Heinäkuu lopuillaan

Pian on kolme viikkoa hurahtanut edellisestä postauksestani, jossa jo ennakoinkin, että kiirettä minulla tulee olemaan. Mutta en itsekään arvannut silloin, että bloggaustauko venähtää näin pitkäksi.  Syy siihen, etten ole itse ehtinyt kirjoittelemaan tänne mitään enkä edes lukemaan muiden blogeja, on se, että meillä on ollut ilo saada tavallista enemmän sukulaisia ja muita rakkaita ihmisiä vierailulle tänä kesänä.  Se on ollut erityisen ihanaa, kiitos vielä kerran kaikille käynnistänne!

 

 Vierailujen välipäivinä olemme sitten kiireesti ajaneet mökillemme Kainuuseen.  Ja sinne ei muuten oteta tietsikkaa mukaan.

Mökin pihalla on lennellyt tänä kesänä poikkeuksellisen paljon perhosia, mutta niin vilkkaita, että vain muutaman olen saanut vangittua kuviin.

Tässä lienee loistokultasiipi ja...

... tässä suonokiperhonen.  Kuva on epätarkka kuva, mutta perhonen lenteli niin vilkkaasti paikasta toiseen, etten parempaa kuvaa saanut.

Käsitöitä en ole unohtanut tänäkään aikana. Joku niistä on päässyt käsiini aina sopivana hetkenä ja aika paljon olen saanut valmistakin aikaan. Niihin palaan myöhemmin tarkemmin, mutta kuvassa esimakua hieman viimeisen mökkireissun käsitöistä, jotka pakkasin kotiin tuotaviksi.

Ja lopuksi kuva myös mieheni käsitöistä mökillä: viisi monen metrin pituista halkopinoa.  Noilla saadaan mukavasti lämpöä talven pakkasiin.

Heinäkuu ja koko alkukesä on ollut kovin lämmintä, jopa helteistä. Kuulemma lämpimin kesä 23. vuoteen. Vaikka tykkään lämmöstä ja auringosta, niin täytyy myöntää, että hiukan vähempikin lämpö riittäisi minulle. Mutta ylihuomenna alkaa elokuu ja sen myötä säät pakostakin alkavat viiletä.  

Tähän päätän raporttini nyt ja toivottelen kaikille hyvää viikonloppua ja kuukauden vaihdettakin!