Näitä vaan riittää

Eipä ole paljon vaihtelua teillä lukijoilla jos ei minullakaan, sillä aina vain täällä syntyy sytomyssyjä. Minusta on nyt oikein mukava tehdä niitä ja kuten olen tainnut jo aiemminkin sanoa, muut kässät eivät mitenkään erityisesti houkuttele.  Niitä on senkin takia kiva tehdä, kun tietää niitä tarvittavan koko ajan.  Eivät siis jää odottamaan "jemmapussiini", milloin joku sattuu tarviimaan jotain sinne tallentamaani.  Nämähän matkaavat jo piakkoin Lumoavan Langan kautta OYS:an syöpätautien poliklinikalle jakoon tarviseville.

Nyt on esittelyssä nämä seitsemän myssyä, jotka ovat valmistuneet viime torstain jälkeen.

   

Ensin tein TiiQ:n Tähdellisen lankana Catania Fine Color, jota kului 35 g. Halusin nähdä, miten kyseinen lanka muuntuu Tähdelliseksi.

Eikä ollenkaan paha mielestäni.

 Sitten taas sileä perusmyssy samasta langasta. Ja lankaa kului tähänkin myssyyn se samainen 35 g. Myssyjen koot kyllä hiukan vaihtelevat, mutta eivät niin paljon, että minun vanha vaakani sen noteeraisi.

 Tähdellistä kutoessa pälkähti mieleeni, että pitäisi kokeilla tehdä Tähdellinen ilman noita alas asti yltäviä reikäjonoja. Seuraavaksi niitä siis kehiin, ensin sini-violetti sävyinen ja sitten nuo oranssin sävyiset. Kiva myssy syntyy näinkin ja on vähemmän reikiä niille, jotka niitä kammoksuvat. Lanka on edelleen Catania Fine Coloria ja menekki 35 g myssyä kohden.

Sen verran muutin ohjetta, että tein ensimmäiset lisäykset kutomalla silmukan sekä etu- että takareunastaan ja jätin sen jälkeisen välikerroksen tekemättä. Mielestäni saan näin kivemman keskuksen päälakeen. Toinen muutos on se, että tein ensimmäisen vaiheen lisäyksiä kunnes 6 x (9 o, lk).  Myös toisen vaiheen lisäyksiä tuli luonnollisesti enemmän silmukkalisän takia. Tämä siksi, ettei myssystä tulisi kovin pieni, kun lankani on näin ohutta.  Näillä lisäyksillä sain omaan 57cm:n päähäni sopivan myssyn.

 "Isoäitejä" muutin taas myssyiksi. Minulla on pyörinyt lankakorin pohjalla jo ties kuinka pitkään kerä mustaa Novitan Oklahoma-lankaa. Sille en ole keksinyt käyttöä varsinkaan, kun minä en vanhoilla silmilläni näe tehdä mustaa työtä.  Nyt päätin kokeilla, jos saisin langan tuhottua pois käyttämällä sitä isoäidin neliöihin.  Ensin tein tuon turkoosisävyisen ja, kun se onnistui mielestäni kohtuullisen hyvin ja lankaa vielä oli jäljellä,  seuraavaksi tuon punasävyisen. Musta lanka halusi myös raidoittaa tuon päälaen neuleosuuden, mikä oli niin hyvä idea, että taitaa päästä jatkossakin käyttöön.

Oklahoma-langan lisäksi käytin näihin Cotton8-lankaa ja muutamia nimettömiä puuvillanlangan tuntuisia lankoja. Yhteen myssyyn meni lankaa yhteensä 55 g. Ja sitä mustaa lankaa muuten on vieläkin jäljellä!  Päätynee jonkun isoäidn keskustaan.

 Lopuksi vielä kuvakooste muutaman myssyn päälaesta. Minusta se on tärkeä osa myssyä, vaikka se ei aina näykään, ja pyrin aina tekemään siitä mahdollisimman kauniin.

Kävin tänään Oulussa ja poikkesin Lumoavaan lankaankin. Laura-kauppias kertoi, että lahjoituslankoja on vielä jäljellä vaikka oli niitä jo haettukin. Lisäksi poikkesin Anttilaan katsastamaan lankatarjontaa. Siellä oli tuota Catania Fine Coloria vielä jonkun verran kahta väriä hinta vain 1.50 kerältä, joten jos joku sitä halajaa, niin kipin kapin sinne. Minulla sitä lankaa on vielä kutomatta sen verran, että vakaan harkinnan jälkeen jätin langat hyllyyn odottamaan jotain toista.

Sytomyssyjä ja lankaa niihin

Saimme yksityiseltä henkilöltä lankalahjoituksen sytomyssyjen tekoon.  Lämmin kiitos lahjoittajalle!

Tällainen kasa lankaa siis on tarjolla kaikille niille, jotka haluavat tehdä sytomyssyn/-myssyjä OYS:aan.  Seijasisko ilmoitti, että toinenkin yksityishenkilö oli ottanut yhteyttä lankalahjoituksen merkeissä, joten lisääkin olemme saamassa lähiaikoina.

Lahjoituslankaa saat hakemalla sitä lankakauppa Lumoavasta langasta (os. Albertink. 11, siinä Mannerheimin puiton vieressä).  Olemme tehneet liikkeen kanssa sopimuksen, että sieltä saa hakea saamiamme lahjoituslankoja niin kauan kuin niitä kulloinkin riittää. On ehkä helpompi poiketa sinne kuin järjestellä toimitusta muuten.  Kiitos Laura-kauppiaalle ystävällisestä avusta tässäkin asiassa!

Sytomyssyjä olen taas tehnyt itsekin. Näitä onkin valmistunut tänä kesänä aika paljon, kun jotain haluan tehdä koko ajan käsilläni, mutta muut kässät eivät oikein houkuttele nyt.  Piti oikein käydä kurkkaamassa tuolta kirjanpidostani kesän aikana valmistuneiden myssyjen määrä ja se on 31 kesäkuun alusta alkaen.  

Huomasin muuten postanneeni epähuomiossa yhden myssyn (edellisessä postauksessa olevan) kahteen kertaan, mutta kirjanpidossani se on vain yhtenä. Liekö kukaan muu huomannut asiaa, kun kuvakin on juuri sama. Kukaan ei ole ainakaan huomauttanut asiasta.

Näitä myssyjä en kuitenkaan ole esitellyt täällä aiemmin, vaikka osa niistä muistuttaakin joitakin aiemmin valmistuneita. Nämä tein viimeisimmällä mökkireissullamme, josta palasimme maanantaina.

            

Menomatkalla valmistui näistä tuo päällimmäinen myssy ja saman tien loin silmukat samasta langasta seuraavaan, joka valmistui vasta mökillä. Meillä menee pari tunti autossa mökkimatkaan. Lankana tuttu ja paljon kehumani Catania Fine Color, jota kului yhteen myssyyn 35 g. Ihan tavallinen perusmyssy sileällä neuleella, silmukoita 112 ja puikot 3 mm:t.

Olipa muuten monta solmua ensimmäisen kerän lopussa. Toiseen myssyyn siitä tein  n. 6-7 cm ja sinä aikana oli kolme solmua. Ja sitten pitikin jo ottaa seuraava kerä, jonka aloitin vain sisältä yrittämättä ollenkaan täsmätä värejä.  Siksi toisessa myssyssä on paljon oranssia.

Seuraavaksi pitikin tehdä jotain muuta kuin aivan sileää. Niinpä valitsin lankakassistani Tennesee-kerän ja Juulian helminauhat-myssyn ohjeen.  Lankaa kului 55 g ja muistaakseni 3.5 mm:n puikoilla mentiin.

Tennesee on mielestäni oikein sopiva lanka "helminauhoihin" ja sisarmalliin Väreilyyn, koska Tenneseen pieni kiilto sopii hyvin näihin malleihin. Lisäksi minusta on kiva vääntää näitä kapeita palmikoita.  Ja Tenneseetä minulla on edelleenkin varastossa muutamia keriä, joten lisääkin näitä valmistunee.

Isoäidin neliö -myssyt miellyttävät myös minua. Niin silmääni kuin käsiänikin näitä tehdessäni. Nyt virkkasin tavallisen isoäidin neliön sijaan tällaisia kukkaisneliöksi nimeämiäni lappuja. Myssy valmistui nimettömistä puuvillalankojejn jämistä, joita meni yhteensä 55 g. 

Vaihtelua sain käsitöihin, kun virkkasin Anchor Magicline -langasta pari pannun alusta.  Toisen (kuvan alemman) jo kotona ennen lähtöä ja toisen mökillä. Yhden 50g:n kerän sain näihin käytännössä (muutama metri vain jäi) kulutettua.

Ja kotimatkalla taas kehiin Catania Fine Coloria tuttuna sileänä neuleena.  Tämä myssy valmistui vasta kotona. Lankaa kului taas se 35 g meidän vaakan mukaan.

Olen alkanut miettiä, onko vaakanikin tulossa minun lisäkseni vanhaksi, kun en aina oikein luota sen antamiin tuloksiin.  Eipä se tietenkään aivan uusi olekaan, kun on palvellut meitä uskollisesti muistaakseni vuodesta 1969 saakka.  Nämä mietteet ovat taas nousseet pintaan, kun tätä Fine Coloria olen tikutellut ja saanut niin vähästä lankamäärästä myssyn. Punnitsin kaksi täyttä kerää á 50g ja vaaka näytti 115g. Vai olisikohan lankatehdas ollut reilulla päällä. Taidan joku kerta ottaa jotain mukaan kauppaan ja punnita siellä hedelmävaa'alla. Uutta vaakaakan en oikein haluaisi ostaa, kun tämä vanhakin on mielestäni pelannut tähän saakka riittävän luotettavasti.



Meillä on ollut ilo nauttia tällä viikolla kesän lämmöstä. Olen tässä samalla muistellut kesää 1970, jolloin oli myös elokuussa ihanan lämpimiä päiviä. Elävästi on mieleeni jäänyt, miten saatoin kuljettaa pientä esikoistytärtämme (vajaa 1 kk:n iässä) vielä elokuun lopullakin vaunuissa vain sisävaatteissa. Ei tarvinnut villanuttuakaan.

Mutta nyt toivottelen kaikille oikein hyvää ja kesäistä viikonloppua!

Punatulkkuja kesäretkellä

Tuolla pari postausta sitten kerroin kesäretkestämme. Tarinan lopussa lupasin tuoda matkakäsityöni näytille myöhemmin.  Tuon jälkeen on vietetty pitkä viikonloppu mökillä, joten lienee jo aika palata kesäretken töihini.  Ja mökilläkin tein käsitöitä, kuinkas muuten.

Kesäretken pääkäsityönä oli tarkoitus tehdä itselle kunnon saapassukat kumisaappaisiin.  Minä käytän mieluummin ohuehkoja villasukkia, mutta alkukesästä mökillä totesin 7veikasta tehdyt "hätävarasukat" kumppareissa paremmiksi kuin aiemmin käyttämäni Nallen vahvuisesta langasta tehdyt sukat. Mutta ne hätävarat ovat turhan matalavartiset, joten pitemmät piti saada.

Mutta yksi sytomyssykin matkalla ehti valmistua.  Ihan sileää neuletta oleva perusmyssy pienellä antennilla varustettuna. Lanka on Catania Fine Color, jota kului 35 g.

EDIT. 16.8 klo 19.35: Huomasin, että olen tämän myssyn esitellyt jo aiemminkin tuolla pari postausta sitten. Sorry, ei ollut tarkoitus vaan pelkkä vahinko.

Sitten niihin sukkiin!

Yhdet minun oli tarkoitus tehdä, mutta kun satuin jotenkin sähläämään tuon varren mitan kanssa ja terästäkin tuli hiukan nafti minulle, niin teinpä kahdet. Lankaakin oli mukana sopivasti kaksi kerää, joten se riitti.

Molemmat sukat ovat ihan perussukkia omaan tapaani tehtyinä.  Isommissa on vartta 23 cm ja pienenmmissä 18 cm, sopivat numeron 39-40 ja 38-39 jalkoihin.  Lankana 7veikan Punatulkku (siitä tekaisin tuo otsikon), menekki isompiin 140 g ja pienempiin 125 g.

 Nyt mökillä punatulkkuni pääsivät käyttöön ja hyväksi totesin. Kuva on tosin lavastettu, en minä siellä sisällä tepastele villasukissa vaan käytän siellä huopatossuja. Sellaisia pistokasmallisia.

 Melkein symmetrisesti onnistui raidoittuminen, kun aloituskohdan mittasin tarkasti. Ainoastaan näissä omissa sukissani toisen sukan kärkeen tuli vähemmän punaista, mutta en viitsinyt sen takia alkaa säätämään. 

Muutama sananen ja kuva mökkireissultamme.

 Keltaista herkkua (kantarellia) söimme jo parissa muhennoksessa, vaikka suurin osa sienistä oli niin pieniä, että saivat jäädä kasvamaan. Minua ilahdutti kovasti, kun huomasin kantarellien esiintymisalueen laajenevan edelleen. Ja näitä löytyy n. 50. metrin päästä mökin nurkalta.

 Mustikoita oli aika mukavasti, mutta paljon niissä on ns. savipuolia. Kaksi sankollista kerättiin (tai pääasiassa mieheni keräsi) ja tänään ne on saatettu jo pakastimeen täällä kotona.

 Puolukatkin punertuvat jo lupaavasti.

Mieheni teki siellä hauskan löydön. Tällainen upea hevonen löytyi talon alta, miten lie sinne joutunut.  Mökillä ei ole vieraillut kymmeniin vuosiin pieniä lapsia, joten tämän täytyy olla n. 30 vuotta vanha. Ehkä oman poikamme lelu, poikamme, joka täyttää ensi vuonna jo 40v. Tai serkkujensa, jotka ovat samaa ikäluokkaa.

Koskettava kohtaaminen Seinäjoella

Kardemumma kertoi blogissaan niin koskettavasta kohtaamisesta sytomyssyjen merkeissä, että pyysin lupaa saada julkaista hänen postauksensa täällä Lankapirtissäkin. 

 Näin Kardemumma kertoo: "Eilinen käyntini Seinäjoen sairaalan syöpätautien poliklinikalla olla koskettava kokemus ja sai minut jälleen kerran vakuuttuneeksi, ettei myssyjen teko ole turhaa. Menin myssypussini kanssa osaston kansliaan, hoitaja otti pussin vastaan ja olin jo lähdössä, kun hän sanoikin, että voisin viedä myssyt suoraan hoitohuoneeseen. Osoitti ovea, josta juuri poistui nainen ja pyysi menemään sinne. Huoneessa oli kolme potilasta, yksi peti vapaana. Ilmeisesti siitä juuri lähti tuo vastaani tullut nainen. Hoitajilla oli siinä oven vieressä huone, johon kassiani tyrkytin. Ihastuksen huudahdukset sain hoitajilta heidän kurkattuaan pussiini. Hekin kokeilivat jo myssyjä päähänsä ja totesivat hyväksi. Veivät minut sitten hoitohuoneeseen ja näyttivät, paljonko oli heillä tällä hetkellä varastossa. Noin vajaa laatikollinen, ehkä suunnilleen saman verran kuin vein sinne. Hoitajat johdattelivat minut keskusteluun potilaiden kanssa ja siinä tovi juteltiin näistä myssyistä, samalla kun potilaat saivat lääkettä suoraan suoneen. Oli koskettavaa, miten hyvillään he olivat näistä myssyistä, miten jaksoivat niistä ilahtua, vaikka hoidot varmasti olivat rasittavia. Kiittelivät kovasti paljon myssyistä. Tämä jos mikä kannustaa tekemään lisää näitä myssyjä. Paljon, iloisia ja kauniita myssyjä. En ole missään kokenut vastaavaa tyytyväisyyttä käsitöihini kuin tuolla osastolla. Jos joku epäröi myssyjen tarpeellisuutta, niin vierailu tuossa maailmassa saa varmasti ymmärtämään, miten paljon iloa nämä myssyt voivatkaan antaa potilaille."

Ainakin minulle tuli tippa silmään tuota ensi kertaa lukiessani. 

Olenhan minä tiennyt alusta asti, että sytomyssyt ovat tärkeä asia niitä tarvitseville ja me kaikki "myssyilijät" teemme arvokasta työtä näitä myssyjä lahjoittaessamme, mutta kyllä tällainen palaute vahvistaa tietoa entisestään ja antaa voimia jatkaa.

Jos haluat lisätietoa sytomyssyistä ja niiden lahjoituspaikoista, niitä löytyy Sytomyssyily-sivultani.

Yksi tekemäni sytomyssy on minulla tällä hetkellä esittelemättä.

Yksinkertainen sileä myssy Catania Fine Color -langasta (100% Co), jota kului 35 g. Raidoittuminen tulee kauniisti esille sileässä myssyssä. 

Olen kehunut tätä lankaa jo aiemminkin ja kehun nytkin, sillä se on osoittautunut ainakin kutoessa miellyttäväksi langaksi. Värit ovat vahvoja ja kauniita sekä raidoittuvat minun silmääni mukavasti. Lanka on myös riittoisaa: 100. grammasta olen tehnyt jo kolme myssyä ja vielä sitä on jäljellä jonkun verran.

Se sitten alkaa Sukkasatokin syyskuun myötä!  Ilmottautumisia otetaan jo vastaan, täältä saat lisätietoja.  Minä jo ilmottauduin.

Kesäretkellä

Kävin pari päivää sitten tutustumassa minäkin Ranuan eläinpuiston tämän kesän vetonaulaan, siis siihen pieneen  - nyt jo aikaa suureen -  jääkarhun poikaseen. Kuten olemme saaneet kuulla mediasta ja lukeneet myös monesta blogista, poikanen on saanut suuren yleisön suosion. Enkä ihmettele sitä ollenkaan. 

Mutta ensin muutama sananen itse matkastamme. Olin mieheni kanssa muutaman päivän kestävällä kesäretkellä. Auntovaunun kanssa kuljettiin, joten koti oli mukana ja siinä yövyttiin sopivissa paikoissa. 

Ensimmäinen yöpymispaikkamme oli Tähtiranta, jonne saavuimme lauantaina.  Illalla tietenkin kävimme tanssimassa tutulla parketilla, kun "tanssihulluja" ollaan. Edellisestä käynnistämme siellä olikin jo viisi vuotta, mutta entisiä tuttuja löytyi vieläkin.  

Seuraavana aamuna ajelimme Marleenan luo viettämään sunnuntaipäivää ja illalla sitten vielä Ranualle.  Siellä majoituimme Eläinpuiston viereiselle karavaanarialueelle.  Seuraava päivä kuluikin rattoisasti puistossa eläimiä ihailemassa. Illalla vielä ajoimme Pudasjärvelle Jyrkkäkosken Campingalueella.  Seuraava päivä, siis eilinen, olikin sitten jo niin sateinen, että oli oikein mukava istua autossa sukankutimen kanssa, kun mies ajeli kotiin. Muina päivinä sää oli mukavan kesäinen. Kokonaisuudessaan mukava pikku matka!

Mutta siihen pääasiaan, eli eläinpuistoon ja jääkarhun poikaseen. Pennulle muuten etsitään nimeä, ehdotuksensa voi jättää täällä ja osallistua kilpailuun. Minä en ole vielä keksinyt mitään nasevaa ja hauskaa, mutta mietinnässä on!

Tästä tuttavuutemme alkoi: poikanen oli päiväunilla ja Venus-emo valvoi, ettei mikään vaara uhkaa pientä

 Mutta sitten pentu heräsi  ja meni töykkimään emoa 

 Venus lähti karkuun ja poikanen perään

 Peräkkäin kulkivat, pentu emoa töykkien

 Jahas, nälkähän se sai pennun liikkeelle! Taisi emo ensin ehdotella, että odotetaan vielä hetki ruokinta-aikaa.

Kun pennun masu oli maitoa täynnä, matka kävi lammikon rantaan emon nuuhkiessa odottavana ilmaa.  Pian eläintenhoitaja saapuikin ja alkoi ruokintanäytös: omenoita ja porkkanoita loiskahti hiljalleen lammikkoon, josta jääkarhujen oli helppo napsia ne suuhunsa.

 Tässä pentu näyttää miettivän, menisinköhän tuonne.

 Roiskis!  Sinne se hyppäsi. Venus muuten laskeutui arvokkaasti kävellen veteen eikä roiskutellut sitä ollenkaan.

 Voi miten maukasta porkkanaa!

 Menenpä rannalle syömään.

Jokohan ne loppuivat porkkanat ja omenat, kun jäätelökin jo syötiin.

Isäjääkarhu Manasse muuten veteli viereisessä aitauksessaan sikeitä eikä korvaansa lotkauttanut, vaikka eläintenhoitaja koetti houkutella sitäkin syömään.

Vielä jokunen kuva ja sananen muutamasta muustakin tapaamastamme eläimestä. Suurimman osan puiston eläimistä jätän kuitenkin kertomukseni ulkopuolelle, vaikka kyllä me ne kaikki tavattiin.

Myös ruskeakarhut kiinnostivat meitä ja näimme osan niidenkin ruokintanäytöksestä.

 Niin inhimillinen istuma-asento

 Moikka kamu!

 

 Nälkähän tässä jo kurnii vatsassa.

Puiston vanha karhuherra Palle-Jooseppi on melkoinen taituri nappaamaan ilmassa lentävät omenat suoraan suuhunsa. Yksi sellainen on juuri rouskuteltavana. 

 

 Jälkiruokajäätelö lensi altaaseen, mutta pian Palle sen sieltä suuhunsa sai.

 Ilveskin aterioi, melkoinen palanen sianlihaa meni makoisiin suihin

 Kauniita värejä ilveksen turkissa

 Myskihärän "hiusharja" on samaa koko luokkaa kuin itse härkäkin

Tuliko hieno kampaus

Kotoinen ja useinkin näkemäni hirvi on aina yhtä majesteetillinen näky, olipa se eläintarhassa tai maantien laidassa tai kävelee mustikkametsässä vastaan.

Sen pituinen se tarina. Matkan käsitöistä sitten joskus myöhemmin, sukkaa ja myssyä vain tein.

Tyyny ystävälle

Kuluneena keväänä tein pitkästä aikaa ristipistotyön, jota muistaakseni keskeneräisenä kerran vilautinkin täällä hiukan.  Vuosia, vuosia sitten olen harrastanut enemmältikin ristipistoja ja muutakin kirjontaa, mutta sitten se käsityön laji on jäänyt minulla uinumaan. 

Talvella sain eräältä ystävältä mallin, joka sai heti sormeni syyhyämään. Heti tiesin myös, kenelle haluan antaa työn sen valmistuttua.  Siispä penkomaan kaapin perältä sinne jemmaamiani kirjontatarpeita. Kaikki tarpeellinen sieltä löytyikin, siis kangas, langat sopivat neulat. Muistaakseni sentään yhden vyyhdin kävin ostamassa jotain väriä DMC:n muliinilankaa.  Ja sitten itse työhön.

Tässä tulos valmiina. Ohje on  La-d-da:n "Friends forever", mutta värit ovat suurimmaksi osaksi omaa sommitelmaani, kun kerta vanhaa varastoani halusin käyttää pois.

 Kirjontaa aloittaessani en tiennyt vielä, tuleeko siitä lopulta taulu vai tyyny vai aivan joku muu. Pitkään sitä pähkäilinkin, mutta lopulta päädyin tekemään tyynyksi.  Sopivaa kangasta jouduin etsiskelemään, mutta lopulta löysin pieniruutuista puuvillakangasta ja just oikeaa väriä polvekenauhaakin, mutta useassa kangaskaupassa sain käydä etsimässä.

Tyynyn vein viikonloppuna tuliaiseksi rakkaalle ystävälleni Marleenalle. Pistely kuvaa nimeä myöten mielestäni oikein hyvin meidän ystävyyttämme, jota on jatkunut vuodesta 1965 alkaen. Siis jo 47 vuotta!  Hauska sattuma oli, että satuimme vielä olemaan käymässä Marleenan ja miehensä luona 5.8, joka on juuri se päivämäärä, jona aikoinaan tutustuimme. On minulla muitakin pitkäaikaisia ystäviä, vanhempiakin, mutta niin tiivistä kanssakäymistä ei muiden kanssa nykyisin ole ollut kuin Marleenan kanssa.

Niin paljon hyviä hetkiä, iloa ja surua.
Ystävyyteen mahtuvat, nauru ja kyyneleet.

 Ystävät ovat kuin lyhtyjä tiellä -
eivät suinkaan lyhennä matkaa,
mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea!

Raportti heinäkuun käsitöistäni

On  aika katsastaa, mitä olen saanut heinäkuussa valmiiksi käsitöiden saralla.  Kuten olen jo aiemminkin kertonut, niin minua innostaa nykyisin sytomyssyjen teko. Ja kun minun puikoilleni pääsevät käsityöt valikoituvat yleensä aina fiiliksen mukaan, niinpä suurin osa heinäkuun töistäni onkin sytomyssyjä. Ja tuo into muuten tuntuu jatkuvankin.

Kuukausi alkoi ja päättyi myssyihin. Kaikkiaan 16 niitä ehti valmistua:

1.7. WIBP Catania Fine Color lankaa 35 g

1.7. raitamyssy Fine Color ja nimetön puuvillalanka yht. 35 g

2.7. WIBP Katia Bombay -lankaa 50 g

 7.7. "kukkapala"-myssy lankana Cotton8 ja nimettömiä puuvillalankoja yht. 55 g

8.7. taas "kukkapala" kuten ylläkin Cotton 8 ja nimettömiä yht. 55 g

10.7. Juulian helminauhat KesäPirkkaa 30 g

 14.7. Juulian helminauhat Tenneseetä 55 g

16.7. Väreilyä  Tenneseetä 50g

18.7. myssy isoäidin neliöin lankana 8Cotton eri värejä yht. 45 g

25.7.myssy isoäidin neliöin vaal.pun. eri puuvillankoja yht. 55 g

26.7. myssy isoäidin neliöin sin. eri  puuvillalankoja yht. 55 g

28.7. Väreilyä  Tenneseetä 60 g

28.7. myssy isoäidin neliöin sinivalk. eri puuvillalankoja yht. 55 g

29.7. Hurrikaani lanka Catania Fine Color 40 g

31.7. ja heti perään seuraava Hurrikaani lanka Catania Fine Color 40 g

Välissä tikuttelin muutamat sukat, joista kahdet pienet ovat jo lähteneet Onnensukiksi Tampereelle.

 5.7. vauvan töppöset Intsun mallilla lanka Nalle Aloeveraa 25 g

20.7. Kerrtu-sukat koko 38-39 7Veljestä 105 g
23.7. takapalmikkosukat 7 Veljestä 70 g
25.7. kolmannet Onnensukat Nalle Aloeverasta 20 g

Nuo takapalmikkosukat ovat tainneet jäädä esittelemättä täällä Lankapirtissä aiemmin. Dropsin ohjeella mentiin, tosin jouduin muokkaamaan ohjetta, kun nämä sukat tein pienijalkaiselle miniälleni. Minusta tämä sukkamalli on kiva, olen niitä joskus aiemminkin tehnyt sukat tai kahdet.




Loppukuusta virkkailin vielä itselleni pussukan silmälasikoteloiden kuljettamista varten. Tähän sain uppoamaan puuvillalankojen jämiä yhteensä 65 g.


Koko kuukauden aikana kulutin lankoja yhteensä tasan 1000 g. Saattaapi olla muuten vähemmän kuin mitä ostin uutta lisää.