LumiVillan avajaisissa

Kävin tänään tutustumassa naapurikunnan puolella avajaisiaan viettäneeseen uuteen lankojen ja käsityötarvikkeiden myymälään LumiVillaan.  Sieltä se löytyi tunnelmallisesta punaisesta mummonmökistä hyvien kulkuyhteyksien takaa.  Yrittäjä on valmistanut jo useiden vuosien ajan neuleita myyntiin, mutta laajentaa nyt toimintaa.   Tuotevalikoimassa on itse tehtyjä neuleita lapsille ja aikuisille sekä TEETEE-langat, Pirkanmaan Kotityön, Tekstiiliteollisuuden ja tilauksesta Kauhavan Kangasaitan tuotteet. 
 

Monenlaisia lankoja oli mukavasti ja ne järjestetty kauniisti esille.  Löysin muuten itselleni sopivan langan suunnittelemaani uutta myssyä varten. Monia kauniita neuleitakin oli esillä.  Viereisessä huoneessa, josta en tullut ottaneeksi kuvaa, oli neulomo monine koneineen.

Avajaiskahvit oli katettu pirtin puolelle, jossa yrittäjä Marketta Väliheikki (valkoinen pusero yllään) tarjoili avajaiskahveja ja kertoi suunnitelmistaan ja kyseli kävijöiden toiveita.  Tarkoitus on, että pirtin puolella voisivat käsityöläiset kokoontua yhdessä tekemään erilaisia juttuja.  Marketta toivoi taloonsa vilkasta toimintaa ja siksi kyseli vinkkejä kävijöiltä.  Ensimmäisenä on tarkoitus polkaista neulekahvilatoiminta käyntiin.

Käytettävissä on myös laaja valikoima uusia ja vanhoja käsityölehtiä, joita minäkin selailin kahvin juonnin ohessa.  Ja löysin muuten myssyohjeenkin, jonka sain valokopiona mukaani.

Toivon LumiVillalle onnea ja menestystä! 

Suosittelen liikettä kaikille lähitienoon käsityöläisille. Meistähän se pitkälti riippuu, että saadaan liike pysymään pystyssä ja saadaan nauttia sen palveluista.

Kuten ehkä kuvista jo huomasit, meillä on tänään ollut ihana auringonpaiste, tosin aika viileää.

Sadonkorjuu jatkuu

Talvi lähestyy ja sadonkorjuu jatkuu kiivaana, kun katselee Sukkasadon tuloksia.  Monet, monet ahkerat kädet ovat kärräilleet sukkia kaikkiin kolmeen talvivarastoon.  Vielä on reilut pari viikkoa aikaa saada varastot täyteen.

Minä sain jo alkuviikosta valmiiksi pitkään tehdyt sukat.  Kuvasinkin ne heti ja siirsin kamerasta koneelle, mutta jotenkin sain kuvan kadotettua jossain vaiheessa.  Eilen sitä etsiskelin, mutta ei löytynyt mistään järjellisestä tiedostosta.  Tänään sitten tuoreella uudella lumella kuvasin uudestaan ja tässä ne nyt ovat. 

 Malli ylipolvensukat Sukkasillaan-kirjan ohjetta mukaillen

Koko 39

Lanka Nalle Kukkaketo Sinikelloa, jota kului 210 g

Puikot 3 mm sukkikset

Nämä tein tyttären työkaverille ja ovat neljännet ylipolvensukat, jotka olen keväästä alkaen kutonut.  Saaja toivoi sukista mahdollisimman identtiset, joten parissa kohtaa minun piti ottaa pätkä pois. Pientä heittoa noihin kyllä tuli, mutta ei kyllä herätä huomiota näin kirjavassa kokonaisuudessa.  Ennemminkin tuo raitojen erilaiset leveydet, mikä johtuu sukkien silmukkamäärän muuttumisesta polvesta alaspäin mennessä.

Eilen sitten pääsin tekemään uudenlaista huivia.  Kuten viime viikolla kerroin, Kauhavan Kangas-Aitta on julkaissut kivan lenkkihuivin ohjeen. Tyttäreni halusi sellaisen ja kun häneltä löytyi kaunista lankaa, ei kyllä mohairia, niin lupauduin kutomaan hänelle sellaisen.  Kyllähän hänkin on käsityötaitoinen ja tekee koko ajan jotain itsekin, mutta aina silloin tällöin saan minäkin hänelle jotain tehdä.

 

Malli mukailtu lenkkihuivi

Lanka JitterBug Colinette (100%  merinovillaa)

Puikot talon paksuimmat pyöröt eli 6.5 mm:t

Silmukoita n. 215 ja korkeutta huiviin tuli n. 23 cm

  

Lankaa oli yksi vyyhdillinen ja sen käytin kokonaan.  Hiukan isommaksikin =korkeammaksi olisi huivin voinut tehdä, jos lankaa olisi ollut enempi.  Oli muuten nopeaa työtä, eilisen päivän aikana tuon tikuttelin ja ehdin tehdä muitakin hommia. Väri on kaunis turkoosi, kuvassa hiukan liian sininen.  Tänään huivi on ollut jo käytössä ja kokemukset kuulemma hyvät.

Tällaisesta materiaalista tehtynä huivi ei täysin vastaa kuohkeaa lenkkimoihairista tehtyä, mutta tyttären herkkä iho tuskin kestäisi ko. langasta tehtyä huivia. Colinettehan on ihanan pehmeää ja kutittamatonta.

Nyt jatkan taas sukkien parissa.  Kesken on kahdet sukat kärjestä aloitettuina.  Päätin näin Sukkasadon kunniaksi tehdä muutamat sukat noinkin päin, vaikka en sellaisesta ole oikein tykännyt.  Muutaman parin olen niin päin tehnyt aiemmin ja nyt ainakin nämä kahdet pitää saada tehtyä.  Toinenkin haaste houkuttelee selättämään, nimittäin kaksi sukkaa pyöröllä yhtä aikaa tehtynä.  Heleena Vartahilla-blogissa on asiasta niin houkuttavasti kertonut, että on saanut minutkin kiinnostumaan. Mutta mitään en vielä lupaa sen suhteen, vaan katsotaan, katsotaan...

Nyt kuitenkin toivottelen kaikille hyvää viikonloppua!  Voi olla, etten päivitä enää ainakaan ennen sunnuntaita.

 

Messukuulumisia osa 2 ensi lumen aikaan

 Sääennustus lupaili jo viime viikolla, että tänään tiistaina sataa maassa ensi lumen.  Kuka lie uskonut, minä en ainakaan, mutta niin vain oli maa valkoisena, kun aamulla heräsin.  Olipa raikkaan valkoista, kun kirkas aurinko vielä paistoi. 



Takapihallamme käy vilske, kun linnut ja oravat siellä ruokailevat.  Mieheni niille huolehtii päivittäin einettä.  Tuore, vasta kaadetun hirven talikin kelpaa, mutta ei enää myöhemmin talvella.

Ja sitten niitä messukuulumisia, jotka ovat tänään pääaiheena.

 Näin maltilliset olivat lankaostokseni.  Vasemmalla minulle uusi tuttavuus, jota ilmeisesti päätyi aika monen muuhunkin lankapussiin.  Uruguailaista MeriSock Hand Painted -lankaa, jossa 95% merinovillaa ja 5% polyamidia. Ohutta lankaa  100 g/423 m.  Ihanan pehmeän tuntuista, tuskin kutittaa.  Yhden vyyhdin ostin, kauniin ruskeita sävyjä, aikeena tehdä itselle huivi.  Sitten Austerman Stepiä ja Fabelia, molempia pari kerää sukkia varten.  Yhdet pyöröpuikot itselle ja tyttärelle bambuiset sukkapuikot, jotka joutuivat heti töihin eivätkä siksi ole kuvassa.



Ostin minä meille uuden saunatontunkin, Viljamin.  Häneen tutustuin kuvan välityksellä jo elokuussa täällä ja heti silloin tehtiin Viljamien kanssa sopimus, että yksi heistä muuttaa meille.  Ennestään meillä on asustellut yksi vähän kalpeampi rotunsa edustaja, mutta hyvin tuntuvat pojat sopeutuvan yksiin värierosta huolimatta.  Sopuisasti myhäilevät, kun lämmintä riittää molemmille. Vilkutukset vain täältä sinne pohjoiseen päin Luigille, Piukulle ja Irinalle, pirteälle kolmikolle, joilla oli taaskin monia ihania tuotteita myynnissä kojussaan.  Ja siinä kojussa kuulkaa sukkapuikot kilisevät vikkelään kaupan teon välillä. 



Minunkin puikkoni kilisivät messuilla vaikkakin huomattavasti hitaammin.  Suuni kyllä kävi siitä edestä, minkä takia minä messuilla viihdyinkin kokonaista kaksi päivää.  Mutta sytomyssyjäkin siinä ohessa yritettiin tehdä. Lauantaina tein tuota siniharmaata niin antaumuksella, että vasta kotona huomasin pari pahaa virhettä. Seuraavaksi päiväksi aloitin uuden ja jätin viallisen odottamaan parempaa aikaa korjaukselle.  Tänään olen sitten viimeistelly molemmat odottamaan OYS:aan pääsyä.  Lanka näissä on Maakarin lahjoittama Mandarin Classic ja malli on ihana TiiQ:n Tähdellinen. 

Nyt on sitten messut messuiltu ja tarinat sieltä kerrottu ja voin keskittyä arkisiin touhuihin. Sen kuitenkin vielä sanon, että mesuuilla sujui kaikki yli odotusten.  Saatiin niin paljon positiivista palautetta ja kohdattiin myssyilystä innostuneita ihmisiä, että voi uskoa myssyjä kertyvän edelleenkin sairaaloihin jaettavaksi syöpäpotilaille.  Yksi tarina lopuksi: Nainen huivi päässään käveli hiljalleen pöytämme ohi, katsoi hyvin pitkään, mutta ei puhunut mitään. Kysäisin, onko sytomyssy tuttu asia, nainen pysähtyi, ensin nyökkäsi ja hetken kuluttua sanoi "Olen saanut sellaisen".  En muista mitä sanoin, mutta toivottavasti osasin viestittää hänelle välittämiseni, montaa repliikkiä siinä ei kuitenkaan enää vaihdettu ennen kuin nainen jatkoi matkaansa.  Vesikierteet nousevat silmiini vieläkin tuota lyhyttä hetkeä muistellessa.

Sytomyssyt messuilla

Nyt on kaksi päivää messuhulinaa takana päin ja tämän päivän olen jo ehtinyt sulatellakin asioita.  Monia ihmisiä tapasin, osa ennestään tuttuja kasvoja, osa "kasvottomia" blogituttuja, joille nyt sain kasvot, ja osa aivan ventovieraita.  Monia hyviä ja antoisia keskusteluja ehdittiin käydä kaiken messuhulinan keskellä.  Uskon, että emme olleet tuolla turhaan vaan työmme tuottaa tulosta, siis sytomyssyjä Oulun Yliopistolliseen sairaalaan ja sen lisäksi ehkä muuallekin.

Tämän pöydän ääressä markkinoimme myssyideaa.  Vasemmalta lukien Seijasisko, minä ja yli 200 myssyä tehnyt Taina (blogiton).  Vuorottelimme niin, että aina kaksi meistä istui pöydän ääressä ja yksi oli vapaana ja kierteli tutustumassa messutarjontaan.

Kiitettävästi saimme huomiota, väliin oli pöytämme ympärillä melkein ruuhkaa.  Värikkäät myssyt huomattiin ja ihmiset tulivat kyselemään, millä asialla olemme.  Monet olivat tosin tietoisia sytomyssyistä ja tulivat kertomaan ajatuksiaan.  Oli meidät myös bongattu TV:sta tai lehdistä.  Moni kertoi tehneensä myssyjä keräykseemme. Muutama kertoi saaneensa tai omaisensa saaneen myssyn.  Monilla oli tarve kertoa omasta tai läheisensä sairaudesta.  Moni, joka ei ollut ennestään tietoinen asiasta, piti ajatusta hyvänä ja aikoi ryhtyä myssyjä tekemään.  Esimerkkinä voinen mainita iisalmelaisen naisporukan, joka jo suunnitteli perustavansa myssykerhon ja rupeavansa sen avulla hankkimaan myssyjä Kuopion Yliopistolliseen sairaalaan.  Ja eräs ruotsinsuomalainen nainen aikoi viedä idean mukanaan Ruotsiin.  Saimme myös muutamia lupauksia lankalahjoituksista, joten ahkerille käsille on edelleen luvassa myssyainesta.  Kiitoksia ja kehuja sateli meille paljon, kun näin hyvän keräyksen olimme järjestäneet. 

Yksi mainio asia sovittiin myös messuilla ja se tässä tiedoksi kaikille Oulun seudulla asuville ja myssyjä OYS:aan lahjoittaville: lankakauppa Lumoava Lanka ottaa jatkossa myssyjä vastaan ja toimittaa ne sairaalaan.  Liike sijaitsee osoitteessa Pakkahuoneenkatu 17, siinä Rintamäkeä vasta päätä.  Sinne siis voi jatkossa viedä myssyt ja liike toimittaa ne sairaalaan.  Sama koskee myös Etiopiaan lahjoitettavia nuttuja.

Lupauksemme mukaan otimme myssyjäkin vastaan OYS:aan toimitettavaksi.  Tekijöiden lukumäärää nimistä puhumattakaan ei tainnut kukaan meistä painaa muistiin.  Mutta monenlaisia myssyjä saatiin, virkattuja, neulottuja ja yksi ommeltukin.

Virkattua, raitaa

 Pirteä aurinkoista väriä. Huomaa virkatussa uusi malli: aloitus päälaelta reikämyssyn tapaan ja alaosa Minttu-myssyn ohjeen tapaan

 Raidallisia neulemyssyjä

 Raikkaita värejä

 Tähdellisiä ja kapeaa palmikkoa

tähdellisiä

 ja tähdellisiä

ja vieläkin tähdellisiä

 Piukku ja Luigi täältä olivat myös messuilla ja lahjoittivat tällaisen kaksinkertaisesta trikoosta ommellun myssyn keräykseemme.  Malli lienee nuorison suosikki.  Hyvä idea ompelutaitoisille.

 lisää virkattuja

ja huivihattujakin.

Lopuksi vielä kuva oululaisen Outin lahjoittamista langoista, jotka saimme Maakarin kautta jo keskiviikkona, mutta vasta nyt pääsevät julkisuuteen.

Kiitos kaikille näiden myssyjen lahjoittajille kuten myös Outille langasta!
Kiitos erityisesti käsityöliike Maakariin, joka mahdollisti meidän osallistumisemme messuille tarjoamalla meille maksutta paikan heidän kojunsa yhteydessä!

Tein minä joitain pieniä messuostoksia itsekin, mutta ne on vielä kuvaamatta. Tuon ne näytille tässä ihan lähipäivinä, jos ne sattuvat jotain kiinnostamaan.

Nelulekammarissa

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa Taito Shop Maakarissa kuukausittain pidettävässä Neulekammarissa.  Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton ja joka kerta esitellään ainakin yksi monelle uusi käsityöhön liittyvä juttu.  Tällä kertaa se oli sukkien neulominen kärjestä aloittaen.

Meitä kokoontui yksitoista naista ahkeroimaan sukkia kärjestä alkaen.  Minä tunsin itseni melkein konkariksi, kun olen muutamat sukat jo aiemmin tehnyt varpaista aloittaen.  Mukaan menin siksi, että saisin jotain lisäoppia tähän sukantekotapaan, joka tuntuu minusta oudolta vielä muutaman kokeilun jälkeen.  Tossukoitahan olen tehnyt useitakin kärjestä aloittaen ja jopa ohjeenkin siitä laatinut, mutta niiden teko poikkeaa hieman sukkien teosta. 

  Leppoisasti poristen ja välillä talon tarjoamat kahvit hörpäten ilta kului ja puikot kilisivät.  Kuten kuvista näet, kaikki naiset ahkeroivat innokkaasti sukkia.  Parissa tunnissa, jonka tuolla vietin, ehtivät nopeimmat päästä jo kantapään tekoon.  Itse tein vain kärjen ja siihen se minulta tyssäsi. Halusin nimittäin kokeilla erästä englanninkielistä pitsineulemallia, jonka kaavio oli niin pienellä painettu, etten huonoilla laseillani sitä nähnyt kunnolla.  Ja ne paremmat käsitöihin tarkoitetut silmälasini olivat tietenkin kotona.

Edit 8.10.10  illan antia oli myös  linkkivihje.  Sieltä löytyy ohjeita kärjestä aloitetun sukan tekoon ja kokotaulukko, joka helpottaa kantapään paikan arviointia. Se on ainakin minulle ollut aiemmissa yrityksissäni vaikeaa.

Illan aikana ehdimme käsitellä muitakin käsityöasioita.  Kuvassa illan ohjaaja Maakarin projektipäällikkö Elina Seppänen esittelee Kauhavan kangasaitan uutuusmallia lenkkihuivia, joka on tehty lenkkimohairista.   Huivi tehdään pyörönä aina oikein ja valmis huivi kietaistaan kaulaan kaksin tai kolmin kerroin.  Ja pysyy varmaan mukavasti paikallaan.  Vaikutti kyllä niin hyvältä ratkaisulta ja kätevältä tehdä, että veikkaanpa tuollaisia nähtävän neuleblogeissa useitakin tulevana talvena.  Ainakin läsnäolleet olivat innostuneita uudesta huivimallista.

Nyt minä kuitenkin aion tikutella ne keskeneräiset ylipolvensukat valmiiksi ja sitten palaan eilen aloitettuun malliin. Englanninkielisiä helppoja ohjeita olen toki tehnyt jonkin kerran jo aiemminkin, mutta tämänkertainen valintani vaikuttaa hieman vaativammalta.  Siinä ehkä tarvitaan muutakin kuin kaavion merkkien ymmärtäminen. Nähtäväksi siis jää, riittääkö kielitaitoni ja malttini ohjeen toteutukseen.  

Sukkaa pukkaa

Sukkasatoa täällä on korjattu ahkerasti.  Siis on ahkerasti huviteltu ja täytetty Perunalaaria.

 Malli perussukat omaan tapaani kokoa 37-38

Lanka Regia Stretch Grazy Color, jota kului 60 g

Puikot 2.5 mm

 Raidoittuminen ei mennyt aivan yks yhteen enkä sitä täysin halunnutkaan.  Mutta parissa kohdassa (kantakavennusten jälkeen ja lähellä kärkikavennuksia) otin toisessa sukassa pätkän lankaa pois, että raida stemmaisivat paremmin.  Mutta väreistä ja raidoittumisesta kyllä tykkään.  Regiaa on mukava neuloa, kierrettä on sopivasti sukkalangaksi.

Malli perussukat kuten edelliset, mutta kokoa 43

Lanka 7 veljestä, jota kului 160 g

Puikot 3.5 mm

Molemmat menevät hyväntekeväisyyteen, pienemmät TYKS:n Sukkiskampanjaan ja isommat lahjaksi "tuntemattomalle sotilaalle".

Sattuipa muuten kivasti, kun olin juuri päättelemässä noita viimeisiä sukkia.  Puhelín soi ja tyttären ystävätär soitti kysyäkseen, sopiiko hänen tulla tuomaan lankaa ylipolvensukkia varten.  Olen luvannut hänelle tehdä sellaiset ja nyt oli enemmän kuin sopiva sauma tuoda ne langat. Pääsen siis varmaan jo huomenna aloittamaan ylipolvensukkia.  Mutta tänä iltana on ensin muuta touhua luvassa.

Hyvää alkavaa lokakuista viikkoa kaikille ja kaikkialle!

Raportti syyskuulta

Niin lokakuu pääsi alkuun ja on aika tehdä katsaus syyskuussa valmistuneisiin.  Yht´äkkiä ajatellen tuntuu, etten minä ole tehnyt muuta kuin yhden huivin.  Mutta kun tarkemmin paneudun asiaan, niin kyllähän minä olen näköjään tehnyt muutaman muunkin.

Sukkasadon Perunalaaria olen pyrkinyt täyttämään ja muutamia sytomyssyjäkin tehnyt.  Ja yhden ihanan huivin, jonka ohje oli hyvin koukuttava.

Kuvakollaasiin olen koonnut kuvat useimmista valmistuneista ja pari muutakin kuvaa kuluneelta syyskuulta.  Kaikki kuvat ovat tainneet olla jo aiemminkin täällä esillä.

Ja sitten sanalliseen luetteloon:

1.9. sytomyssy n:o 50 TiiQn Tähdellinen, Cotton Luxus 50 g  (puuttuu kuvakollaasista)

2.9. Pannulappuja 2 kpl Novitan Huopasesta, 90 g

8.9. “kettinki”-sukat koko 38,  Nallea 80 g

11.9. Tavissukat koko 42, 7veikkaa 130 g

12.9. sytomyssyt n:o 51 ja 52 lasten kokoja, Blend Bamboo 70 g

13.9. Bones-sukat koko 38, Nalle aloe vera 90 g

18-24.9. junasukkia 3 paria, Rondo Bambinoa 80 g

26.9. 22 Leaves Shawlette Gjestalin, Baby Ull 105 g

30.10. sytomyssy n:o 53 MammaMyyn Minttu, Mandarin Petitiä 50 g (tämäkin puuttuu kuvasta)

30.10. kolme virkattua ruusua sekalaisia lankoja  40 g

Lankaa olen saanut tuhottua näihin yhteensä 775 g. 

Sukkasato ja sukkien tekohan jatkuu vielä tämän kuun ajan. Ainahan minä muuten teen sukkia!  ;DD  Mitähän muuta mahdan saada tehtyä lokakuussa. Uskon, että ainakin muutaman sytomyssyn ja huivinkin teko houkuttaisi.  Lankakomeron Päivi on hiukan lupaillut isompaakin versiota 22 Leaves Shawletesta.  Ja kas kummaa, kun kesken tämän kirjoituksen menin kurkkimaan Lankakomeroon, niin siellähän oli jo valmiina 34 lehden huivi ja niin kauniin sinisenä.  On tuo Päivi taitava ja nopea neuloja, kiitokseni lentäköön taas sinne Lankakomeroon!  Ehkäpä sellainen nähdään täälläkin.