Ukkosmyrskyjen aikaa

Ensinnäkin kiitän teitä kaikkia edelliseen postaukseeni kommentoineita! Oli taas mukava saada tuntea, kuinka täällä Blogistaniassakin otetaan toinen huomioon ja ilahdutetaan. Siis kiitokset oikein halien kera!

Juhlista sen verran, että kolme päivää siinä tohinassa meni! Alun perin niitä suunniteltiin perjantaille ja lauantaille, mutta parit vieraat pääsivät vasta sunnuntaina. Vaikka vieraat olivat tietenkin juhlakalun, siis tyttäremme vieraita, hänen ystäviään ja työtovereita sekä sukulaisiamme, oli niissä monia tuttuja meille vanhemmillekin. Joitakin en ollut nähnyt yli 20. vuoteen. Kiva oli tavata kaikkia. Perjantaina sää suosi, saatiin olla ulkona aivan vapaasti, mutta lauantain vesisade kahlitsi meidät pääasiassa sisälle. Onneksi meillä on iso katettu terassi, jota voitiin sateesta huolimatta käyttää.

Tiistaina sitten hurautettiin Kainuuseen mökille ja eilen alkuillasta kotiuduimme. Siellä saatiinkin taas olla kaksin miehen kanssa ja sulatella juttuja tapaamiemme vieraiden kanssa. Pari ukkosmyrskyäkin saatiin kokea. Ensimmäinen oli heti tiistai-iltana ja toinen lauantai-iltana, kun poikettiin tanssimaan Naapurinvaaralle. Jälkimmäisen tapahtumista kerrotaan täällä tanssipaikan sivuilla. Me lähdimme puolen tunnin odottelun jälkeen ajelemaan pois ja ajomatkan aikana saimme seurata luultavasti elämämme mahtavinta salamointia. Oli upean näköistä, kun salamat leimahtelivat pimeässä yössä. Sananlasku sanoo "Harvoin kaksi kolmannetta" ja se osoittautui taas paikkansapitäväksi, sillä viime yönä saimme taas seurata mahtavaa salamointia ja jyrinää, nyt täällä kotona.

Tällainen ihanuus oli odottamassa kotiutujia eilen. Odotettavissahan tämä oli, kun nuppuja kehitteli pikku hiljaa, mutta aina orkidean kukkien avautuminen on ilo ja sitä minun pitää seurata. Nyt en päässyt näkemään, mutta ilo oli ehkä suurempikin kuin, jos olisin vieressä seurannut nuppujen avautumista. Tämän orkidean sain liki vuosi sitten Eilalta ja Katjalta, joiden vierailusta luokseni kerron täällä. Nyt tämä taas kukkii vaikka ei yhtä upeasti kuin silloin. Ja on niin kaunis valkoinen!

Mökillä ollessa sain valmiiksi yllä olevat työt. Menomatkalla aloitin noita tossukoita ja perillä tein valmiiksi. Liinan virkkaus tuli ajankohtaiseksi, kun pari viikkoa sitten kaivelin muististani ja kuvistani virkkaustöitäni. Marihan oli haastanut minut kertomaan kauneimmasta virkkuustani. Ja silloin päätin tehdä itselleni tällaisen liinan, joka on tuossa kuvassa vielä pingottamatta.

Malli oma tossukat kärjestä aloittaen, löytyy täältä

Lanka paksua raitalankaa luultavasti Isoveljeä (vyötteetön kerä) ruskeana ja tummanpunaista Nallea, joita kului pienempiin n:o 37 tossukoihin yhteensä n. 70 g ja isompiin n:o 39 tossukoihin n. 90 g

Sukkapuikot 5mm

Sen verran tein uutta ilmettä tossukoihin, että reunustamisen tein rapuvirkkuksella. Aiemmin olen virkannut pelkästään kiinteitä silmukoita tuohon reunukseen. Kukkaset olen ajatellut virkata vielä noihin koristeeksi.

Virkkaaminen innosti minua taas niin paljon, että toisenkin liinan mökillä aloitin. Jahka saan senkin valmiiksi, pingotan molemmat liinat ja tuon sitten näytille tänne kummankin. Keskeneräisenä on myös kahdet sukat, joista toiset ihan perusmalliset, mutta toiset ovatkin hiukan haastavammalla mallilla. Niistäkin sitten aikanaan kuvien kera tarkempaa tekstiä.