Converset virkaten

Joskus tuntuu kaikki menevän hankalimman mukaan. Niin on viime aikoina käynyt käsitöitteni kanssa.  On pitänyt purkaa ja tehdä uudestaan tekemieni mokien takia. Olen pohtinut, kertookohan se taitojeni ruostumisesta vai vain huolimattomuudestani. Olen päättänyt jatkossa olla skarpimpi. 

Nämä muutama päivä sitten valmistuneet converset saivat minut melkein epätoivoiseksi, niin monta kertaa jouduin purkamaan ja aloittamaan uudestaan.

Virkatut converset eli tennarisukat kokoa 44-45

Langat Novitan 7 veljestä, menekki yhteensä 222g

Kaikki sai alkunsa siitä, kun kyselin pojaltamme, millaiset sukat hän haluaisi itselleen seuraavaksi. Hän heitti tietämättään haasteen minulle toivoessaan samanlaisia tennarisukkia kuin olin vuosia sitten tehnyt miniällemme. Otin haasteen vastaan arvaamatta, millaiseen työhön lupauduin. Arvelin  työn onnistuvan aiemmilla ohjeilla, joiden linkit olivat blogissani tallessa. Niin luulin, mutta totuus paljastui, kun aloin työhön: sivuja ei enää löytynytkään. Enkä löytänyt muitakaan sopivia ohjeita netistä. Niinpä ei auttanut muu, kuin kokeilla, sillä periksi en halunnut antaa.

Työn aloitin virkkaamalla pohjat kaksinkertaisina kiintein silmukoin ja siitä etenin valkoisella ja mustalla langalla samalla tekniikalla. Siniset osuudet tein puolipylväillä. Ja nauhat kudoin i cordina eli putkineuloksena.

Ja loppujen lopuksi minulle paljastui tennareita kuvatessani, että ne olivat liian isot pojallemme.  Kuvassa tennarit ovat mieheni jaloissa, jotka ovat selvästi isommat kuin poikamme jalat. Joten ehkä jossain vaiheessa vielä yritän tehdä pojalle sopivat tennarit, mutta välillä teen jotain muuta.

Jouluun on enää vajaa kaksi viikkoa ja jouluvalmistelut pitäisi aloittaa. Mutta taidamme mennä tänäkin vuonna helpoimman mukaan, kun aikuisten joulua vietämme, me vanhemmat ja tytär.