Tervetuloa Lankapirttiin!

Oli kiva, kun poikkesit pirttiini. Toivottavasti viihdyt täällä ja tulet toistekin.
Suurin osa kuvistani suurenee klikkaamalla niitä.

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Uutelat-sukat



Tammikuu on jo yli puolen välin, mutta vasta nyt saan esittelyyn ensimmäisen valmistuneen sukkaparin. Miniänihän on, kuten vakikävijät taitavat tietääkin, villasukkafriikki. Olen saanut tehdä hänelle melkoisen kasan sukkia, yleensä vähintään yhdet vuodessa. Nyt oli parin vuoden tauko ennen kuin pääsin taas tekemään sukkia. Miniällä oli toiveena kaksi eri kirjoneulesukkamallia, joista sain valita toisen puikoilleni.



Tässä ne ovat valmiina, Uutelat-sukat koko 36-37
Langat ohjeen mukaiset Novitan 7veljestä valkoisena ja grafiitin harmaana, joiden menekki oli yhteensä166 g.  
Puikot 3.5 mm:t sukkikset

Uutelat-sukat on voittanut v. 2018 Suomen kaunein villasukka -kisan, tekijänä Niina Laitinen. Iltalehti hehkuttaa "ylivoimainen voittaja on tyylikäs yhdistelmä ”ensilumen taikaa” ja ”hetkeä ennen hämärää”. Ohje löytyy mm. googlen avulla hakusanoilla Uutelat-sukat ohje.

Aikamoinen homma näiden teossa oli. En muista, olenko minkään sukkaparin kanssa "taistellut" niin kuin näiden kanssa. Muutaman kerran jätin niin itseni kuin työnkin lepäämään ja kudoin jotain helppoa.


Iltasanomissa olevassa ohjeessa on vain yksi koko ja se on tietenkin liian iso miniäni jalkaan. Heti alkuun vähensin silmukoita ja koetin soveltaa ohjetta niiden mukaan. Kun sain ensimmäisen varren lähes valmiiksi, niin totesin, että purkuun meni. No toisella yrittämällä onnistuin jo paremmin, mutta välillä piti siitäkin purkaa joku osuus. Kantapään tein aivan omaan tapaani vilkaisemattakaan ohjetta. Terää piti luonnollisesti lyhentää, mutta se onnistui ihan kohtalaisen hyvin ilman purkuja. Mutta valmiiksi sain!


Takana kerrosten yhtymäkohdassa on kyllä toivomisen varaa, mutta jospa tämä kelpaa.


Enpä arvannut alkaessani tähän työhön, kuinka paljon jouduin sen kanssa tuhertamaan. Mutta en kadu, tällainenhan on vaan hyvää treeniä vanhoille aivoilleni. Toivon mukaan jatkossakin pystyn ottamaan tällaisia haasteita vastaan.

12 kommenttia:

  1. Ymmärrän hyvin, että tuon kanssa on mennyt hermo erinäisiä kertoja. Olit kyllä rohkea, kun aloit noin työlästä mallia vielä säätämään eri kokoiseksi. Lopputulos on upea. Onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Puikoillanikin! En ollenkaan kokenut itseäni rohkeaksi näitä sukkia tehdessäni, mutta ehkä niinkin voi sanoa. Vai olinkohan tyhmänrohkea! 😅 No ainakin sisukas. 😉

      Poista
  2. Kerta kaikkiaan hienot sukat. Kyllä miniän kelpaa kun tuollaiset saa jalkaansa laittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mummeli! Eikös minulla olekin sopiva miniä, kun saan tehdä hänelle aina uusia sukkia. 😊

      Poista
  3. Hienot sukat olet neulonut. Tuo muun kuin ohjeen koon kanssa saa aina tapella. Se on totta , että aivoillemme tekee hyvää tuo "aivojen kiusaaminen"ja onneksi voi välillä lepuuttaa helpolla neuleella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso Gnu, kiitos! Siellä puhuukin kokemuksen syvä rintaääni, tiedän sen. 🤗😊

      Poista
  4. Hienot sukat ja kiva ku ovat jo valmiiksi valitut kauneimmiksi. Mulla on kans miniälle tekeillä kirjosukat, ekat pitkävartiset. Todellista aivojumppaa! Uh-huh, kyllä niissä on tekeminen. Mitenkähän saan toisen samankokoiseksi. Piti nimittäin ottaa isompi puikkokoko ja yrittää löysää tehdä, sitt vaihdoin vähän pienemmän puikon ku alko nilkka lähestymään. Jne, kyllä tiedät hankaluudet tekemisen matkalla. Sulla on kuitenkin enemmän kokemusta kirjoneulesukista. Mutta kyllä nämä tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KristiinaS, kiitos! On totta, että kirjoneulesukkia tehdessä saa usein taistella Monesti olen miettinyt, miksi en kirjaa ekasukan pieniäkin poikkeamia ohjeesta itselle muistiin, se helpottaisi toisen sukan tekoa kummasti. Sitä vaan on aina uskoo, että kyllähän minä tämän muistan tai näen neuleesta.
      Allekirjoitan tuon viimeisen lauseesi. Tekemällä saa todella ihmeitä aikaan, vaikka joskus tuntuukin hankalalta. Mielenkiinnolla odotan sinun miniäsi sukkia. 😊

      Poista
  5. Niin ihanat sukat ja varmasti kaiken vaivan arvoiset.

    VastaaPoista
  6. Onpa sievät sukat. Kutominen on tosiaan hyvää aivotreeniä, ihan perussukankin kutominen mutta varsinkin jos joutuu haastamaan itseään jonkun mallin kanssa. Selvisit haasteesta, hyvä sinä :)

    VastaaPoista
  7. Eija, kiitos! Siksipä yritän välillä tehdä haastavampiakin käsitöitä kuin vaan noita vakijuttuja.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Se saa minut iloiseksi.