan toista viikkoa pitää odottaa.

Jaa, niin tästä huivistahan minun piti kertoa eikä muuttolaatikoista. Huivin tikutin ystävättärelleni hänen toivomuksestaan. Lankana on Novitan Teddy Galaxi ja puikkoina oli paksuimmat puikkoni eli n:o 8 sukkapuikot, tai oikeastaan kaksi niistä. Mallia ei ollut sen kummempaa, loin 19 silmukkaa ja kudoin niillä aina oikeaa kaksi kerällistä lankaa, siis 200 g. Huomenna on tarkoitukseni viedä tämä huivi, saa nähdä vastaako ystävättäreni toiveita.