Kesä

Höh, pitää sanomani ihan alkajaisiksi! Tein viime viikon torstaina postauksen ja ajastin sen ponnahtamaan tänne  Lankapirttiin perjantaina, mutta eipä vain ollut Blogger totellut minua.  Itse lähdin jo torstaina ilman tietsikkaa mökille, joten en ollut vahtimassa, toteutuuko ohjelmointini.  Tänään palasin kotiin ja havaitsin tapahtuneen, vai pitäsikö sanoa tapahtumattoman.  Mutta nyt alla se teksti ja kuvat, jotka olivat tänne tarkoitetut.

 

Nyt se alkoi, kesä nimittäin!  Ihanan lämmin päivä on ollut jo kolme päivää.  Juuri sellainen, josta minä nautin täysin siemauksin.  Tiedän kyllä olevan paljon sellaisia ihmisiä, jotka kärsivät tällaisesta säästä esim. sydänsairaat. Ja voihan olla, että itsekin kuulun joskus siihen joukkoon, koska todennäköisesti minulla on sellaiset geenit. Mutta nyt siis nautin.

Käsityöt etenevät hitaasti, mutta kukkasia olen ihaillut.  Monet perennat jo kukkivat ja kesäkukkia on haettu taimitarhalta ja istuteltu. On vanhoja tuttuja ja joitakin uusiakin.

 Vuohenjuuret, kevään ahkerat kukkijat, vielä täydessä kukassa.

 Mustasilmäsusanna pääsi kuistille amppeliin.

 Vanha tuttu orvokki, mutta uusi väri Blue Bronze. Kukkii perennapenkin reunassa pionien alla.  Pionit tekevät vasta nuppuja.  Kuvassa on orvokkien väri liian vaalea, on oikeasti syvän tummansininen bronssinruskealla sydämellä. Mielestäni erityisen kauniit värit.

 Petunia valkoisen lumihiutaleen kanssa amppelissa etuovella.  Lumihiutale ei päässyt kuvaan, kun sen kukinta on niin alussa vasta, ettei ollut oikein mitä kuvata.

 Viime vuonna äitinpäiväkukkkana saatu rododendron aloittelee sekin kukintaansa.

 Vuorenkilpikin lopettelee jo kukkimistaan.

Lemmikit, aina yhtä suloiset

Syreenin kukat odotuttavat vielä itseään, mutta nuppuja on paljon.  Viime kesänä tämä ainokainen syreenimme jätti kukkimisen väliin.

Tämä sen sijaan taitaa jättää ainakin tänä vuonna kukkimatta. Tämä on se rusakon jyrsimä omenapuu, josta kerroin täällä.  Jyrsityn osan alapuolella on muutama silmu ruvennut pukkaamaan kasvua.  Pientä toivoa elättelen, että ehkä tästä vielä omenapuu saadaan.  Annetaan sille aikaa ja toivottavasti myös kasvurauhaa.
 

Vaikka Mummo läksi rannalle loikoilemaan mutta minä en, silti toivotan kaikille lukijoilleni rentoa, lämmintä ja suloista viikonloppua ja koko pitkää suvea!  Palaan tänne varmaan jo ensi viikolla.