Joskus tuntuu kaikki menevän hankalimman mukaan. Niin on viime aikoina käynyt käsitöitteni kanssa. On pitänyt purkaa ja tehdä uudestaan tekemieni mokien takia. Olen pohtinut, kertookohan se taitojeni ruostumisesta vai vain huolimattomuudestani. Olen päättänyt jatkossa olla skarpimpi.
Nämä muutama päivä sitten valmistuneet converset saivat minut melkein epätoivoiseksi, niin monta kertaa jouduin purkamaan ja aloittamaan uudestaan.
Virkatut converset eli tennarisukat kokoa 44-45
Langat Novitan 7 veljestä, menekki yhteensä 222g
Kaikki sai alkunsa siitä, kun kyselin pojaltamme, millaiset sukat hän haluaisi itselleen seuraavaksi. Hän heitti tietämättään haasteen minulle toivoessaan samanlaisia tennarisukkia kuin olin vuosia sitten tehnyt miniällemme. Otin haasteen vastaan arvaamatta, millaiseen työhön lupauduin. Arvelin työn onnistuvan aiemmilla ohjeilla, joiden linkit olivat blogissani tallessa. Niin luulin, mutta totuus paljastui, kun aloin työhön: sivuja ei enää löytynytkään. Enkä löytänyt muitakaan sopivia ohjeita netistä. Niinpä ei auttanut muu, kuin kokeilla, sillä periksi en halunnut antaa.
Tuo uudestaan tekeminen ja purkaminen kertoo huolellisuudesta eikä huolimattomuudesta. Kun huomaa virheen, se jää painamaan. Minulle tuottaisi vaikeutta tuo iso koko. Missään kun ei ole malleja kunnon kokoisiin neuleisiin vaan ovat kokoa 38-40. Hyvin olet onnistumut ja upeat tennarit tulikin.
VastaaPoistaMinä neuloin joskus ikuisuus sitten tennarisukat. Laitan linkin , josta malli löytyy http://enkulinkasityot.blogspot.com/2016/04/neulotut-tossut.htm
Kiito, Enkuli, kannustavista sanoistasi! Onneksi on sukka- ja lapastaulukoita, joista voi saada vinkkiä sopivan koon tekemiseen. Mutta näiden kanssa se ei onnistunut, kun tuli aivan liian isot pojalle. Mutta enpä enää alkanut purkamaan, joku muu saa nuo jossain vaiheessa.
PoistaHienot oli muuten sinun neulomasi tossutkin, kävin heti niitä katsomassa.
Komiat tennarit niistä kuitenkin tuli.
VastaaPoistaSude, eiköhän noillekin käyttäjä löydy jossain vaiheessa.
PoistaJoskus tuo uudestaan tekeminen harmittaa. Hienon lopputuloksen sait aikaiseksi.
VastaaPoistaIso Gnu, se tosiaan harmittaa varsinkin, jos saman työn joutuu purkamaan useammastikin kuin kerran.
PoistaOnpa ne hienot ! Purkaminen kertoo myös sellaisesta sinnistä, että jaksaa aina vain aloittaa alusta.
VastaaPoistaJoulua vietetään meilläkin helpoimman kautta eli suursiivousta en aio tehdä enkä leipoa pakastinta täyteen.
Eija, mukava kuulla, että on muitakin vähemmän vakavasti jouluvalmisteluihin suhtautuvia. Tavallinen siivous riittänee meilläkin ja jouluruokina vain osa perinteisistä. Piparit tytär aikoo leipoa, tuskin muuta. Minä voisin luopua jpulukuusestakin, mutta toiset eivät.
Poista